Gezelius (suku)

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gezelius-suku

Gezelius-suku tunnetaan Suomen historiassa erityisesti Turun piispoista Johannes (Juhana) Gezelius vanhempi (1615–1690) ja Johannes Gezelius nuorempi (1647–1718) sekä Porvoon piispasta Johannes Gezelius (1686–1733). Nuorimpaan Johannes Gezeliukseen viitataan usein kutsumanimellä Nepos eli pojanpoika. Kaikki kolme erikoistuivat opinnoissaan raamatun alkukieliin ja työskentelivät ennen piispanvirkojaan muun muassa teologian professoreina. Vuonna 1674 Johannes Gezelius vanhempi aloitti raamatunselitysteoksen laatimisen, josta muodostui kolmen sukupolven yhteinen hanke. Teoksen eri osat julkaistiin 1711–1728. Teosta pidetään suomalaisen eksegetiikan historian huomattavana merkkipaaluna, mutta Gezelius-suvun jäsenet vaikuttivat Suomen ja koko suurvalta-ajan Ruotsin kulttuuriin myös laaja-alaisemmin.

Johannes Gezelius vanhempaa on kutsuttu Suomen kansanopetuksen isäksi. Hän painotti lukutaidon merkitystä ja kehitti lukkarikouluja, kiertokouluja ja kinkereitä. Yhtä suurella innolla Gezelius uudisti pappien koulutusta ja jumalanpalvelustoimintaa. Koulutustavoitteidensa tukemiseksi hän kirjoitti oppikirjoja, toimi monipuolisesti kustannusalalla sekä perusti Suomen toisen kirjapainon ja ensimmäisen paperimyllyn. Gezelius osallistui vuonna 1686 julkaistun kirkkolainsäädännön valmisteluun ja uudisti monin tavoin evankelis-luterilaisten seurakuntien hallintoa. Hänen määräystensä myötä sai alkunsa varsinainen kirkollinen väestökirjanpito. Lisäksi Gezelius kehitti muun muassa köyhäinlaitosta.

Johannes Gezelius nuorempi ja hänen poikansa jatkoivat Johannes Gezelius vanhemman työtä muun muassa koulutuksen kehittämisen saralla. Kirkonmiehinä kaikki kolme piispaa edustivat luterilaista ortodoksiaa. Erityisen vahvat kansainväliset yhteydet oli Johannes Gezelius nuoremmalla, joka opiskeli Euroopan merkittävimpien protestanttisten raamatuntutkijoiden johdolla.

Piispojen lisäksi Gezeliusten suvusta tunnetaan erityisesti Johannes Gezelius Nepoksen vaimo, taidemaalari Helena Arnell-Gezelius (1697–1751) ja poika Johan Gezelius (1721–1804), joka aateloitiin vuonna 1751 nimellä Olivecreutz. Johan Gezelius-Olivecreutz opiskeli sukunsa perinteiden mukaisesti teologiaa, mutta opintojensa jälkeen hän vaikutti lähinnä kartanonomistajana, valtiopäiväedustajana ja laamannina.

Mitä aineistoja Gezelius-suvun arkisto sisältää?

Suurin osa Gezelius-suvun arkiston asiakirjoista liittyy piispoihin Johannes Gezelius vanhempi, Johannes Gezelius nuorempi ja Johannes Gezelius Nepos. Arkistossa on myös Hedvig Lietzeniin (Johannes Gezelius nuoremman vaimo), Helena Arnell-Gezeliukseen ja tämän äitiin Helena Adlerbergiin sekä Johan Gezelius-Olivecreutziin ja Nicolaus Gezeliukseen (Johannes Gezelius nuoremman poika) liittyvää aineistoa. Arkiston aineisto on vuosilta 1646–1798.

Koko arkisto on mikrofilmattu ja digitoitu, ja alkuperäiset asiakirjat ovat käyttörajoitettuja niiden säilymisen varmistamiseksi. Suurin osa aineistosta on ruotsinkielistä. Poikkeuksen muodostavat teologiset kirjoitelmat, joista valtaosa on kirjoitettu latinaksi.

Arkisto sisältää erityisesti kirjetoisteita, saapuneita kirjeitä, laskuja ja tilejä. Lisäksi arkistossa on esimerkiksi kauppakirjoja, nimityskirjoja, ja muistikirjoja. Oman ryhmänsä muodostavat akateemiset opinnäytteet. Ne kuuluvat teologian alaan ja niiden joukossa on myös muita teologisia kirjoitelmia. Kaikkien tekstien kirjoittajat eivät ole suvun jäseniä. Raamatunselitysteokseen eli raamattuteokseen liittyvä aineisto ei sisällä esimerkiksi käsikirjoituksia vaan kirjeitä, sopimusluonnoksia ja tiliaineistoa.

Muiden kuin piispojen aineistoja on varsin vähän. Helena Adlerbergiin liittyvää aineistoa on ainoastaan hänen kuolinpesästään laadittu perukirja, ja Nicolaus Gezeliuksen liittyvää aineistoa on vain hänen muistikirjansa.

Mitä tietoja arkistosta voi löytää?

Arkisto tarjoaa tietoja erityisesti Gezeliusten suvusta ja sen tietyistä jäsenistä. Aineistot liittyvät sekä yksityiselämään että ammatilliseen toimintaan. Esimerkiksi suvun taloudellisista toimista on suhteellisen paljon yksityiskohtaista tietoa. Teologiaan ja seurakuntien toimintaan liittyvät kirjeet ja kirjoitelmat ovat hyödyksi esimerkiksi Suomen kirkkohistorian ja eksegetiikan tutkijoille. Osa aineistosta liittyy kirjankustannustoimintaan ja Tomasbölen paperimyllyyn.

Johannes Gezelius nuoremman aineiston yksi osa on Kansallisarkiston fotostaattikokoelman sarjassa Ruotsi V. Aineisto sisältää selostuksia tarkastusmatkoilta, joita Gezelius teki toimiessaan Narvan superintendenttinä 1680-luvulla.

Gezeliusten sukuun kuuluvien henkilöiden arkistoja on myös muissa suomalaisissa ja ulkomaisissa arkistoissa. Kotimaisten arkistojen osalta tiedot löytyvät valtakunnallisen yksityisarkistorekisterin kautta. Ulkomaiset arkistot mainitaan Johannes Gezelius vanhempaa käsittelevässä Kansallisbiografia-artikkelissa.

Arkistoaineistojen lisäksi tutkijoilla on käytettävissään Gezelius-suvun piispojen kirjallinen tuotanto. Teoksia etsiessä voi käyttää apuna esimerkiksi Suomen kansallisbibliografiaa. Gezeliusten raamattuteos (Gezelii bibelverk) on luettavissa esimerkiksi Projekt Gezelius -sivustolla. Sivustolla voi tehdä raamattuteoksesta myös erilaisia hakuja.

Gezelius-suvun tunnetuimmista jäsenistä on julkaistu erinäisiä tutkimuksia, joiden jäljille pääsee suvun jäseniä käsittelevien Kansallisbiografia-artikkeleiden avulla. Tomasbölen paperimyllyn papereita on dokumentoitu paperihistorialliseen tietokantaan.

Miten etsin tietoa arkistosta?

Gezelius-suvun arkistoon tutustuminen kannattaa aloittaa Vakka-arkistotietokannasta, jonka kautta pääsee tarkastelemaan sekä luettelotietoja että digitoituja asiakirjoja. Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä ovat käytettävissä myös arkistoluettelo 602:87 sekä mikrofilmit. Alkuperäiset asiakirjat ovat käyttörajoitettuja niiden säilymisen varmistamiseksi.

Vakan tarkennetun haun nimihakuun kirjoitetaan esimerkiksi ”Gezelius”, ja tämän jälkeen valitaan vuorollaan Gezelius (suku), Gezelius-suvun arkisto ja Sarjat. Kun valitaan esimerkiksi sarja Juhana Gezelius vanhempi, avautuu näkymään tiivis elämäkerta ja linkit arkistoyksikkötason tietoihin. Arkistoyksikkötasolla mainitaan mikrofilmimuodossa olevien tallenteiden arkistotunnukset ja linkin Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon kautta pääsee tarkastelemaan asiakirjoja digitaalisina tallenteina.

Suurin osa Johannes Gezelius vanhemman, nuoremman ja nuorimman asiakirjoista on heidän mukaansa nimetyissä kolmessa sarjassa. Neljäs sarja on Muu aineisto, joka sisältää muun muassa raamattuteokseen liittyviä asiakirjoja, teologisia kirjoitelmia sekä Gezelius-suvun muiden jäsenten asiakirjoja.

Arkistoluettelo 602:87 sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa kuin Vakka-arkistotietokanta. Vakassa ei esimerkiksi luetella suvun jäsenten lähettämien kirjeiden vastaanottajia tai saapuneiden kirjeiden lähettäjiä. Nämä tiedot käyvät kuitenkin ilmi asiakirjojen välilehdiltä, jotka on tallennettu asiakirjojen mukana digitaaliarkistoon.

Kirjallisuutta

Gezelius-suvun jäseniä käsittelevät artikkelit Kansallisbiografia-verkkojulkaisussa.

Projekt Gezelius -sivusto.

Tamminen, Sakari, ”Maamme vanhinta kirkollista väestökirjanpitoa Teiskossa 1600-luvulla”. Genos 52 (1981), 41–46, 64.


Palaa sivun alkuun

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon


Takaisin Portin etusivulle