Arviointi

Kohteesta Arkistowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arviointimenettelyt


Itsearviointi: oman toiminnan tarkastelua asetettuihin tavoitteisiin nähden ja järjestelmällisesti tiettyjä arviointikriteerejä vasten


Vertaisarviointi: keskustelukumppanina on jonkin ominaisuuden perusteella vertainen yksilö tai ryhmä


Benchmarking: tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen


Ulkoinen arviointi: kertoo menestymisestä muihin nähden, kriteerit ovat kaikille arvioiduille suorituksille samat


Auditointi: määrämuotoinen ja objektiivinen arviointi sen havaitsemiseksi onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset täytetty. Nämä vaatimukset voivat olla esimerkiksi laatujärjestelmävaatimuksia. Auditointi tehdään yhden tai useamman auditoinnin kohteen kannalta riippumattoman henkilön toimesta. Tyypillisesti auditointi koostuu kenttäkäynneistä, haastatteluista ja tutustumisesta auditoinnin kannalta olennaisiin prosessikuvauksiin ja työohjeisiin. ISO 9000 ja ISO 14000 sertifikaattia varten tehtävän auditoinnin voi suorittaa ainoastaan sitä varten akkreditoitu taho


Sertifiointi: organisaation toiminnan ja laatujärjestelmän puolueetonta arviointia ennalta laaditun kriteeristön ja standardin avulla. Kolmannen osapuolen avulla todistetaan, että tietyt väitteet laadusta toteutuvat.


Akkreditointi: sertifiointilaitoksille myönnetty hyväksyntä, sertifioijat on arvioitu ja hyväksytty akkreditointiviranomaisen toimesta johtamisjärjestelmien arviointiin.

Lähde: wiki


Kehittämisen työmenetelmät


Kehittämisen työmenetelminä on käytettävissä yksittäisiin ongelmiin puuttuminen, systemaattinen asiakaskuuntelu, 5 x miksi –kysymys, benchmarking, SWOT –analyysi (4-kenttä ja 8-kenttä), prosessien laadun hallinta ja prosessijohtaminen, tasapainotettu mittaristo = BSC, ISO-standardit 9000, ISO 15489. Laatupalkintokriteereistä keskeisimmät ovat EU:n julkishallinnon yhteinen arviointimalli CAF, Euroopan laatupalkintokriteeristö EFQM ja Suomen laatupalkintokriteeristö. Asiakirjahallinnon keskeisiä arviointiperusteita ovat muun muassa Asiakirjahallinnon itsearviointiopas CAF:n mukaan (Arkistolaitos 2009), Asiakirjahallinnon arviointiperusteet (Efektia Oy 1999), Laatua verkkoon. Julkisten verkkopalvelujen laatu- ja arviointikriteerit (VM-työryhmämuistioita 5/2003), Museoiden arviointimalli (Museovirasto 2007).


Kehittämisen kohteita löytyy niinikään lakien, määräyksien, ohjeiden, suositusten ja oppaiden avulla.


Hallinnon ja tilintarkastus- sekä arkistolaitoksen tarkastushavainnoista saa vinkkejä asiakirjahallinnon kehittämiseksi samoin kuin osallistumalla erilaisiin kehittämishankkeisiin.