Jahvetin kirjelaatikko

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet

Toisen maailmansodan aika

Valtioneuvoston kirjaajankonttori 

Sisällysluettelo

Mikä oli Jahvetin kirjelaatikko?

Jahvetin kirjelaatikko oli maisteri Yrjö Kilpeläisen ja hänen toimistonsa tuottama sota-ajan kuunnelluimpiin kuulunut radio-ohjelma, jota tehtiin elokuusta 1940 aina tammikuuhun 1945 saakka. Lähetyksiä tehtiin kaikkiaan lähes 500 kappaletta. Kuulijat saattoivat kirjoittaa Jahvetille huolistaan ja mielialoistaan. Jahvetti käsitteli kirjeitä lähetyksessä ja pyrki auttamaan lähettäjiä heidän vaikeuksissaan. Suurin osa kirjeistä käsiteltiin lähetyksen ulkopuolella. Kaikkiaan Jahvetti toimistoineen lähetti melkein 70 000 vastauskirjettä.

Lähetyksen tarkoituksena oli paitsi kuulostella kansalaisten mielialoja myös levittää mielialaa kohottavia tietoja ja katkoa siipiä erilaisilta huhuilta. Jahvetin toimisto seurasi tarkasti Suomea koskevaa viestintää ulkomaiden lehdistössä ja radiolähetyksissä. Myös sitä samoin kuin neuvostopropagandaa käsiteltiin ja kommentoitiin ohjelmassa.

Suosittu ohjelma kiinnitti myös Neuvostoliiton huomion ja ohjelmaa häirittiin usein. Erityisesti vasemmistoaktiivi Armas Äikiän samalla taajuudella tekemät päällehuutelut aiheuttivat toisinaan varsinaisia sanallisia Suomi-Neuvostoliitto –maaotteluita. Sekä Jahvetin lähetyksistä että Neuvostoliiton häirinnästä on näytteitä Yleisradion Elävässä arkistossa. Näytteet löytyvät sen hakutoimintoa käyttämällä esimerkiksi hakusanalla Jahvetin kirjelaatikko.


Mitä Jahvetin kirjelaatikon arkisto sisältää?

Kirjelaatikon arkisto sisältää Jahvetille saapuneita kansalaiskirjeitä ja niihin annettuja vastauksia. Siihen kuuluu myös suuri määrä ulkomaiden lehdistö- ja radioseurannassa syntynyttä aineistoa.

Arkisto ei ole säilynyt kokonaisuudessaan mutta se sisältää ajallisesti pitkiä eheitä aineistojaksoja. Arkisto sisältää myös saapuneista kirjeistä laadittuja Jahvetin bulletiineiksi kutsuttuja yhteenvetoja.


Miten Jahvetin kirjelaatikon arkistoa voisi hyödyntää?

Arkistosta voi etsiä yksittäisen henkilön lähettämiä kirjeitä, sillä arkisto sisältää kirjeiden lähettäjistä laaditun hakukortiston. Aineiston avulla voi myös selvittää ihmisten sota-aikana kokemia vaikeuksia ja tapoja, joilla Jahvetti koetti niitä lievittää.

Arkistoon sisältyvä laaja ulkomaiden lehdistö- ja radiolähetyksien seuranta-aineisto puolestaan antaa tietoa siitä, miten Suomesta kerrottiin sotavuosina ulkomailla.Lisäksi se antaa kuvaa yleisestä sota-ajan ilmapiiristä sekä suhtautumisesta neuvostopropagandaan.

Kuten ylempänä on todettu, arkisto ei ole säilynyt täydellisesti mutta se sisältää pitkiä eheitä aineistojaksoja.


Miten saan kirjelaatikon arkiston käyttööni?

Jahvetin kirjelaatikon arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja se sisältyy valtioneuvoston kirjaajankonttorin arkistoon. Aineiston kokonaismäärä on noin 18 hyllymetriä ja se on vapaasti kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.

Tarkempia tietoja arkiston sisällöstä saat Astia-palvelun avulla syöttämällä sen hakukenttään hakusanaksi esimerkiksi Jahvetin kirjelaatikko. Kun hakutulos on tullut klikkaa hakunäkymän vasemmassa reunassa olevaa valtioneuvoston kanslia jahvetin kirjelaatikko –linkkiä, minkä jälkeen voit rajata hakutulosta edelleen aineistotyyppien mukaan eli tarkastella esimerkiksi pelkästään uutiskatsauksia koskevien aineistojen tietoja. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi esimerkiksi pankkitunnuksilla, voit tilata haluamasi aineistot Astiaa käyttäen joko Kansallisarkiston tai maksullisena kaukolainana jonkin muun arkistolaitoksen yksikön tutkijasaliin käytettäväksi.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on käytettävissä Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnus on 431:2.


Kirjallisuutta

Jahvetti: Suomi Neuvostoliiton radiossa. Suomen kirja, Helsinki 1942.

Lehtinen Lasse: Sodankäyntiä sanoin ja kuvin – Suomalainen sotapropaganda 1939–44. WSOY, Helsinki 2006.

Simppa (Simo Juntunen): Jahvetti, legenda jo eläessään. WSOY, Helsinki 1976.

Sisältö Vesa: Kotimaisia pakinoitsijoita. Avain, Hansaprinti, Helsinki 2013.

Vihavainen Timo: Sodan ja vaaran vuodet. Yleisradion historia. 1. osa, 1926-1949. Yleisradio, Helsinki 1996.