Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunta

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mikä oli Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunta? 

Venäjän ja sen pääkaupungin Pietarin läheisyys vaikuttivat autonomian aikana Karjalankannaksen asutus- ja väestöoloihin. 1800-luvulta alkaen varakkaat pietarilaiset olivat rakentaneet etenkin Terijoelle, mutta myös mm. Kivennavalle, Kuolemajärvelle ja Uudellekirkolle suuren määrän kesähuviloita. Näiden lisäksi Viipurin läänissä oli suuri määrä ulkomaalaisten, lähinnä venäläisten, omistamia maatiloja ja muita kiinteistöjä. Vuonna 1918 ulkomaalaisten omistamia maakiinteistöjä oli Viipurin läänissä yhteensä 7000 kappaletta, laajuudeltaan 54 000 hehtaaria.

Suomen itsenäistyttyä 1917 raja Neuvostoliittoon sulkeutui ja Karjalankannakselle jäi suuri määrä ulkomaalaisomistuksessa olevia kiinteistöjä, jotka uhkasivat rappeutua hoidon puutteessa. Vahinkojen estämiseksi Eduskunta sääti vuonna 1922 lain 'ulkomaalaisen Suomessa olevasta hoidotta jääneestä omaisuudesta' sekä lakia täydentävän asetuksen. Laki, jota tarkennettiin jo vuonna 1924 kumottiin lopullisesti vasta 1992, joskin sen aktiivisin soveltamiskausi päättyi jo 1930-luvun puolivälissä.

Säädetyn lain mukaisesti valtio otti hoidotta jääneen omaisuuden haltuunsa pyrkien pitämään sen kunnossa ja luovuttamaan lailliselle omistajalleen tämän ilmaantuessa. Mikäli omistaja ei ilmaantunut viiden vuoden kuluessa haltuunotosta, siirtyi kiinteistö valtion omistukseen. Myöhemmin 1930-luvulla määräaika lyheni aina yhteen vuoteen ja pahoin rappioituneet kiinteistöt ja niiden irtaimisto voitiin myydä hyvinkin pian määräaikoja noudattamatta. Rappeutumisen ehkäisemiseksi valtio pyrki myös tarjoamaan hoitoonsa ottamiaan kiinteistöjä vuokralle.

Lain määräysten toteuttamiseksi Viipurin lääniin perustettiin vuonna 1923 hoitokunta, jonka muodosti puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi varajäsentä. Hoitokunnan tehtäviin kuului aluksi lain tarkoittamien kiinteistöjen lukumäärän selvittäminen. Tämän jälkeen haltuun otettavalla kiinteistöllä suoritettiin alkukatselmus, jonka havainnot kirjattiin erilliseen pöytäkirjaan. Hoitokunnan apuna työssä oli rakennustoimeen perehtyneitä katselmusmiehiä.

Valtion hoitoon otettujen kiinteistöjen hallinnasta vastasivat tarkastusmiehet, joiden tuli huolehtia tilojen hoidosta ja vuokrattavaksi kelpaavien kiinteistöjen vuokraamisesta. Omaisuuden vuokraamisesta ja myymisestä huutokaupalla päätti hoitokunnan esityksestä Asutushallitus, joka pyysi epäselvissä tapauksissa lausuntoa Maatalousministeriöltä.

Hoitokunta otti haltuunsa kaikkiaan runsaat 4500 kiinteistöä. Entisille omistajille palautettiin runsaat tuhat kiinteistöä ja saman verran hoitokunta myi sopiville ostajille. Pois siirrettäviä rakennuksia myytiin etenkin lähiseutujen asukkaille, mutta Kannaksen 'pitsihuviloita’ siirrettiin myös muualle Suomeen. Valtion omistukseen tuli noin pari tuhatta kiinteistöä, joista osa jäi pysyvästi valtiolle.

Tilojen myynti- ja vuokratuloista valtiolle kertyneistä nettotuloista muodostettiin 1933 valtiovarainministeriön alainen Karjalan Kannaksen rahasto. Rahaston korkotuloja käytettiin ennen talvisotaa Karjalankannaksen henkisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseen, sodan jälkeen Kanta-Suomeen siirtyneen karjalaisväestön tukemiseen. Valtiovarainministeriö lakkautti rahaston vuoden 1979 alusta ja suurin osa varoista siirrettiin Karjalan Liitolle. Karjalan Liitto perusti varoilla karjalaisten elämää tukevan erillisrahaston, joka lopetettiin vuonna 1995. Vuosien saatossa kertynyt rahastopääoma liitettiin Karjalan Liiton varoihin.

Mitä asioita arkisto sisältää?

Ulkomaalaisen omistamalla hoidotta jääneellä kiinteistöllä suoritettiin Asutushallituksen määräämä, kunnan asutuslautakunnan tai kaupungin maistraatin edustajan valvonnassa pidetty katselmus. Katselmuksen yhteydessä laadittiin pöytäkirja, johon merkittiin tiedot kiinteistön omistussuhteista, kiinnityksistä ja muista rasituksista. Pöytäkirjaan merkittiin myös tiedot kiinteistöllä olleista rakennuksista, niiden kunnosta, rakennustavasta ja palovakuutusarvosta. Muistiin merkittiin myös tilusten, kuten viljelysten ja metsien laajuus ja kunto sekä lueteltiin kiinteistöllä mahdollisesti oleva, omistajalle kuuluva irtaimisto ja sen palovakuutusarvo. Tämän lisäksi oli laadittava ehdotus, kuinka omaisuuden käyttäminen oli järjestettävä. Kunnittain järjestetyt pöytäkirjat sisältyvät Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävän Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunnan arkiston sarjaan Ca Omaisuuden katselmuspöytäkirjat.

Valtion haltuun otetusta omaisuudesta pidettiin Asutushallituksessa kortistoa, johon merkittiin seuraavat tiedot: omaisuuden nimike ja omistussuhteet, milloin omaisuus on otettu valtion haltuun ja ilmoitettu siitä alioikeudelle, milloin alioikeuden antama kuulutus on julkaistu virallisissa lehdissä, katselmusmiehet, tieto omaisuuden hoitajasta ja hänen palkkiostaan, tiedot omaisuuden mahdollisesta myyntiajankohdasta, vuokrasopimuksen päivämäärä sekä vuokraajan nimi. Lisäksi luetteloon tuli merkitä maaherralle mahdollisesti tehty vaatimus omaisuuden luovuttamisesta ja maaherran tämän johdosta tekemät toimenpiteet, tieto omaisuudesta mahdollisesti vireille pannusta oikeudenkäynnistä sekä ilmoitus omaisuuden joutumisesta valtion haltuun.

Vuoden 1924 asetuksen mukaisesti kiinteistöt tuli luetteloida niiden omistajan mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Muodostunut kortisto sisältyy arkiston sarjaan Bb Valtion hallintaan otettujen tilojen kortisto ja toimii hakemistona sarjaan Ca Omaisuuden katselmuspöytäkirjat ja sarjaan Ha Ulkomaisen omaisuuden hoitoon liittyvät asiakirja-aktit. Maarekisterin ja lainhuudatuskortistojen pohjalta laaditussa kortistosarjassa Ba Tilakortisto kiinteistöt on taas järjestetty kunnittain ja kylittäin niiden rekisterinumeron mukaan.

Katselmuspöytäkirjojen ja hakukortistojen lisäksi tutkijaa kiinnostavaa aineistoa sisältyy Aktisarjaan Ha. Katselmuspöytäkirjojen mukaisessa järjestyksessä oleviin asiakirja-akteihin sisältyy mm. irtaimiston huutokauppapöytäkirjoja, vuokrasopimuksia sekä erilaisia valtion haltuun otetun, myymättömän omaisuuden hoitoon liittyviä tilitositteita. Omana asiakirjasarjanaan olevat hoitokunnan pöytäkirjat, huutokaupppapöytäkirjat sekä muut luettelot ja kortistot (mm. viljelysmaiden vuokrakortisto, kiinteistöjen ja irtaimiston myynti-, arvo- ja käyttöluettelot) täydentävät aktisarjan tietoja. Tarkemmat tiedot arkiston sisältämistä asiakirjasarjoista löytyvät Vakka-arkistotietokannan avulla.

Mihin arkistoa voi käyttää?

Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunnan arkiston aineistoa voidaan käyttää väestö-, talous- sekä sosiaali- ja kulttuurihistoriallisena lähteenä tutkittaessa Karjalankannaksen huvila-asutusta ja sen omistussuhteita. Arkisto tarjoaa myös rakennushistoriallista materiaalia tutkittaessa Kannaksen rakennushistoriaa. Arkiston asiakirjat soveltuvat myös sukututkimukseen. Koska monet alun perin Karjalassa sijainneet rakennukset ja niiden irtaimisto myytiin huutokaupalla ympäri Suomea, voidaan aineiston avulla parhaimmassa tapauksessa seurata suvun perintöomaisuuden kulkeutumista Karjalasta Nyky-Suomeen.

 Miten voin tutkia arkistoa?

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävän Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunnan arkiston luettelotietoja voi tarkastella Vakka-arkistotietokannan avulla. Tiedot löytyvät tietokannan tarkennetun haun avulla kirjoittamalla kohtaan 1 Nimihaku arkistonmuodostajan nimi 'Asutushallitus. Ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunta' ja painamalla Tee haku. Painamalla näkyviin tullutta arkistonmuodostajan nimeä ja avautuvalla uudella sivulla kohtaa Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden hoitokunnan Viipurin läänin hoitokunnan arkisto päästään sivulle, josta ilmenee arkiston laajuus ja rajavuodet. Sarjat -linkkiä painamalla päästään katsomaan arkiston luettelotietoja.

Asiakirjat tilataan tutkijasaliin haku- ja tilausjärjestelmä Astian avulla kirjoittamalla hakukenttään arkistonmuodostajan nimi ' Asutushallitus. Ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunta'. Hakulausetta voi myös lyhentää käyttämällä katkaisumerkkiä* (esim. Asu* ulko* Vii*).

Kirjallisuutta

Hämäläinen, Vilho, Karjalan Kannaksen venäläinen kesäasutuskysymys maamme itsenäisyyden kaudella. Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen julkaisu 6. Tampere 1983.

Paavolainen, Erkki. Luovutettu Karjala. Teoksessa Oma Maa, osa 3, Porvoo 1958.

Suomen Asetuskokoelma 224/1924. Laki ulkomaalaisen Suomessa olevasta, hoidotta jääneestä omaisuudesta.


Siirry Astia-verkkopalveluun


Paluu Portin etusivulle