Hydrografinen toimisto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Autonomian ajan viranomaiset

Järvenlaskut, maankuivatustyöt ja vesilaitokset

Kalastushallitus

Suomen Maantieteellinen Seura

Tie- ja vesirakennusten ylihallitus

Vesituomioistuimet

Mm. vesiasioihin liittyviä hakemistoja 

Hydrografinen toimisto 1907–1970

Hydrografinen toimisto perustettiin vuonna 1907 reaktiona vuosien 1898–1899 suurtulviin ja seurauksena niiden aiheuttamasta kiivaastakin keskustelusta vuoden 1900 valtiopäivillä. Toimintansa toimisto aloitti vuoden 1908 puolella ja se asettui byrokratian hierarkiassa tie- ja vesirakennusten ylihallituksen alaisuuteen. Samalla Meteorologisen päälaitoksen mittausten laajentamistarve, soiden ojitukset, kanavat ja järvenlaskut vaativat aikaisempaa tarkempaa tietoa vesistöistä ja veden ilmiöistä. Hydrografista toimistoa edelsi v. 1899 perustettu senaatin tulvakomitea, joka jo keräsi tietoja tulvista, niin äskettäisistä kuin menneisyydessäkin tapahtuneista selvittäessään suurtulvien syytä.

Hydrografisen toimiston tehtävänä oli suorittaa mittauksia vedenkorkeuksista, virtaamisista, sadannasta, haihdunnasta, jäätymisestä ja jäiden lähdöstä sekä roudasta. Toimisto myös kokosi tietoja tulvista ja muista vesistöjen mullistuksista ja niihin liittyvistä rakennustöistä aikaisemmilta vuosisadoilta. Hydrografinen toimisto myös maksoi palkkioita havaintojaan Helsinkiin raportoiville ihmisille, jotka tekivät mittauksia kotiseuduillaan. Myös monet teollisuuslaitokset tekivät mittauksia vesistöissä toimiston omien mittausasemien rinnalla. Hydrografisen toimiston ylempi virasto, aikaisempi tie- ja vesirakennusten ylihallitus, muuttui vuonna 1925 tie- ja vesirakennushallitukseksi joka kuului kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuuteen. Vuonna 1964 toimiston nimi muuttui hydrologiseksi toimistoksi ja 1970 se liitettiin osaksi vesientutkimuslaitosta, joka taas oli osa vesihallitusta. Kansallisarkistossa on toimiston materiaalia vuoteen 1970 asti. Vuonna 1994 vesihallitus sulautettiin osaksi Suomen ympäristökeskusta, SYKEa.

Hydrografisen toimiston arkisto

Toimiston arkistomateriaali ulottuu vuodesta 1745 aina vuoteen 1979, mutta suurin osa siitä kattaa hydrografisen toimiston varsinaisen toiminta-ajan vuodesta 1908 vuoteen 1970. Hydrografisen toimiston arkisto koostuu pitkälti erilaisista mittaustuloksista ja niistä tehdyistä koosteista. Ohjesääntönsä mukaisesti toimisto seurasi sadantaa, vedenkorkeuksia, virtaamaa, haihduntaa, jäätymistä ja jäiden lähtöä. Tutkimusten piiriin kuului myös roudan, veden laadun ja lämpötilan sekä lumen havainnointi ja tehtyjen havaintojen kirjaaminen ylös. Suurin osa aineistoa on erilaisten mittausten ja tutkimusten tuottamaa aineistoa. Vähäisemmän osan arkistosta muodostavat tavalliset byrokraattiset aineistot, kuten pöytäkirjat, tilikirjat, kirjeenvaihto, konseptit ja urakkatarjoukset. Virastohallintopuolen aineisto on usein hajanaista ja pätkittäin säilynyttä. Vanhin materiaali koostuu lääninhallitusten aineistoista kopioiduista tulva, vesirakennustyö- ja muista vesiin liittyvien hankkeiden ja tapahtumien tiedoista.

Millaiseen tutkimukseen hydrografisen toimiston arkistoa voisi käyttää?

Hydrografisen toimiston arkisto valottaa Suomen vesientutkimuksen ja mittausten varhaishistoriaa, sekä osittain myös ilmatieteen ja maantieteen aloille kuuluvia asioita. Toimiston arkisto on myös mainio lähde vesistöihin ja ympäristöhistoriaan suuntautuvalle tutkimukselle yhdessä Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen arkiston kanssa. Mittausten avulla Suomessa otettiin luonnonvoimat ihmisen hallintaan ja pohjustettiin tietä laajamittaisille jokien perkauksille, patoamisille ja soiden ojituksille. Hydrografisen toimiston kokoama kopioaineisto lääninhallitusten arkistoista koskien vesistöjä on kätevä kokonaisuus tästä kentästä kiinnostuneelle tutkijalle, aineisto on jaettu 1800-luvun läänijaon mukaisesti. Historiallinen aineisto sekä mittauskirjat ja havaintoraportit ovat myös oivia lisiä paikallishistoriaan.

Vedenkorkeuden ja -laadun seurantaan liittyvää aineistoa sisältyy myös maakunta-arkistoissa säilytettäviin vesi- ja ympäristöpiirien ja ympäristökeskusten arkistoihin.

Miten tutustun aineistoon?

Hydrografisen toimiston arkistoa vuoteen 1970 asti säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä, mistä ne tuodaan tilattuna päivän toimitusajalla Rauhankadun tutkijasaliin luettavaksi. Arkistoaineiston kokonaismäärä on 125,35 hyllymetriä.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanoilla Hydrografisen toimiston arkisto saa nähtäväkseen kaiken toimiston arkistossa olevan materiaalin. Hydrografisen toimiston karttakokoelman tiedot saa esiin hakusanoilla Hydrografisen toimiston kartat. Tilausta varten ota itsellesi ylös arkistoyksikön tunnus, esim. Aa:1. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 512:3. Karttakokoelman luettelon tunnus on 278:11.

Kirjallisuutta

  • Palmén, J.A. – Überschwemmungen in Finnland in Jahren 1898–1899. Suomen Maantieteellinen Seura 1903.
  • Seppovaara, Ossi – Kymijoki: virran kohtaloita vuosisatojen saatossa. Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry, Kouvola, 1988.
  • Tulvakomitean mietintö. Komiteamietintö 14/1939. Valtioneuvosto, 1939, Helsinki.