Hollikyytiasiakirjat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kestikievariasiakirjat

Kruununvoudit

Kuntakokoukset ja kunnanvaltuustot

Kyytilaitokseen liittyvät aineistot

Lääninhallitukset

Maistraatit

Nimismiehet

Pitäjänkokoukset

Seurakuntien arkistot

Tiehallinto 


Mikä on hollikyyti

Hollikyytijärjestelmä on osa asetukseen perustuvaa kyytilaitostoimintaa. Kyytilaitos oli asetuksilla säännöstelty järjestelmä kuljetuspalvelun ylläpitämiseksi kaikilla tärkeimmillä teillä. Myös kestikievarit liittyvät kiinteästi kyytilaitokseen. Hollikyyti tarkoittaa henkilöiden, alkuaan etenkin virkamiesten kuljetuspalvelua. Nimi tulee ruotsin sanoista hålla (pitää tarjolla) ja skjuts (kyyti). Hollikyytijärjestelmässä merkittävien teiden varsille oli perustettu määrävälein kestikievareita, jotka pitivät matkustajia varten hevosia, kuskeja ja majoitustiloja. Kyytivuoro kiersi kylän talosta taloon. Kyytivelvollisuudesta oli kuitenkin mahdollista vapautua maksamalla erillisen kyytirahan (veron). Kyytilohkona pidettiin maalla kihlakuntaa. Kyytien järjestely kuului nimismiehelle. Kyytilaitoksessa siirryttiin 1700-luvun alkuvuosina varsinaiseen hollikyytimuotoon.

1883 asetuksen mukaan hollikyytijärjestelmässä voitiin ottaa käyttöön vähän liikennöidyillä teillä reservipaikkoja, joista matkalainen kohtuullisen odotusajan puitteissa sai kyytihevosen. Samalla vuosikymmenellä asetusmuutokseen perustuen kyytivelvollisuuden järjestämisestä maaseudulla vastasi kunta. Kunnalla oli mahdollisuus julkisella huutokaupalla myydä kyytivelvollisuus vähiten tarjoavalle, ensin viideksi, myöhemmin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Rautatie- ja autoliikenteen lisääntyessä sekä tie- ja vesitieverkon kehittyessä kyytilaitoksen tarpeellisuus väheni, ja 1940-luvulla kyydityspalvelua sen perusmuodossaan ei enää tarvittu.


Kyytijärjestelmään liittyvät asiakirjat

Kyydityksiä koskevia asioita käsiteltiin pitäjänkokouksissa ja kuntakokouksissa, joissa syntyneitä asiakirjoja käsiteltiin ja täydennettiin nimismiehen ja kruununvoudin toimesta. Osa kyytilaitosta koskevista asiakirjoista päätyi lääninhallitukseen kuvernöörin vahvistettavaksi. Kyytilaitosta koskeva asetus ja siihen perustuva kyydityshinnasto tuli pitää esillä kestikievaritalossa. Kulloinkin voimassa oleva taksa oli yleensä merkitty kestikievaripäiväkirjaan. Matkustavaisen tuli tietää kyydinpidosta koskevassa asetuksessa määrätyn kuljetuksen taksa; hevosen tai poron kyytitaksa ja kärrin tai reen vuokra, kesäkautena veneen vuokra tai lauttamaksu sekä tie- ja siltamaksu. Yleensä kyytilaitos- ja kestikievariasiat käsiteltiin yhdessä.


Mistä hollikyytiä koskevia asiakirjoja voi löytää

Hollikyytiä koskevia asiakirjoja voi löytää useiden eri toimijoiden arkistoista. Aineiston aikarajaus sijoittuu 1700-luvun loppuvuosista 1940-luvulle. Luetteloita kyytilaitoksista, kyytivelvollisista ja siitä vapautetuista sekä hollivuoroluetteloita sisältyy useiden kruununvoutien arkistojen Luettelot sarjaan ja muita kyytilaitosta koskevia asiakirjoja Sisällön mukaan järjestettyihin asiakirjoihin.

Kruununnimismiesten arkistojen Saapuneiden asiakirjojen sarjasta voi löytyä urakkatarjous majatalonpidosta ja kyyditsemisestä liitteenään takauskirja majatalon velvollisuuksien täyttämisestä. Toisteiden sarjaan kruununnimismies on saattanut tallentaa kuvernöörille lähettämiensä kyyditysvelvollisuutta koskevien huutokauppapöytäkirjojen ja asiaa koskevan kuntakokouksen pöytäkirjan lyhennysotteen kopiot.

Lääninhallitusten lääninkanslioiden arkistojen Saapuneiden asiakirjojen sarjat sisältävät lääninhallitukseen toimitettuja kestikievaripäiväkirjoja. Sisällön mukaan järjestettyjen asiakirjojen sarjoista voi löytää kyytilaitosta koskevia kuvernöörin päätöksiä, majatalonhoitajien takauskirjoja, kruununnimismiehen lausuntoja ja muita aiheeseen liittyviä asiakirjoja.

Kyytivuoroista kuulutettiin myös kirkkojen saarnastuolista, mistä johtuu, että kyytivuoroluetteloita voi löytyä myös seurakuntien hallintoarkistoista.

1888 kyyditysasetuksen mukaan kyytivelvollisuudesta vastasi maaseudulla kunta. Kyyditysasioita käsiteltiin kuntakokouksissa. Kuntakokousten pöytäkirjat ovat pääosin kuntien itsensä hallussa.

Kaupungeissa sijainneiden kyytilaitosten asiakirjat löytyvät maistraattien arkistoista sijoitettuina joko Saapuneiden asiakirjojen tai Sisällön mukaan järjestettyjen asiakirjojen sarjoihin.

Kyytilaitosverkoston voi hahmottaa vanhoista kartoista kuten Suomen Suuriruhtinaanmaan kartasta vuodelta 1875, kartoista, jotka liittyvät lääninhallituksessa käsiteltyihin asioihin tai läänin tiekartoista.


Mihin aineistoa voi käyttää

Kyytilaitosta koskevia asiakirjoja voi käyttää lähteenä tutkittaessa alue- ja paikallishistoriaa. Myös sukututkija löytää tietoja sukuunsa kuuluneiden elinpiiristä, ammatista ja matkoista.


Ohje aineiston käyttöön saamiseksi

Tiedot arkistolaitoksessa säilytettävistä kyytilaitosta koskevia asiakirjoja sisältävistä arkistoista löytyvät Vakka-arkistotietokannan kautta. Vakka-arkistotietokannasta kruununvoudit, nimismiehet, lääninhallitukset ja maistraatit löytää tarkennetun haun avulla valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä ryhmän ”Kruununvoudit”, ”Nimismiehet”, ”Lääninhallitukset” tai ”Maistraatit” ja painamalla Tee haku. Sivun vasempaan laitaan avautuu lista kaikista arkistolaitoksessa säilytettävistä kruununvoutien, nimismiesten, lääninhallitusten tai maistraattien arkistoista. Painamalla haluamansa arkiston nimeä pääsee tutkimaan arkiston tietoja, kuten säilytyspaikkaa ja arkistoluetteloa.

Tarkennetun haun Nimihaulla arkistot löytää kirjoittamalla hakukenttään ”Kruununvouti”, ”Nimismies”, ”Lääninhallitus” tai ”Maistraatti” ja painamalla Tee haku. Alueellisen rajauksen hakuun voi tehdä valitsemalla Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö –kohdasta haluamansa yksikön. Arkistonmuodostajan toiminta-alueena ollut kunta löytyy Vakka-hausta avautuvan arkistoluettelon arkistonmuodostajatason Maantieteellinen toiminta-alue -tekstikentästä. Vakka-arkistotietokannasta avautuvan puunäkymän avulla pääsee tutkimaan, mitä asiakirjoja arkistot sisältävät.

Asiakirjoja voi etsiä myös suoraan Astia-haulla kirjoittamalla hakusanaksi esimerkiksi holli* tai kyytil* ja rajaamalla hakua aikamääreellä tai valitsemalla arkistolaitoksen yksikön. Karttoja voi hakea hakusanalla tiekart*.

Asiakirjat tilataan tutkittavaksi haku- ja tilausjärjestelmä Astian kautta. Helpoiten lääninhallitusten asiakirjoja löytää Astian perushaulla kunkin lääninhallituksen nimellä, esimerkiksi hakusanalla Kuopion lääninhallitus. Lääninhallitusten arkistot ovat isoja ja hakutuloksia on paljon, joten hakua kannattaa rajata mahdollisimman tarkoilla hakusanoilla, kuten Kuopion lääninhallitus* lääninkanslia* pöytäkirja*. Voit myös rajata hakua aikamääreillä Kuopion lääninhallitus* 191* tai käyttää Lisää hakuvaihtoehtoja-kohdan aikajanakampaa. Hakusanojen määrittelyssä voi hyödyntää Vakasta saatavia nimiketietoja.

Lääninhallitusten arkistoihin voi tutustua myös maakunta-arkistoissa. Astian ja Vakan hakutuloksista löytää merkinnän siitä, missä maakunta-arkistossa kunkin lääninhallituksen arkistoa säilytetään.

Kirjallisuutta

Jutikkala, Eino, Suomen talonpojan historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 257. osa, Helsinki 1958

Paasikivi, J. K., ”Kyytilaitos”. Oma Maa. Tietokirja Suomen kodeille. Toim. E. G. Palmén, Edv. Hjelt, J. A. Palmén, J. Gummerus, Kaarle Krohn, G. Melander, J. Jantti. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1908, 297–303.

Viertola, Juhani, ”Kestikievarit”. Suomen teiden historia I. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Toim. Tie- ja vesirakennushallitus ja Suomen Tieyhdistys. Esan Kirjapaino Oy, Lahti 1974, 99–102.