Ammattikuntia koskevat asiakirjat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Ansioluettelokokoelma

Asutushallituksen virkataloasiakirjat

Käsityö- ja pienteollisuustilasto

Manufaktuurijohtokunta

Merimieshuoneet

Työväenyhdistykset 

Ammattikuntalaitos

Ammattikuntalaitos oli useimmissa Euroopan maissa keskiajalla vallinnut järjestelmä, jonka mukaan varsinkin käsityöläisammateissa saivat toimia vain tietyn ammatin harjoittajien virallisen yhdistyksen, ammattikunnan jäsenet. Ammattikuntalaitos toimi osassa Suomen kaupunkeja 1600-luvulta vuoteen 1868, jolloin asetus elinkeinonvapaudesta lakkautti ammattikunnat.

Ammattikuntalaitoksen muodostivat kymmenet Suomen eri kaupungeissa toimineet ammattikunnat. Ammattikuntia toimi Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Kristiinankaupungissa, Kuopiossa, Loviisassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Porissa, Porvoossa, Tammisaaressa, Turussa, Uudessakaupungissa, Vaasassa ja Viipurissa. Muissa kaupungeissa ammattikuntia ei toiminut, koska ne saivat elinkeinovapauden jo perustettaessa.

Jokaisella käsityöläisammattiryhmällä oli oma ammattikunta kaupungissa. Ammattikunta valvoi käsityöläismestarien työn laatua, avusti hädänalaisia ammattiveljiä ja käsitteli ammattikunnan jäsenten välisiä riita-asioita. Ammattikunta valvoi myös, ettei kaupungissa harjoitettu laittomasti käsityöammatteja.

Ammattikunnan ylintä päätösvaltaa käytti ammattikunnan kokous. Tärkeimmät luottamushenkilöt olivat ammattikunnan vanhin eli oltermanni sekä kaksi apulaista.

Mitä aineistoja ammattikuntien arkistot sisältävät?

Vain osa ammattikuntien asiakirjoista on säilynyt. Arkistolaitoksen arkistoissa on aineistoa 42 ammattikunnan toiminnasta. Aineistoa on joistakin Helsingin, Hämeenlinnan, Kokkolan, Oulun, Porin, Uudenkaupungin, Vaasan ja Viipurin ammattikunnista. Lisäksi Kansallisarkistossa on koottu omaksi kokoelmakseen ammattikuntalaitosta koskevia muita asiakirjoja kuten asetuksia, säädöksiä ja sääntöjä.

Eri ammattikuntien arkistot sisältävät vaihtelevasti asiakirjoja. Laajimmat ammattikuntien arkistot sisältävät toistakymmentä sarjaa asiakirjoja, mutta osassa niitä on vain muutama. Yleisiä asiakirjoja ovat ammattikuntaan kuuluvien luettelot, kokousten pöytäkirjat ja erilaiset tilikirjat. Näiden lisäksi arkistot sisältävät sekalaisesti erilaisia ammattikuntien toiminnassa syntyneitä muita asiakirjoja.

Arkistolaitoksen hallussa olevia ammattikuntien arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä ja Hämeenlinnan, Mikkelin, Oulun, Turun sekä Vaasan maakunta-arkistoissa. Ammattikuntien arkistoja on lisäksi muissa arkistoissa. Esimerkiksi Turun ammattikuntien arkistoja säilytetään Turun kaupunginarkistossa ja ammattikuntia koskevaa materiaalia on myös Helsingin kaupunginarkistossa ja Kansallismuseossa.


Mitä tietoja voin löytää asiakirjoista?

Ammattikuntia koskevat asiakirjat ovat tärkein lähde tutkittaessa käsityöläisammattilaisia. Asiakirjat kuvaavat ammattikuntien toimintaa ja mahdollistavat parhaimmillaan myös henkilöhistoriallisen tutkimuksen. Asiakirjojen painopiste on 1800-luvulla ja 1700-luvun lopussa. Varhaisemmalta ajalta ei ole löydettävissä kuin yksittäisiä tietoja.

Tärkeimpiä ammattikuntien asiakirjoja ovat pöytäkirjat. Pöytäkirjoihin merkittiin tietoja ammattikuntien toiminnan kaikilta osa-alueilta. Pöytäkirjoista voi löytää tietoja esimerkiksi ammattikuntien taloudenhoidosta, niiden käsittelemistä riita-asioista ja asiakkaiden valituksista. Henkilöhistoriallisesti mielenkiintoisimpia ovat merkinnät käsityöläisistä. Käsityöläisen ura jakautui kolmeen vaiheeseen. Ura alkoi oppipojasta ja päättyi kisällivaiheen jälkeen mestariksi. Pöytäkirjat sisältävät merkintöjä näiden uravaiheiden varrella tehdyistä erilaisista näytteistä ja anomuksista. Tietoja voi saada myös esimerkiksi kisällien oppiajan pituudesta ja heitä ohjanneesta mestarista.

Toinen tärkeä asiakirjasarja ovat erilaiset ammattikuntiin kuuluneiden luettelot. Henkilöhistoriallista tutkimusta tekevän tutkijan kannattaa ensimmäiseksi etsiä hakemaansa henkilöä näistä luetteloista.

Eri ammattikuntien arkistojen tietosisältö vaihtelee suuresti sen mukaan, mitä aineistoa arkistossa on säilynyt. Pöytäkirjojen ja ammattikuntaan kuuluvien luetteloiden lisäksi monet arkistot sisältävät paljon sekalaisia asiakirjoja. Kaikista ammattikunnista ei pöytäkirjojakaan ole kuitenkaan säilynyt, jolloin niiden toiminnasta ei paljoa tietoa pysty saamaan.


Miten tutustun ammattikuntia koskeviin asiakirjoihin?

Kansallisarkistossa säilytettävät Helsingin ammattikuntien ja Viipurin puuseppien ammattikunnan arkistot sekä kokoelma yleisiä ammattikuntalaitosta koskevia asiakirjoja on digitoitu ja niitä voi tutkia arkistolaitoksen digitaaliarkistossa. Muita arkistolaitoksen arkistoissa säilytettäviä ammattikuntien arkistoja voi tutkia maakunta-arkistoissa. Arkistoa säilyttävän maakunta-arkiston löytää Vakka-arkistotietokannasta.

Ammattikuntia koskeviin asiakirjoihin tutustuminen aloitetaan Vakka-arkistotietokannasta. Kaikki arkistolaitoksen arkistoissa säilytettävät ammattikuntia koskevat asiakirjat saa näkyviin tietokannan tarkennetun haun avulla. Haku onnistuu yksinkertaisesti etsimällä kentän 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmät -listasta Ammattikunnat ja painamalla Tee haku. Ammattikunnat löytyy listan loppupäästä otsikon Muut yksityisarkistot ja –kokoelmat alta. Asiakirjoihin voi myös tutustua Astiassa. Jotta löytäisi haluttua aineistoa Astiasta on höydynnettävä alla olevaa ohjetta löytääkseen arkistonmuodustajien nimet Vakasta. Kiinnostuksen kohteena olevan arkistonmuodustajan nimi, esimerkiksi 'Helsingin muurarien ammattikunta', tulee sitten kirjoittaa Astian hakukenttään.


Ammattikunta haku.JPG


Haun tuloksena ilmestyy lista ammattikuntia koskevista arkistoista. Ylimpänä listassa on Ammattikuntia koskevia asiakirjoja (kokoelma), joka sisältää yleisiä ammattikuntalaitosta koskevia asiakirjoja. Tämän alla listassa ovat kaikki arkistolaitoksessa säilytettävät ammattikuntien arkistot aakkosjärjestyksessä. Yksittäisen ammattikunnan arkiston asiakirjat on lueteltu tietokannassa yksittäisen arkistoyksikön tarkkuudella. Digitoituihin asiakirjoihin pääsee tutustumaan arkistoyksikköjen kuvailussa olevista linkeistä.

Halutessamme tutkia esimerkiksi Helsingin muurarien ammattikunnan pöytäkirjoja, painamme ensimmäiseksi Helsingin muurarien ammattikunta. Tämän jälkeen painamme Helsingin muurarien ammattikunnan arkisto sitten Sarjat ja lopuksi AINEISTO. Avautuneelle sivulle on listattu kaikki arkiston sisältämät asiakirjayksiköt. Arkistossa on pöytäkirjoja kahdessa arkistoyksikössä. Valitsemme vanhemmat pöytäkirjat ja painamme 3 Pöytäkirjat 1820–1848. Avautuneella sivulla painamme Arkisto on tallennettu digitaaliarkistoon, joka avaa sivun digitaaliarkistosta, jossa olevia numeroita painamalla pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin.

Myös maakunta-arkistoissa säilytettävien ammattikuntien asiakirjojen luettelointitietoja voi tutkia tietokannassa. Niitä ei ole kuitenkaan digitoitu ja niitä pitää tutkia paikan päällä maakunta-arkistoissa.

Lisää taustatieto ammattikuntia koskevista asiakirjoista saa alla olevista lähteistä. Kirsi Vainion kirjoitelman ” Turun kaupunginarkistossa säilytettävät Turkulaisten käsityöläisammattikuntien asiakirjat” voi tilata luettavaksi Kansallisarkiston Rauhankadun päivystäjältä.

Kirjallisuutta

Murros, Kaapo, Tampereen käsityö- ja tehdasyhdistys 1868—1943 ja Tampereen vanhat käsityöläiset sekä katsaus vanhaan ammattikuntalaitokseen. Tampereen käsityö- ja tehdasyhdistys. Tampere 1943.

Suomen historian pikkujättiläinen, 431-432, WSOY, Helsinki 2003.

Vainio, Kirsi, Turun kaupunginarkistossa säilytettävät Turkulaisten käsityöläisammattikuntien asiakirjat. Arkistohoitotutkinnon kirjoitelma, 1984.


Ammattikuntalaitos Wikipediassa.



Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon




Paluu Portin etusivulle