Helsingin kaupungin kiinteistökortisto

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Helsingin raastuvanoikeus (HELRO)

Henkikirjat

Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset

Rakennetun ympäristön lähteet

Rakennushallituksen piirustukset

Perinnöksiosto, lainhuuto ja kiinnekirja (Arkistolaitoksen äänitepankki) 

Sisällysluettelo

Mikä on kiinteistökortisto?

Helsingin kaupunginarkistossa säilytettävästä kiinteistökortistosta (usein myös tonttikortisto) käy ilmi mm. Helsingin kaupungin tonttien omistajavaiheet siitä alkaen kun kaupunki on myynyt tontin. Kortisto on laadittu 1950-luvulla tilastotoimiston, nykyisen Helsingin kaupungin tietokeskuksen edeltäjän, toimesta. Kortiston tiedot, jotka ulottuvat 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä 1950-luvulle, kerättiin pääsääntöisesti Helsingin maistraatin laatimista tonttikirjoista. Alueellisesti kortisto kattaa sekä kantakaupungin että vuoden 1946 alueliitoksessa Helsinkiin liitettyjen kaupunginosien kortit.

Alun perin tilastotoimiston sisäisen tiedonhaun ja asiakaspalvelun tehostamiseksi koottu kiinteistökortisto toimii tätä nykyä arvokkaana lähdeaineistona rakennushistoriasta yleisesti kiinnostuneille, talohistoriikkien kirjoittajille ja oman asuintalonsa menneisyyttä tutkiville. Kokonaisuutena aineisto tarjoaa vaikuttavan näkökulman Helsingin kahden viimeisen vuosisadan aikana kokemaan sosiaaliseen ja taloudelliseen muutokseen.


Miten löydän kiinteistökortit verkosta?

Tilastotoimiston arkistoon sisältyvän kiinteistökorttien digitoidut näyttökappaleet löytyvät kaupunginarkiston Sinetti-arkistotietokannan kautta:

  1. Kirjoita tietojärjestelmän hakulomakkeen Vapaateksti-kenttään hakusanaksi ”kiinteistökortisto” ja klikkaa Search
  2. Klikkaa hakutuloksista ylimmäistä kiinteistökortisto-linkkiä


Näkyviin tulevat kiinteistökortiston 32 arkistoyksikköä, joista 28 ensimmäistä on jaoteltu kaupunginosittain 4 viimeisimmän sisältäessä vuotta 1809 (ja Ehrenströmin vuonna 1812 valmistunutta asemakaavaa) edeltävää aineistoa:

  1. Valitse haluttu kaupunginosa, jolloin saat näkyviin arkistoyksikön kuvailutiedot. Klikkaa Perustiedot-sarakkeen vieressä olevaan Asiakirjat-painiketta, jolloin pääset digitoituihin kuvailutietoihin.

Asiakirjat.jpg

Kunkin arkistoyksikön ensimmäisen liitetiedosto on kyseisen kaupunginosan (tässä tapauksessa Punavuori) kartta, josta löytyvät kortteleiden ja tonttien numerot. Digitoituihin asiakirjoihin pääset klikkaamalla sivun oikeassa reunassa olevaa kuvaketta:


Kartta.jpg


Jos etsitään esimerkiksi Fredrikin- ja Uudenmaankadun koilliskulmassa sijaitsevan rakennuksen tietoja, täytyy ensin selvittää kartalta, että rakennus sijaitsee korttelissa 86, tontilla 11. Kiinteistökortit on digitoitu kortteleittain, joten kaivatun rakennuksen tiedot löytyvät tiedostosta ”Kortteli 86”.

Mitä kortin tiedoista käy ilmi?

Kortisto on kortteleiden sisällä jaettu vielä tonteittain siten, että kukin tontti on saanut oman korttinsa. Kunkin kortin ylälaidasta löytyvät tontin numero ja katuosoite. Ylälaitaan on myös merkitty mihin kaupunginosaan ja kortteliin ko. tontti kuuluu. Etupuolelle on lisäksi kirjattu kiinnekirjan päivämäärä, tontin pinta-ala, myyjä, ostaja, 1. lainhuudon päivämäärä ja hinta. Joskus myös syy omistajan vaihdokseen on kerrottu. Kortin kääntöpuolelta löytyy rakennusta koskevia tietoja (rakentamisvuosi, huoneistojen lukumäärä ym.) sekä muita mahdollisia merkintöjä, esimerkiksi rakennuksen purkuvuosi.

Kiinteistökortti2.jpg

Esimerkkikortti kertoo pitkän tarinan alkaen vuodesta 1829, jolloin asessori Carl Bäck osti tontin Helsingin kaupungilta 526 ruplalla. Monien vaiheiden jälkeen tontti päätyi Henkivakuutusyhtiö Suomen omistukseen, jonka rakennuttama, vuonna 1900 valmistunut kivitalo kohoaa tontilla tänäkin päivänä. Asunto-osakeyhtiö Uudenmaankatu 25:n perustaminen ajoittuu 1920-luvun osakeyhtiömuotoisen omistamisen murrosaikaan.


Miten edetä tutkimuksissa?

Helsingin kaupunginarkistossa säilytettävästä maistraatin arkiston rakennuspiirustusten kokoelmasta löytyy suunnitelmia kaupungin tonteilla sijainneista rakennuksista. Piirustusten viitetiedot ja digitoidut näyttökappaleet ovat nähtävissä Sinetti-tietokannan piirustusrekisterissä. Noin vuosiin 1830–1930 rajoittuva kokoelma sisältää pääsääntöisesti purettuja rakennuksia koskevia ja toteutumattomia suunnitelmia. Nykyisten rakennusten piirustuksia säilytetään rakennusvalvontavirastossa.

Tarkempaa tietoa talojen asukkaista voi etsiä kaupunginarkistossa säilytettävistä rahatoimiston henkikirjoista, joissa asukastiedot on jaoteltu kiinteistöittäin. Kaupunginarkiston henkikirjojen sarja päättyy vuoteen 1924, uudempia tietoja voi etsiä Kansallisarkistossa säilytettävistä henkikirjoista.

Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteristeristä asukastiedot on puolestaan järjestetty aakkosittain asukkaan nimen perusteella. Osoiterekisterin tiedot rajoittuvat vuosiin 1907–1974. Kaupunginarkistossa säilytettävät henkikirjat ja osoiterekisteri ovat mikrofilmattu ja käytettävissä kaupunginarkiston tutkijatiloissa.

Jos etsit vanhoja valokuvia Helsingin kantakaupungin rakennuksista, kannattaa kääntyä Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston puoleen.


Kirjallisuutta

Helsingin vanhoja kortteleita, osat 1-6. Helsingin sanomat, 1975–2001.

Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Lahti, Juhana et al. Suomen rakennustaiteen museo 2003.


Siirry Sinetti-arkistotietokantaan