Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvät asiakirjat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Poliisilaitokset

Tiehallinto 

Ajoneuvojen rekisteröintiä eri aikoina

Ennen autojen valtakunnallista rekisteröintiä kaupunkien poliisilaitokset ylläpitivät rekisteriä ajoneuvoista ja antoivat autoja varten kaupunkikohtaiset numerokilvet. Ensimmäiset poliisin myöntämät rekisterikilvet tulivat käyttöön kaupungeissa sitä myötä, kun autoliikenteen järjestyssäännöt astuivat voimaan. Edelläkävijä oli Helsinki, jossa automobiililiikenteen järjestyssääntö vahvistettiin 22.7.1907. Järjestyssääntö edellytti, että auton ohjaamiseen tuli hakea ajolupa automobiilien tarkastusmieheltä. Vastaavia järjestyssääntöjä laadittiin seuraavina vuosina myös muissa kaupungeissa.

Suomen autokanta oli 1920-luvun alussa kasvanut jo varsin suureksi. Tähän taustaan vasten on ymmärrettävää, että kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ryhtyi valmistelemaan valtakunnallisia säännöksiä ajoneuvoliikenteelle. Valtioneuvosto antoi 18.5.1922 päätöksen (117/1922), jonka mukaan maaherra alkoi pitää rekisteriä automobiileista ja moottoripyöristä. Ajoneuvo oli rekisteröitävä siinä läänissä, jossa omistaja asui. Lääninhallituksissa ajoneuvot merkittiin alkuun rekisteröintikirjoihin, mutta 1920-luvun jälkipuolella rekisteröintikeinoksi vakiintui rekisteri- eli kantakortti. Käsikirjoitettuja kantakortteja säilytettiin kortistolaatikoissa rekisterinumerojärjestyksessä ajoneuvolajeittain. Kirjaamistapa vaihteli jonkin verran eri lääneissä.

Ajoneuvojen rekisteröinti päättyi lääninhallituksissa vuoden 1965 lopussa. Moottoriajoneuvojen keskusrekisteröinti aloitettiin 1.1.1966 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisessa autorekisterikeskuksessa (1996–2009 Ajoneuvohallintokeskus). Vuodesta 2010 lähtien rekisteröinnistä on vastannut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.


Kantakortti.jpg 


Poliisilaitosten ajoneuvorekisterit

Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyviä vanhimpia aineistoja löytyy hyvin vaihtelevasti maakunta-arkistoissa säilytettävissä poliisilaitosten arkistoista. Autojen rekisteröinti- ja muita ajoneuvoluetteloita on säilynyt 1910-luvulta mm. Helsingin poliisilaitoksen keskuspoliisiosaston liikennetoimiston arkistossa, Turun poliisilaitoksen vanhassa yhteisarkistossa sekä Tampereen ja Vaasan poliisilaitosten arkistoissa. Poliisilaitosten varhaisiin rekistereihin merkittyjä tietoja olivat ajoneuvon järjestysnumero, omistajan nimi, ammatti ja osoite, katsastusajankohta sekä kyseisen ajoneuvon kuljettaja. Varsinkin 1910-luvulla kuljettaja oli harvoin auton omistaja.


Rekisteri- eli kantakorttien kohtalo

Sisäministeriön 18.7.1963 antaman päätöksen (382/1963) mukaan kantakortin sai hävittää 10 vuoden kuluttua siitä kun ajoneuvo on poistettu lääninhallituksen kortistosta. Osassa lääneissä hävittämiseen ei ryhdytty, mutta esim. Turun ja Porin lääninhallituksessa on hävitetty vuosina 1964 ja 1967 ne kantakortit, jotka on poistettu rekisteristä vuonna 1956 tai sitä ennen.

Lääninhallituksen ajoneuvojen rekisteröintiin käytetyt kortistot päätettiin lakkautettavaksi Liikenneministeriön päätöksellä 18.6.1973. Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton (SA-HK) kiinnostus kantakortteja kohtaan johti siihen, että Valtionarkisto ilmoitti 25.3.1977 suostuvansa kortistojen tallettamiseen SA-HK:n paikallisosastojen haltuun. Tätä kirjoitettaessa lääninhallitusten ajoneuvojen rekisterikortteja on kymmenen SA-HK:n kerhon hallussa. Kortistonsa ne ovat saaneet lääninhallituksilta, maakunta-arkistoilta, aluehallintovirastoilta ja autorekisterikeskukselta.

Lääninhallitusten kantakortteja löytyy myös joistakin maakunta-arkistoista. Lounais-Suomen aluehallintoviraston keväällä 2010 Turun maakunta-arkistoon siirtämät kortistot sisältävät Turun ja Porin läänissä rekisteröityjen ajoneuvojen kantakortit. Autojen ja moottoripyörien kortistot ovat vuosilta 1922–1965, traktorien vuosilta 1957–1965. Autojen kantakortteihin sisältyy myös linja-autot ja kuorma-autot. Lisäksi perävaunuista ja koekilvistä on omat kortistonsa. Turun maakunta-arkistossa kantakortit on liitetty Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkistoon (sarja III Bha). Edellä mainitusta hävittämisestä johtuen kortistoissa on puutteita.

Vaasan maakunta-arkistossa on varhaisia ajoneuvorekisteriluetteloita ja -kortteja vuosilta 1922–1935 Vaasan lääninhallituksen lääninkanslian I arkistossa (sarja Af). Hämeen läänin autorekisterit vuosilta 1922–1929 löytyvät Hämeenlinnan maakunta-arkistosta, jossa ne ovat Hämeen lääninkanslian arkiston yhteydessä (sarja Ao). Samassa sarjassa on myös luettelot moottoriajoneuvoista vuosilta 1929–1931. Mikkelin lääninkanslian I arkisto Mikkelin maakunta-arkistossa sisältää moottoriajoneuvokortiston vuosilta 1958–1973 (sarja Bkg). Joensuun maakunta-arkistossa on puolestaan Kuopion läänin moottoriajoneuvokortisto vuosilta 1922–1932 Kuopion lääninkanslian I arkistossa (sarja Bge).

Entisen Viipurin läänin ajoneuvojen kantakortteja ja muita rekisteröintiin liittyviä asiakirjoja säilytetään voittopuolisesti Viipurissa sikäläisessä maakunta-arkistossa.

Talvi- ja jatkosodan aikana olemassa olleiden ajoneuvojen kantakorttien kopioita sekä kuitteja pakko-otosta löytyy paljon muun muassa paikallisten suojeluskuntien arkistoista. Vaikka varsinaista kantakorttia ei olisi säilynyt, pakko-otosta syntyneen kuitin valtion kappaleesta löytyy usein samat tiedot (omistaja, osoite, sarjanumerot, varusteet j.n.e.) Vaikka ajoneuvoja ei olisi pakko-otettu, pitäisi siitä löytyä edes katsastusasiakirja, jossa selvitetään syy miksi k.o. ajoneuvoja ei pakko-otettu (huono kunto j.n.e)

Kortistot vuodesta 1966 eteenpäin löytyvät pääosin Ajoneuvohallintokeskuksen arkistosta. Kortittamisesta luovuttiin vuoden 1972 aikana, kun rekisterin tiedot siirrettiin sähköiseen järjestelmään.


Miten rekisteritietoja voi etsiä?

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on siirtänyt hallussaan olleet ajoneuvorekisterin tiedot vuosilta 1966–1989 Kansallisarkistoon. Astia–verkkopalvelussa voi tehdä maksullisen tietopyynnön koskien ajoneuvotietoja, ensimmäisen rekisteritunnuksen selvittämistä tai ajoneuvon koko omistushistorian selvittämistä. Ajoneuvorekisterin mikrokortteja säilytetään Turun maakunta-arkistossa. Mikrokorteille kuvatuista ajoneuvojen kantakorteista löytyy ajoneuvon, sekä omistajan ja haltijan perustiedot. Ajoneuvorekisteristä löytyy tietoja vain autoista, traktoreista, moottoripyöristä ja perävaunuista. Tietoja ajoneuvorekisteristä etsitään rekisterinumeron tai valmistenumeron perusteella. Vuodesta 1990 eteenpäin ajoneuvorekisterin tietoja löytyy liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista.

Edellä mainittujen maakunta-arkistoissa säilytettävien aineistojen luettelotiedot on tallennettu arkistotietokanta Vakkaan. Aineistoja on myös digitoitu. Hämeen, Kuopion, Mikkelin sekä Turun ja Porin lääninhallitusten sekä Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiirin arkistoihin sisältyviä moottoriajoneuvojen rekistereitä löytyy digitaaliarkistosta.

Ajoneuvon rekisteritietoja tarvitseva voi myös pyytää tietoja sähköpostitse tai puhelimitse, jolloin tilauksesta veloitetaan arkistolaitoksen hinnaston mukaan. Tilauksessa tarvittavia tietoja ovat ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja vuosimalli.

Rekisteritietoja etsiessä on paikallaan tuntea rekisteritunnusten uudistukset eri aikoina. Vuoden 1949 päätöksellä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö määräsi yksikirjaimiset tunnukset muutettavaksi kaksikirjaimisiksi. Samalla käyttöön otettiin mustapohjaiset rekisterikilvet. Vuodesta 1961 alkaen jaettavissa uusissa tunnuksissa oli kolme kirjainta ja korkeintaan kaksi numeroa, mutta aiemmin rekisteröidyt autot saivat pitää vanhan rekkarinsa. On myös huomioitava, että ajoneuvon omistajan muuttaessa läänistä toiseen kantakortti kulki mukana saaden uuden rekisteritunnuksen. Kilpien vaihtopakosta lääniä vaihtaessa luovuttiin vasta vuonna 1971.

Esimerkki yksikirjaimisten rekisteritunnusten muuttumisesta kaksikirjaimisiksi Turun ja Porin läänissä:

tunnus ennen uusi tunnus esimerkki
alle 1000                  TA                         T-192 > TA-192
1000–1999 TB T-1192 > TB-192
2000-2999 TC T-2192 > TC-192 jne.

Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton paikalliskerhojen halussa olevat rekisterikortit sijaitsevat kirjaimellisesti eri puolilla Suomea. Kerhojen kortistoista vastaava yhteyshenkilö vastaa rekisteritietoja koskeviin tiedusteluihin. Itse tietojen haku sekä muut käytännöt vaihtelevat kerhoittain. SA-HK on julkaissut kotisivuillaan Ann-Mari Roose-Hyppösen laatiman raportin, jossa on kartoitettu tietoja mm. kantakorttien määristä, säilytyspaikoista ja tavoista.


Kirjallisuutta

Roose-Hyppönen, Ann-Mari. "SA-HK:n tutkimus vuosien 1922–1965 ajoneuvojen kantakortistojen pelastumisesta, säilytyksestä sekä tavoitteesta siirtää tiedot sähköiseen muotoon". Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry, 2011.

Sornikivi, Ulla-Maija, Yhdeksän vuosikymmentä liikenteen turvallisuutta. Ajoneuvojen rekisteröinti, katsastus ja kuljettajien tutkiminen. Autorekisterikeskus, Helsinki 1996.

Mustapohjainen rekisterikilpi

Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle