Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Pietarin suomalaiset

Poliittisia asiakirjoja

Suomen Vapaussodan itsenäisyysarkisto

Suuri adressi

Vapaus- ja heimosotamuistelmat

Vapaussodan historian komitea 

Mikä on historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelma?

Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelma on pääosin haastatteluja sisältävä aineistokokoelma, jonka eri osissa käsitellään eri painotuksista käsin Suomen historiaa 1900-luvun alkuvaiheista 1940-luvulle.

Historiallisten seurojen muistitietotoimikunnan perustivat vuonna 1960 Historian Ystäväin Liitto, Historiallinen Yhdistys, Suomen Historiallinen Seura, Suomen Kirkkohistoriallinen Seura ja Paikallishistoriallinen toimisto (nyk. Tilaushistoriakeskus). Toimikunnan myötävaikuttamana kerättiin suullista muistitietoa vuosien 1899–1918 poliittisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Myöhemmin muistitietoa kerättiin vuoden 1932 ja edelleen vuoden 1939 tapahtumiin asti. Valtaosa haastatteluista tehtiin vuosien 1969–1974 aikana.

Suurin osa haastatteluista tehtiin perustutkimushengessä muistitietotoimikunnan yleistä keräystä varten. Poikkeuksia ovat Helsingin lyseota, Pietarin suomalaisia ja Heinolan kaupunkia käsittelevät haastattelut, jotka tehtiin tiettyjä tutkimushankkeita varten (ks. kirjallisuusluettelo). Heinolan kaupunkiin liittyvät haastattelut tehtiin muita haastatteluita myöhemmin ja niissä käsitellään myös vuoden 1939 jälkeisiä tapahtumia.

Haastatteluaineistojen lisäksi kokoelma sisältää lehtori Ludvig Lindholmin päiväkirjamerkintöjä ja muistelmia vuosilta 1900–1941. Nämä eivät liity muistitietotoimikunnan keräyksiin.

Mitä aineistoja kokoelma sisältää?

Pitäjänkeräysten haastattelut ja muut haastattelut

Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelman haastatteluaineistot on jaettu niin kutsuttujen pitäjänkeräysten haastatteluihin ja muihin haastatteluihin. Haastatteluaineistot on arkistoitu kirjallisessa, tiivistetyssä muodossa. Tekstit ovat suomenkielisiä. Haastatteluaineistojen lisäksi mukana on muistitietotoimikunnan kirjeenvaihtoa.

Pitäjänkeräysten haastattelut tehtiin 77 paikkakunnalla eri puolelta Suomea. Haastattelujen pohjana oli muistitietotoimikunnan laatima laaja kysymyssarja.

Muut haastatteluaineistot muodostavat erillisiä aineistokokonaisuuksia, joissa on pitäjänhaastatteluja rajatummat teemat ja haastateltavien ryhmät. Muistitietotoimikunnan kysymyssarjaa muokattiin kutakin teemaa/haastateltavien ryhmää varten.

Ludvig Lindholmin aineisto

Ludvig Lindholmin aineisto koostuu päiväkirjasta (1914–1941) ja erillisistä muistelmateksteistä. Muistelmateksteissään Lindholm kuvaa elämää kaupungeissa, joissa hän asui eri elämänvaiheissaan. Osa muistiinpanoista on kirjoitettu ruotsiksi, osa suomeksi.

Mitä tietoja voin saada kokoelman aineistoista?

Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelma on hyödyksi esimerkiksi poliittisen historian tutkijoille, kulttuuri- ja paikallishistorioitsijoille sekä sukututkijoille. Aineistot valottavat monipuolisesti 1900-luvun alkupuolen arkielämää eri puolilla Suomea.

Pitäjänkeräysten haastatteluaineistoissa käsitellään lukuisia laajoja, yhteiskunnallisia aiheita. Näkökulma on enimmäkseen paikallinen. Haastattelujen pohjana käytettiin muistitietotoimikunnan laatimaa yksityiskohtaista kysymyssarjaa, joka oli jaettu seuraaviin pääaiheisiin: ”suuret poliittiset tapahtumat”, ”suurlakko, eduskuntavaalit ja yleinen politisoituminen”, ”kunnalliselämän aktivoituminen ja politisoituminen”, ”lehdistön vaikutus”, ”koulunkäynnin merkitys yhteiskunnallisessa heräämisessä”, ”vanhojen katsomusten ja auktoriteettien väistyminen”, ”yhdistyselämän syntyminen ja merkitys kansan valveuttajana”, ”maaliskuun vallankumouksesta kesään 1918” ja ”itsenäistymisestä Mäntsälän kapinaan”.

Muiden haastattelujen teemat/haastateltavien ryhmät oli määritelty muun muassa seuraavalla tavalla: ”Suomenlinnan vankileirin lääkintähuolto 1918–1919”, ”jääkäriaktivismi”, ”kansalaissotaan johtaneet tapahtumat”, ”Helsingin lyseo”, ”rautatieläisten haastatteluja”, ”kieltolaki”, ”oikeistoradikaalit virtaukset 1920–1930-luvuilla”, ”Pietarin suomalaiset”, ”Itsenäisten torppien kehitys 1919–1939” ja ”Heinolan kaupungin muistitietoa tapahtumista 1914–1935”.

Kokoelman kaikissa haastatteluaineistoissa kerrotaan haastateltujen ja haastattelijoiden nimet sekä haastateltavan asuinpaikkakunta.

Ludvig Lindholmin päiväkirjassa (1914–1941) on runsaasti huomioita ensimmäisen maailmansodan tapahtumista. Vuoden 1918 sotaa Lindholm kuvaa valkoisten näkökulmasta. Myöhempien vuosien päiväkirjamerkinnät kertovat vaihtelevista aiheista. Erillisissä muistelmateksteissään Lindholm kuvaa elämäänsä eri kaupungeissa (Porvoo 1900–1907, Helsinki 1907–1913, Tuusula 1915–1916 ja Iisalmi 1918–1924).

Kuinka käytän kokoelman aineistoja?

Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta -kokoelma on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Kokoelman luettelotiedot ovat Vakka-arkistotietokannassa ja arkistoluettelossa 603:29.

Vakasta kokoelman tiedot löytyvät kirjoittamalla tarkennetun haun nimihakuun esimerkiksi "Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta". Seuraavista näkymistä valitaan vuorollaan Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta-kokoelma ja Arkisto: Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta-kokoelma. Valitsemalla Sarjat päästään tarkastelemaan arkiston luettelotietoja. Kunkin säilytyskotelon tunnistenumero mainitaan arkistoyksikkötason tiedoissa.

Pitäjänkeräysten haastattelut ja Haastattelut-sarjan torppariteeman haastattelut on ryhmitelty paikkakunnittain, ja Pietari- sekä Heinola-teemojen haastattelut rajautuvat yhteen paikkakuntaan. Näiden aineistojen osalta Vakassa mainitaan arkistoyksikkötasolla paikkakuntien ja haastattelijoiden nimet. Muiden aineistojen osalta Vakassa mainitaan arkistoyksikkötasolla haastateltavien nimet. Sarja Ludvig Lindholmin aineisto käsittää Lindholmin itse kirjoittamia päiväkirja- ja muistelmatekstejä.

Tietyn henkilön haastattelua etsivä voi tehdä Vakan perushaussa haun henkilön nimellä. Hakua tehdessä kannattaa huomioida, että tässä arkistossa etunimet on merkitty pelkillä alkukirjaimilla. Muistelmia voi etsiä myös paikkakunnan mukaan. Ohjeet ovat täällä.

Muistitietotoimikunnan laatima laaja pitäjänkeräysten kysymyssarja on jaettu kirjaimilla merkittyihin pääaiheisiin, numeroituihin ala-aiheisiin ja edelleen tarkentaviin kysymyksiin. Tiettyyn aihepiiriin liittyviä kuvauksia voi käydä systemaattisesti läpi seuraamalla kustakin haastattelusta kysymyssarjan mukaisia otsikoita tai kirjain- ja numerokoodeja. Kysymyssarja on kotelossa 1. Muiden haastattelujen kysymyssarjat on laadittu saman periaatteen mukaisesti, ja kunkin teeman/haastateltavien ryhmän kysymyssarjoja säilytetään asianomaisen haastatteluaineiston mukana.

Kirjallisuus

Endén, Rauno, Heinolan kaupungin historia 2 (1900–1939). Heinolan kaupunki, Heinola 1989.

”Pietarin suomalaiset tutkimuskohteena”. Inkeriläisten viesti 1969/10. Inkeriläisten yhdistys ry.

Herranen, Timo, Heinolan kaupungin historia 3 (1940–1996). Heinolan kaupunki, Heinola 1998.

Juntunen, Alpo, Suomalaista kulttuuria Nevan rannoilla. Piirteitä Pietarin suomalaisen siirtokunnan kulttuurielämästä 1900-luvun alussa. Monistesarja B, tutkimuksia 4. Turun yliopiston Suomen historian laitos, Turku, 1970.

Stadin kundit koulutiellä – Helsinkiläisiä koulupoikia vuosisadan vaihteessa. WSOY, Porvoo 1966. (Teos on nykyisen Ressun lukion 75-vuotisjuhlajulkaisu. Koulun aiemmat nimet ovat Helsingin Suomalainen Reaalilyseo ja Helsingin suomalainen lyseo.)


Palaa sivun alkuun

Siirry Vakka-arkistotietokantaan


__________________________

Paluu Portin etusivulle