Hovioikeudet

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Korkein oikeus

Oikeusistuimet

Perukirjat

Raastuvanoikeudet

Tuomioistuinlaitos ja alioikeudet

Tuomiokirjat

Turun hovioikeus 

Mitä ovat hovioikeudet?

Hovioikeudet ovat toisen asteen tuomioistuimia, jotka käsittelevät lähinnä valituksia alioikeuksien ratkaisuista. Näiden lisäksi hovioikeudet käsittelevät ensimmäisenä oikeusasteena valtio- ja maanpetosasioita sekä eräitä virkarikoksia ja valvovat oman hovioikeuspiirinsä alioikeuksia. Ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeudet ovat käsitelleet aiemmin myös uskontorikoksia ja aatelisia koskevia asioita.

Suomessa on nykyisin viisi hovioikeutta, joista ensimmäinen perustettiin vuonna 1623 Turkuun. Turun hovioikeuden oli aluksi tarkoitus käyttää korkeinta tuomivaltaa Suomessa, mutta käytännössä se ja muut hovioikeudet ovat toimineet aina toisen asteen tuomioistuimina. Korkeinta tuomiovaltaa käytti aluksi kuningas, myöhemmin Ruotsin korkein oikeus ja senaatin oikeusosasto ja nykyään korkein oikeus. Muut hovioikeudet ovat Vaasaan hovioikeus (1775), Itä-Suomen hovioikeus (1839), joka perustettiin Viipuriin ja toimii nykyään Kuopiossa, Helsingin hovioikeus (1952) ja Rovaniemen hovioikeus (1979). 1978 perustettu Kouvolan hovioikeus yhdistettiin Itä-Suomen hovioikeuteen vuonna 2014.


Mitä asiakirjoja hovioikeuksien arkistot sisältävät?

Arkistolaitoksen toimipisteissä säilytetään kaikkien hovioikeuksien paitsi Rovaniemen hovioikeuden arkistoja. Viipurin hovioikeuden ja sen työtä jatkaneen Itä-Suomen hovioikeuden arkistot on arkistoitu erillisiksi kokoelmiksi.

Hovioikeuksien arkistot sisältävät runsaasti niiden käsittelemien juttujen asiakirjoja. Toisin kuin alioikeuksissa, pöytäkirjat eivät hovioikeuksien arkistoissa ole yleensä tärkeimpiä asiakirjoja. Tiedonhaun kannalta tärkeämpiä asiakirjoja ovat aktit, joihin on nidottu jutun käsittelyssä syntyneet asiakirjat, kuten erilaiset lausunnot ja kirjeet. Pöytäkirjoista voi saada kuitenkin merkittäviä tietoja 1800-luvun keskivaiheille asti. Muita tärkeitä asiakirjoja ovat päätös- ja tuomiotaltiot, joihin on kirjattu juttujen päätökset ja pieni kuvaus jutusta sekä diaarit ja jakoluettelot, joiden avulla aktit ja päätökset löytyvät.

Näiden lisäksi hovioikeuksien arkistot sisältävät esimerkiksi hovioikeuden valvomien alioikeuksien pöytäkirjoja eli tuomiokirjoja ja aatelisten perukirjoja.

Osa hovioikeuden käsittelemien juttujen asiakirjoista on käyttörajoitettu. Käyttörajoitus voi olla 25—100 vuotta jutun vireille tulosta tuomioistuimessa. Salassa pidettävien asiakirjojen käyttöön voi hakea käyttölupaa. Lisää tietoja tästä saa arkistoa säilyttävän toimipisteen henkilökunnalta.


Mitä tietoja voin saada hovioikeuksien arkistoista?

Hovioikeuden arkistoista voi saada tietoja niiden käsittelemistä jutuista. Arkistot ovat tärkeä lähde ennen kaikkea tutkittaessa juttuja, joiden käsittely aloitettiin suoraan hovioikeudesta. Näitä ovat olleet valtio- ja maanpetosasiat, uskontorikokset, eräät aatelisia koskeneet rikokset ja ylempien virkamiesten virkarikokset. Jutuista ja niihin liittyneistä ihmisistä voi saada hyvin monipuolista tietoa tutustumalla juttua koskeviin asiakirjoihin. Oikeudessa annetut lausunnot ja muut selvitykset kuvaavat ihmisten elämää usein hyvin monipuolisesti. Hovioikeuksien käsittelemät jutut jaetaan karkeasti neljään osaan. Tämä jaottelu on hyvä tuntea, koska jutut on järjestetty arkistoissa pääosin tämän mukaan.


1. Vedotut jutut. Syntyivät riita-asioiden asianomaisten valitettua alempien oikeusasteiden tuomioista hovioikeuteen.
2. Alistetut jutut. Hovioikeudet tarkastivat vuoteen 1979 asti alioikeuksien tutkimat raskaat rikokset, joista saattoi seurata kuolemanrangaistus tai vähintään kuusi vuotta kuritushuonetta.
3. Välittömästi hovioikeuden tuomiovaltaan kuuluvat jutut. Rikokset, joissa hovioikeudet ovat toimineet ensimmäisenä oikeusasteena.
4. Valitusjutut. Jos vetoaminen hovioikeuteen ei ollut sallittua, pystyi asianomainen tekemään valituksen tai kantelun hovioikeudelle. Valituksen perusteena oli oltava oikeuden epäpätevyys tai oikeusprosessissa tapahtunut virhe.


Miten etsin tietoa hovioikeuksien arkistoista?

Helsingin hovioikeuden arkistoon voi tutustua Kansallisarkistossa, Itä-Suomen hovioikeuden arkistoon Joensuun maakunta-arkistossa, Kouvolan ja Viipurin hovioikeuksien arkistoihin Mikkelin maakunta-arkistossa, Turun hovioikeuden arkistoon Turun maakunta-arkistossa ja Vaasan hovioikeuden arkistoon Vaasan maakunta-arkistossa.

Aineistoa löytyy Astiasta kirjoittamalla hakukenttään sen hovioikeuden nimi mikä kiinnostaa, esimerkiksi Helsingin hovioikeus. Sarjat saa esille painamalla vasemmalla puolella olevaa linkkiä jolla on sama nimi, eli tässä tapauksessa Helsingin hovioikeus.

Hovioikeuksien juttujen kirjaaminen asiakirjoihin on vaihdellut aikojen kuluessa. Juttuja on merkitty useisiin sarjoihin, joiden nimistä ei aina helposti käy ilmi, mitä asiakirjoja sarja sisältää. Jutut on pääsääntöisesti järjestetty sarjoihin edellisessä luvussa mainitun jaottelun mukaan. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, ja tietyn tyyppisiä juttuja on aikojen saatossa saatettu merkitä useaan eri sarjaan. Tutkijan on ongelmatilanteissa hyvä kysyä neuvoa arkistoa säilyttävän arkiston henkilökunnalta, joka neuvoo tiedonhaussa.

Jutun etsiminen aloitetaan pääsääntöisesti diaareista, joihin on kirjattu kaikki hovioikeuden käsittelemät jutut. Diaarista saatujen tietojen avulla löytyvät jutun kannalta tärkeät aktit, päätökset ja pöytäkirjat. 1800-luvun loppua vanhempien juttujen etsinnässä joutuu diaarista joskus siirtymään juttujen jakoluetteloon, josta löytyvät tiedot muiden asiakirjojen löytämiseen. Arkistolaitoksen toimipisteissä on laadittu erilaisia luetteloita ja kortistoja auttamaan tiedonhakua hovioikeuksien arkistoista. Näistä saa tietoa arkiston henkilökunnalta.

Turun hovioikeudesta ja sen asiakirjojen etsimisestä saa lisää tietoa täältä.

Kirjallisuutta

Hovioikeudet oikeuslaitoksen sivuilla.

Hovioikeudet Wikipediassa.

Saarenheimo, Juhani, "Tuomioistuinten asiakirjat”. Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Orrman, Eljas & Pispala, Elisa. Kansallisarkisto ja WSOY, Porvoo 1994, 151—168.

Vartiainen, Taina, ”Turun hovioikeus henkilöhistoriallisen tutkimuksen lähteenä”. Genos 2/2003.