Heraldica-kokoelma

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma 

Sisällysluettelo

Mikä on Heraldica-kokoelma?

Heraldica-kokoelmalla tarkoitetaan Kansallisarkiston vaakuna- ja sinettikokoelmia. Heraldica I sisältää pääasiallisesti kaupunkien ja kuntien vaakunakuvia ja niiden vahvistamiseen liittyviä asiakirjoja. Heraldica II sisältää Suomen viranomaisten sinettejä 1800-luvulta ja itsenäisyyden ajan alusta.

Heraldica I -kokoelmaan liitetty vanhin asiakirja on peräisin 1860-luvulta. Suomen senaatti antoi silloin tarkistaa kaupunkien käyttämät sinetit ja vaakunat. Selvitystyö liittyi siihen, että Venäjällä oli toteutettu heraldinen reformi, jonka yhteydessä venäläinen heraldikko Boris von Köhne laati ehdotuksia myös Suomen kaupunkien uusiksi vaakunoiksi. Senaatin akti eli asiakirjavihko sisältää kaupunkien lähettämiä sinettejä, piirroksia kaupunkien käyttämistä vaakunoista, lähetekirjeitä ja jäljennöksiä alkuperäisistä privilegioista. Aktissa on 133 sivua. Boris von Köhnen tekemät ehdotukset Suomen kaupunkien vaakunoiksi 1860-luvulla on liitetty senaatin selvityksen (kirjeaktin) jälkeen.

Itsenäisyyden ajan ensimmäisillä vuosikymmenillä tuli tavaksi, että valtioneuvosto vahvisti asetuksella kaupunkien ja kauppaloiden vaakunat ja niihin tehdyt muutokset. Vuonna 1949 säädettiin laki kunnanvaakunasta, jonka mukaan kunnalla oli oikeus käyttää vaakunaa, jonka kunnallisvaltuusto oli hyväksynyt. Kunnat alkoivat yleisesti hankkia vaakunoita itselleen ja niihin oli haettava sisäasiainministeriön vahvistus. Sitä ennen Valtionarkiston tehtävänä oli antaa vaakunoista lausunto.

Vuoteen 1969 mennessä kaikki Suomen kaupungit, kauppalat ja kunnat olivat hankkineet itselleen vaakunan. Muutamaa vanhaan sinettitraditioon perustuvaa kaupunginvaakunaa lukuun ottamatta niihin oli myös haettu sisäasiainministeriön vahvistus. Vuonna 1995 kuntalakia uudistettiin siten, että kunnanvaltuuston tekemää vaakunapäätöstä ei enää tarvinnut alistaa sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.


Mitä Heraldica sisältää?

Heraldica I -kokoelma sisältää pääasiallisesti kaupunkien ja kuntien vaakunoiden vahvistamisen yhteydessä käytettyjä vaakunakuvia ja vahvistamiseen liittyneitä asiakirjoja vuosilta 1860–1997. Suurin osa eli noin 550 kaupungin- ja kunnanvaakunaa on vuosilta 1949–1995.

Vaakunakokoelmasta puuttuu viranomaisten vahvistettuja vaakunoita varsinkin 1800-luvulta ja itsenäisyyden alkuvuosikymmeniltä. Autonomian aikana tuli tavaksi alistaa uudet kaupunginvaakunat keisarin vahvistettaviksi. Senaatti käsitteli kaupunkien vaakuna-asiat, jonka jälkeen päätös ja vaakunakuva lähetettiin kaupunkien säilytettäväksi. Tästä syystä kaupunkien vaakunakuvat puuttuvat muutamassa tapauksessa Kansallisarkiston kokoelmasta.

Kokoelmassa on myös sisäasiainministeriön vahvistamat läänien ja maakuntien vaakunat sekä Ahvenanmaan maakuntahallinnon vahvistamat vaakunat. Vaakunakokoelmaan on liitetty erillisenä sarjana puolustushallinnon kunniamerkkipiirustuksia.

Digitaaliarkistossa oleva osa Kansallisarkiston sinettikokoelmista (Heraldica II) sisältää viranomaisten sinettejä autonomian ajalta ja itsenäisyyden alkuajoilta. Kansallisarkistolle on eri aikoina luovutettu useita sinettikokoelmia, joita ei ole luetteloitu eikä digitalisoitu.

Kansallisarkistossa säilytetään myös muita kokoelmia, jotka sisältävät vaakunoita ja niihin liittyviä asiakirjoja. Kansallisarkistossa on Suomen Heraldisen Seuran arkisto sekä muutamien merkittävien heraldisten taiteilijoiden yksityisarkistot. Tärkeimpiä ovat Olof Erikssonin, Ahti Hammarin, Kaj Kajanderin, Gustav von Numersin ja Robert de Caluwén arkistot.


Mihin Heraldica-kokoelmaa voi käyttää?

Kansallisarkiston heraldisia kokoelmia voi luonnollisesti käyttää Suomen heraldisten tunnusten tutkimukseen. Heraldica I –kokoelman avulla on mahdollista tutkia kuntien, läänien ja maakuntien vaakunoita. Lisäksi kokoelma sisältää esimerkiksi valtion sinettikomitean hyväksymiä luonnoksia Suomen vaakunaksi ja lipuksi 1919 ja Akseli Gallen-Kallelan ehdotukset Suomen tasavallan vaakunakilven uusimiseksi vuodelta 1929.

Lisätietoja heraldiikasta ja siihen liittyvistä säännöistä, vaakunaselityksen merkityksestä ja vaakunasanastosta löytyy Suomen Heraldisen Seuran sivuilta. Kansallisarkistossa toimii heraldinen lautakunta, joka antaa lausuntoja valtion, kuntien ja kirkon heraldisista tunnuksista. Nykyiset virallisessa käytössä olevat kunnallisvaakunat löytyvät Suomen kuntaliiton internetsivuilta.

Miten käytän Heraldica-kokoelmaa?

Heraldica-kokoelmien aineistoa voi hakea Vakka-arkistotietokannan avulla. Sen Nimihaku-kenttään kirjoitetaan hakusanaksi ”heraldica”. Hakutuloksista valitaan Heraldica (kokoelma). Heraldica. Seuraavasta näkymästä valitaan Heraldica I tai Heraldica II ja sen jälkeen Sarjat. Nämä löytyvät kokonaisuudessaan hakusanojen I Vaakunat tai I Sinetit alta. Kaikki vaakunakuvat ja niihin liittyvät asiakirjat sekä sinetit on digitoitu ja niitä voi tutkia linkin Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon kautta.

Ennen 8.4.1949 vahvistetut vaakunat ja päätökset on koottu omaksi arkistoyksiköksi. Kunnanvaakunalain jälkeen vahvistetut vaakunat ja niihin liittyvät asiakirjat on jaettu seitsemään arkistioyksikköön kunnan nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Heraldica-kokoelman aineisto löytyy myös suoraan digitaaliarkistosta.

Arkistolaitoksen heraldinen tietokanta ”Europeana Heraldica”

Arkistolaitoksen heraldinen tietokanta sisältää tällä hetkellä Kansallisarkiston Heraldica-kokoelmaan kuuluvaa aineistoa, eli noin 600 kunnallisvaakunaa ja 1000 viranomaisten sinettiä. Tietokantaa on tarkoitus laajentaa yhteistyössä pohjoismaisten kansallisarkistojen kanssa niin, että se sisältäisi kaikkien Pohjoismaiden kunnanvaakunat.


Kirjallisuutta

Suomen kunnallisvaakunat – Finlands kommunvapen. Toim Haikonen, Atte. Suomen kunnallisliitto. Vantaa 1982.

Rancken, A. W. & Pirinen, Kauko, Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit. WSOY, Porvoo 1949.

Talvio, Tuukka, Suomen leijona. Museovirasto ja Suomen kansallismuseo, Helsinki 1997.

Kansallisarkiston heraldinen lautakunta


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon



Paluu Portin etusivulle