Geologinen tutkimuslaitos

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Autonomian ajan viranomaiset

Maanmittaushallitus

Teollisuushallitus

Vuorihallitus 

Geologinen tutkimuslaitos 1877–1950

Vuonna 1877 perustettiin malminetsintään kuuluvaa geologista tutkimusta hoitamaan vuorihallituksen alaisuuteen geologinen toimisto. Toimiston henkilöstö johti ja teki itse kallioperään liittyviä mittauksia, tutkimuksia ja kartoituksia Suomessa, päämääränä uusien malmisuonten löytäminen. Vuoden 1882 valtiopäivillä säädyt anoivat keisarilta lisää varoja geologisiin tutkimuksiin. Tämä pyyntö vaikutti siihen, että kun vuorihallitus yhdistettiin manufaktuurijohtokunnan kanssa uudeksi kauppa- ja teollisuushallitukseksi 1885, perustettiin erillinen geologinen komissio. Komissio kuului uuden kauppa- ja teollisuushallituksen alaisuuteen ja sen muodostivat tirehtööri, kaksi geologia ja yksi geodeettisen alan insinööri. Geologisen komission tehtäviin kuului maan laatuun ja kallioperään, etenkin malmin- ja kullanetsintään liittyvien mittausten tekeminen ja johtaminen. Komission rakennetta uudistettiin 1908 asetuksella, jonka jälkeen sen muodostivat tirehtööri ja kolme yliopistossa tai teknillisessä korkeakoulussa tutkintonsa suorittanutta geologia.

Vuonna 1918 Suomen itsenäistyttyä komission rinnalle perustettiin Geodeettinen laitos, joka toimii nykyisin Kirkkonummen Masalassa. Samalla komissio siirrettiin uuden kauppa- ja teollisuustoimituskunnan alaiseksi vanhan kauppa- ja teollisuushallituksen tehtävien siirryttyä uudelle toimituskunnalle. Vuonna 1924 laitoksen nimi vaihdettiin Geologiseksi toimikunnaksi, ja vuosina 1935 ja 1936 sen jäsenten virkastatusta muutettiin. Johtajalla oli professorin arvo ja kolmesta valtiongeologista yksi edusti malmitutkimusta, toinen kallioperän tutkimista ja kolmas maalajitutkimusta. Toimikunnan henkilöstöön kuuluivat lisäksi kemisti ja kolme apulaisgeologia sekä vuori-insinööri ja sähköprospektausinsinööri. Toimikunta saattoi myös ottaa mukaan tutkimus- ja kartoitustöihinsä yliopistojen ja teknillisen korkeakoulun geologian opettajat ja muita alan ammattilaisia.

Vuonna toimikunnan 1946 nimi muutettiin Geologiseksi tutkimuslaitokseksi ja se jaettiin neljään osastoon, jotka olivat kallioperäosasto, malmiosasto, maalajiosasto ja kemiallinen osasto, jaon heijastellessa aikaisempaa virkamiesten vastuualueiden jakoa toimikunnassa. Näiden osastojen lisäksi oli laitoksen toimintaa johtava ja käytännön juoksevia asioita hoitava hallinnollinen toimisto.

Myöhemmin laitoksen nimi vaihdettiin Geologian tutkimuslaitokseksi ja nykyään sen nimenä on Geologian tutkimuskeskus. Geologian tutkimuskeskus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen ja sen tehtävänä on Suomen maanperän tutkiminen kaupallisia ja teollisia tarkoituksia varten. Geodeettinen laitos puolestaan kuuluu maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen ja sen tehtävänä on huolehtia Suomen karttojen tieteellisistä perusmittauksista ja paikkatietojärjestelmästä yhteistyössä maanmittauslaitoksen kanssa. Geodeettinen laitos toimii myös Suomen mittanormaalilaboratoriona huolehtien pituus ja kiihtyvyysmittojen tarkastamisesta sekä tieteellisten mittayksiköiden tarkistamisesta.

Mitä geologisen tutkimuslaitoksen arkisto sisältää?

Geologisen komission varhaisen toiminta-ajan, 1877–1885, aineisto sisältyy vuorihallituksen muuhun arkistoon. Vuorihallituksen ja manufaktuurijohtokunnan yhdistämisen teollisuushallitukseksi jälkeen aineisto löytyy Geologisen tutkimuslaitoksen arkistosta aina vuoteen 1950 asti. Vuotta 1950 uudempi aineisto on Geologisen tutkimuskeskuksen omassa arkistossa. Geologisen toimikunnan pieni arkisto koostuu kokonaan toimikunnan tilikirjoista, jotka ovat jatkumoa Vuorihallituksen arkistossa oleville geologisten tutkimusten tiliaineistoille. Tiliaineisto kattaa vuodet 1886–1900. Suurempi geologisen tutkimuslaitoksen arkisto koostuu toimikuntaa ja komissiota seuranneen geologisen tutkimuslaitoksen arkistosta, johon siirrettiin suuri osa aikaisempien geologian alan toimielinten aineistosta.

Geologisen tutkimuslaitoksen arkisto ulottuu vuodesta 1867 aina vuoteen 1950. Arkisto sisältää tutkimuslaitoksen ja aikaisemman komission ja toimikunnan kirjediaarit, kirjekonseptit ja kopiot sekä kansanäyte-asioiden asiakirjoja. Kansannäytteet ovat tavallisten kansalaisten tutkimuslaitokselle lähettämiä kivi- ja maaperänäytteitä koskevia dokumentteja, valtauksen tehneet tai muuten geologisesti kiinnostuneet yksityiset saattoivat mittauttaa tutkimuslaitoksella kiven metallipitoisuuden. Muun osan arkistoaineistoa muodostavat tutkimuslaitoksen tilikirjat ja omana kokonaisuutenaan olevat valtauksia ja kaivospiirejä koskevat asiakirjat vuosilta 1949–1967. Geodeettisen laitoksen arkisto on laitoksen omassa arkistossa Kirkkonummella.

Minkälaiseen tutkimukseen arkistoa voi käyttää?

Geologisen komission ja sitä seuranneiden Geodeettisen laitoksen ja Geologisen tutkimuslaitoksen arkistoja voi käyttää geologian, maantieteen ja kaivosteollisuuden kehitykseen Suomessa liittyvään tutkimukseen. Aineisto antaa myös mahdollisuuksia suomalaisen tieteenhistorian sekä valtionhallinnon kehityksen tutkimukseen tällä saralla. Geologisten tutkimusten aineistosta löytyy myös paikallishistoriaan liittyvää aineistoa erilaisten karttojen ja tutkimusmuistioiden muodossa ja arkistoa voi myös käyttää sukututkimukseen jos joku sukulainen on ollut geologi tai muuten ollut laitoksen palveluksessa aikoinaan. Paikallis- ja luonnonhistoriallista lähdemateriaalia ovat myös tutkimuslaitokselle tulleet kansannäytteet, jotka ovat tavallisten suomalaisten lähettämiä kivi- ja maaperänäytteitä analyysia varten.

Miten saan materiaalin luettavakseni?

Geologisen tutkimuslaitoksen arkisto on tutkittavissa Helsingissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, missä ne ovat vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Arkiston koko 28,65,0 hyllymetriä. Geologisen toimikunnan arkiston koko on 0,4 hyllymetriä.Molempia arkistoja säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren pisteessä, mistä ne toimitetaan Astian kautta tilattuina Rauhankadun tutkijasaliin tutkittavaksi.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanoilla Geologinen tutkimuslaitos saa nähtäväkseen kaiken arkistossa olevan materiaalin. Geologisen toimikunnan pieni tiliarkisto löytyy hakusanalla Geologinen toimikunta. Tilausta varten ota itsellesi ylös arkistoyksikön tunnus, esim. Aa:1. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi.

Geologisen tutkimuslaitoksen kartat löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta, Astiassa ne löytyvät Geologisen tutkimuslaitoksen arkistonmuodotaja-sivulta ala-arkistona. Huomaa, että Geologisen tutkimuslaitoksen kartta-aineisto on saatavilla vain mikrofilmeinä, jotka ovat luettavissa Geologisen tutkimuskeskuksen kirjastossa.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Geologisen toimikunnan arkiston luettelon tunnusnumero on 526 ja Geologisen tutkimuslaitoksen arkistoluettelo löytyy numerolla 595. Geologisen tutkimuslaitoksen karttakokoelman luettelon tunnusnumero on 270:01.