Asutustoiminta itsenäisyyden ajalla

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Asutushallituksen virkataloasiakirjat

Asutusviranomaiset

Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosasto

Maanhankintalain toimeenpano

Metsähallinnon hoitoalueet

Metsähallinnon tarkastuspiirit

Metsähallitus 


Asutustoimintalainsäädäntö ja asutuspolitiikka

Asutustoiminta ennen sotia

Asutustoiminnan suunta Suomessa muuttui 1900-luvulle tultaessa sosiaaliseksi asutustoiminnaksi, jonka tarkoituksena oli maanomistusolojen uudelleen järjestäminen. Aikaisemmin asutustoiminta oli tarkoittanut lähinnä erämaiden asuttamista ja asutuksen muodostamista uusille asumattomille alueille. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa lähes puolet Suomen maatalousväestöstä oli tilattomia tai asui vuokratilalla. Tämän väestön osan asumisolojen parantamiseksi perustettiin jo ennen itsenäisyyden aikaa 1800-luvun lopulla tilattoman väestön lainarahasto.

Vuonna 1918 hyväksyttiin ns. Torpparien vapautuslaki, jonka nojalla vuokraviljelijällä oli oikeus lunastaa viljelemänsä torppa tai mäkitupa-alue itselleen. Valtio tuki vuokratilojen lunastamista pitkäaikaisin lainoin. Varsinainen maanhankinta tilattomille alkoi 1922, jolloin annettiin laki valtion metsämaiden asuttamisesta. Samana vuonna säädetty asutuslaki, Lex Kallio, määräsi sekä valtion että kunnat avustamaan tilattomien maanhankintaa. Maata saatiin lähinnä valtion maista ja vapaaehtoisilla kaupoilla yksityistiloilta. Myös pakkolunastaminen oli mahdollista.

1930-luvun loppuun mennessä yli 90 000 vuokraviljelmää oli itsenäistynyt ja uusia tiloja oli muodostettu n. 120 000. Vuonna 1936 säädettiin seuraava asutuslaki. Siinä päämääränä oli muodostaa viljelys- ja asuntotiloja sekä hankkia lisämaata jo perustetuille tiloille.

Poikkeusaikojen asutustoiminta

Sota-aika keskeytti 1936 asutuslain toimeenpanon ja keväällä 1940 siirtoväen asuttamiseksi sekä jälleenrakennustyön käynnistämiseksi annettiin ns. pika-asutuslaki. Sen toteuttaminen puolestaan keskeytyi jatkosotaan ja 1944 siirtoväen asuttaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi. Vuonna 1945 säädettiin maanhankintalaki, jonka mukaan maata voitiin hankkia paitsi siirtoväkeen kuuluville, myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille. Perustettavat tilat olivat viljelys-, asuntoviljelys- ja asuntotiloja sekä rintamamiestontteja. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta saatiin valtion maasta, loput pakkolunastamalla kuntien, seurakuntien, yhtiöiden ja yksityisten maista. Raivaamattoman ja rakentamattoman, ns. kylmän tilan vastaanottajille maksettiin uudistilan perustamispalkkioita. Kylmiä tiloja raivattiin käytännössä asumattomille alueille valtion maille ja niiden perustaminen painottui Pohjois- ja Itä-Suomeen. Etelä-Suomessa maanhankinnassa jouduttiin enemmän pakkolunastuksiin.

Lapin sodassa tuhottujen alueiden jälleenrakentaminen Pohjois-Suomessa oli yksi osa sodan jälkeistä asutustoimintaa ja vaati oman organisointinsa. Valtioneuvosto antoi 1944 päätöksen Pohjois-Suomen maataloudellisen jälleenrakennustyön tukemisesta valtion varoilla sekä maaseudulla että asutuskeskuksissa.

Paluu normaaliajan asutustoimintaan

Sodan seurauksena vuoden 1936 lain mukainen asutustoiminta oli pitkään keskeytyksissä. Maanhankintalain mukainen asutustoiminta saatiin loppuun suoritetuksi 1960-luvun alkupuolella. 1950-luvun lopulla katsottiin tarpeelliseksi säätää uusi, vuoden 1936 lakia korvaava asutuslaki. Vuonna 1958 annettiin maankäyttölaki, jonka tarkoituksena oli hankkia maata viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- ja asuntotilojen ja -tonttien perustamiseen sekä lisäalueita jo perustetuille tiloille. Asutuspolitiikan painopistettä siirrettiin uusien tilojen perustamisesta vanhojen tilojen elinkelpoisuuden parantamiseen. Maata saatiin jälleen valtion maasta ja yksityisiltä. Toiminnan rahoittaminen tapahtui lähinnä valtion asutusrahaston turvin. Maankäyttölaki korvattiin 1977 annetulla maatilalailla, jolloin asutustoiminta yhdistettiin maataloushallintoon

Asutustoimintaa hoitaneet viranomaiset ja niiden arkistot

Itsenäisyyden alkuajalla asutustoimintaa hoitaneet viranomaiset

Vuonna 1917 Suomeen perustettiin maatalousministeriön alaisuuteen asutushallitus, johon siirrettiin 1800-luvun lopulla perustettu tilattoman väestön lainarahasto. Myös valtion virkatalojen hoidon valvonta tuli asutushallituksen tehtäväksi.

Torpparien vapautuslakia toimeenpanemaan perustettiin kuntiin asutuslautakuntia ja vuonna 1919 asutushallituksen alaiseksi piirihallintoviranomaiseksi yhdeksän asutustarkastajan virkaa. Jo 1906 oli Senaatin kamaritoimituskuntaan nimitetty tarkastaja, jonka tehtävänä oli valvoa ja tarkastaa valtion asutuskassalainojen käyttöä. Uusien asutustarkastajien tehtävänä oli johtaa ja valvoa maalaiskuntien asettamien asutuslautakuntien ja tilattoman väestön lainakassojen hoitokuntien toimintaa sekä tarkastaa asutustoimintaan myönnettyjen varojen käyttöä, antaa neuvoja vuokralautakunnille ja opastaa aloittelevia asutustilallisia.

Lex Kallio ja samana vuonna annettu laki valtion metsämaiden asuttamisesta antoi valtion metsämaalle perustettavien tilojen asutussuunnitelmien laatimisen asutustoimikuntien tehtäväksi. Asutustoimikunnat laativat asutukseen luovutettaville valtionmaille asutussuunnitelmia ja niihin liittyviä kuivaus- ja tientekosuunnitelmia.

Vuoden 1936 asutuslaissa asutushallitus lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin maatalousministeriöön perustetulle asutusasiainosastolle (ASO). Valtion metsämaiden asuttamistehtävät siirrettiin Metsähallitukselle.

Asutushallituksen arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Arkiston aineisto on pääosin vuosilta 1912 - 1937, mutta arkisto sisältää myös vanhempaa aineistoa, koska asutushallitus katsotaan tilattoman väestön lainarahaston (1898 - 1905) ja asutustarkastajan (1906 - 1916) seuraajaksi.

Metsähallinnon arkistot sisältävät tietoja mm. kruununtorpista sekä asutustiloista jo 1860-luvulta lähtien. Metsähallituksen arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Metsähallinnon piiri- ja paikallisviranomaisten arkistot, kuten piirikuntakonttoreiden ja metsähallinnon hoitoalueiden arkistot ovat maakunta-arkistoissa.

Piirihallintoviranomaisena toimineiden asutustarkastajien arkistot, jotka usein sisältävät myös valtion virkataloja koskevia asiakirjoja, ovat maakunta-arkistoissa.

Paikallisella tasolla asutustoimintaa hoitivat asutustoimikunnat ja kuntien asutuslautakunnat. Asutustoimikuntien arkistot ovat maakunta-arkistoissa. Kunnallisten asutuslautakuntien arkistoja säilytetään kyseisten kuntien arkistoissa.

Sodan jälkeisen asutustoiminnan viranomaiset

Maanhankintalain toimeenpanoa johti 1936 maatalousministeriön alaisuuteen perustettu asutusasiainosasto eli ASO. Sen asiakirjat ovat omana kokonaisuutenaan Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkistossa. Arkistoa säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. ASO:n arkisto sisältää keskeisiä sodanjälkeisen asutustoiminnan tuloksena syntyneitä asiakirjoja koko maan osalta. Ne liittyvät mm. maansaantihakemuksiin, asutustilojen- ja asutuslainojen saajiin, siirtoväen asuttamiseen ja jälleenrakentamiseen. Arkistolla on käyttörajoitus.

Kun vuoden 1936 asutuslakia korvaava maankäyttölaki säädettiin 1958, perustettiin maatalousministeriön alaisuuteen uudelleen asutushallitus. Asutus- ja maatalouspolitiikan yhteen sovittamisen seurauksena asutushallitus yhdistettiin maataloushallituksen kanssa maatilahallitukseksi 1971.

Paikallisella tasolla asutustoimintaa sodan jälkeen hoitaneita viranomaisia olivat mm. pika-asutustoimintaa hoitaneet pika-asutuslautakunnat ja maanhankintalain mukaiset maanlunastus- ja asukkaanottolautakunnat. Näiden lautakuntien toimialueet olivat yhtenevät ja käsittivät yhden tai useampia kuntia. Maanlunastuslautakunta laati luettelot tiloista ja alueista, joiden maata oli maanhankintalain mukaan mahdollista käyttää maanhankintaan ja laati asutussuunnitelman luovutetulle alueelle. Asukkaanottolautakunnat puolestaan määräsivät kenelle suunnitellut tai muodostetut tilat luovutettiin. Vuonna 1958 annetussa asetuksessa asukkaanottolautakuntien tehtävät siirrettiin kuntien asutuslautakunnille. Maanlunastuslautakuntien tehtävät siirrettiin samassa asetuksessa maankäyttötoimikunnille. Kuntien asutuslautakuntien arkistoja lukuun ottamatta näiden paikallisviranomaisten arkistoja säilytetään maakunta-arkistoissa.

Pika-asutus- ja maanhankintalaissa annettiin määräys erityisen tarkastusoikeuden asettamisesta valvomaan näiden lakien toteuttamista. Valvontaviranomaisiksi asetettiin maanhankintalain toimeenpanon tarkastajia ja siirtoväen asutustoimielinten päätöksistä tehdyt valitukset käsiteltiin erityisissä tarkastusoikeuksissa. Maanhankintalain toimeenpanon tarkastajat valvoivat piiriviranomaisina lähinnä paikallisten maanlunastus- ja asukkaanottolautakuntien toimintaa. Tarkastusoikeuksien, samoin kuin maanhankinnan toimeenpanon tarkastajien, arkistojen sisällysluetteloihin voi tutustua mm. Astia-verkkopalvelun kautta kohdasta Aineiston haku ja tilaaminen kirjoittamalla kenttään Ehdotukset hakusanaksi esim. tarkastusoik* (hakusanat kannattaa katkaista *-merkillä) tai maanhankin* tark*. Myös Vakka-tietokannan Tarkennetun haun avulla voi kyseisten arkistojen luetteloja hakea valitsemalla hakuehtojen kohdassa 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmäksi Erikoisoikeudet tai Asutushallinnon piiriviranomaiset.

Asutustoimikuntien, joita oli asetettu vuodesta 1922 lähtien, tehtävää asutussuunnitelmien tekemisessä hoitivat sodan jälkeen lähinnä maanlunastuslautakunnat. Vuodesta 1949 lähtien asutustoimikuntia alettiin kuitenkin jälleen perustaa, kun vuoden 1936 asutuslain mukainen asutustoiminta käynnistettiin Lapin, Oulun, Vaasan ja Kuopion lääneissä.

Asutustarkastajille annettiin 1948 uusi johtosääntö, jossa niiden tehtäväksi määriteltiin edelleen 1936 annetun asutuslain mukaisen asutustoiminnan johtaminen. Sodan jälkeen asutustarkastaja teki myös ehdotukset maa-alueiden pakkolunastuksista asutustarkoituksiin. Asutustarkastajien tehtäviin lisättiin 1956 yhteistyö maanviljelys- ja talousseurojen kanssa asutustoimintaan liittyvissä asioissa ja 1961 asutustarkastajille siirrettiin aiemmin näille asutuslainsäädännössä määrättyjä rakentamista koskevia tehtäviä.

Vuonna 1965 annetussa asutushallintoa koskevassa laissa keskeinen muutos oli asutustarkastajien virkojen lakkauttaminen ja maan jakaminen asutuspiireihin, joihin perustettiin asutustoimistot. Asutuspiirien asutustoimistot muuttuivat 1971 maatalouspiirien maataloustoimistoiksi. Asutustarkastajien ja asutuspiirien arkistoja säilytetään maakunta-arkistoissa ja niiden luetteloihin voi tutustua mm. Astia-verkkopalvelun kautta tai Vakka-arkistotietokannan tarkennetussa haussa arkistonmuodostajaluokassa Asutushallinnon piiriviranomaiset.

Metsähallituksen ja metsähallinnon paikallisviranomaisten arkistot sisältävät myös sotien jälkeisen asutustoiminnan asiakirjoja vuoden 1945 maanhankintalakiin liittyen.

Maanviljelys- ja maatalousseurat

Asutustarkoitukseen luovutettavan maan raivaamisen ja rakentamisen johto tuli sekä pika-asutus- että maanhankintalaissa Maatalousseurojen Keskusliiton alaisten maanviljelys- ja maatalousseurojen tehtäväksi. Niiden tuli tehdä asuttamista varten tie-, kuivatus-, raivaamis- ja rakentamissuunnitelmat sekä laatia asukkaan kanssa viljelyssopimukset. Pohjois-Suomessa seurojen tehtäväksi tuli myös laatia sodassa hävitettyjen alueiden jälleenrakentamistyö ja seurojen alaisuuteen saatettiin perustaa kunnissa toimivia jälleenrakennuslautakuntia.

Seuroissa työtä hoiti 1945 lähtien asutustoimikunta. 1950-luvun alussa maanviljelys- ja maatalousseuroissa siirryttiin asutustoimikunnista asutustoiminnanjohtajajärjestelmään. 1960-luvulla nämä tehtävät siirtyivät pääosin asutustarkastajille.

Maanviljelys- ja maatalousseuroihin perustettujen asutustoimikuntien arkistoja säilytettään maakunta-arkistoissa, samoin niiden toimintaa jatkaneiden asutustoiminnanjohtajien arkistoja. Näiden arkistojen luetteloja voi tarkastella mm. Astia-verkkopalvelun kautta tai Arkistotietokanta Vakan tarkennetulla haulla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä arkistonmuodostajaluokasta Asutustoiminnanjohtajat.

Muualla säilytettävä aineisto

Ely-keskuksissa säilytetään asutuspiirien ja niiden toimintaa jatkaneiden maaseutupiirien arkistoissa kauppakirjoja, joilla valtio on myynyt asutustarkoitukseen yksityisiltä ostamansa maa-alueet. Nämä kauppakirjat koskevat lähinnä 1940-luvulta 1960-luvulle tehtyjä kauppoja, mutta myös vanhempaa asutustoimintaa koskevia kauppakirjoja saattaa löytyä.

Kunnissa säilytetään kuntien asutuslautakuntien arkistoja.

Miten löydän tarvitsemani arkiston ja missä asiakirjoja voi tutkia?

Edellä mainittuja arkistojen sisällysluetteloja voi tarkemmin tutkia Astia-verkkopalvelun kautta, josta asiakirjoja voi myös tilata arkistolaitoksen tutkijasaleihin, sekä Vakka-arkistotietokannan avulla. Vakan avulla löytyvät arkistonmuodostajatasolta myös arkistonmuodostajia koskevat yleiskuvailut, mikäli niitä on kyseisestä arkistonmuodostajasta tehty. Asutushallinnon osalta on tehty seuraavat yleiskuvailut: asutustoimikunnat ja asutustarkastajat. Arkistolaitoksessa säilytettäviä asiakirjoja voi tutkia kunkin arkistolaitoksen yksikön tutkijasalissa.

Kirjallisuutta

Asutushallinto 1917-1957: asutushallituksen- maatalousministeriön asutusasiainosaston 40-vuotisjulkaisu. Helsinki 1957.

Rakentamisen aika. Asutus ja maanhankinta. Maanhankintalain 40-vuotisjuhlajulkaisu. Toim. Marja Naskila. Kirjayhtymä, Helsinki 1984.

Rintamalta raiviolla. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta. Toim. Erkki Laitinen. Atena Kustannus, Jyväskylä 1995.

Pietiäinen, J-P., Leivän syrjässä. Maatilahallitus ja sen edeltäjät 1982-1992. Otava, Helsinki 1992.





Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun




Paluu Portin etusivulle