Jokioisten kartanot

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

SIVU 

Mikä oli Jokilääni ja Jokioisten kartanot?

Jokioisten neljänneskunta eli Jokilääni oli aikoinaan Suomen suurin yksityisen omistama maaomaisuus. Jokilääni käsitti laajoja alueita nykyisten Jokioisten, Forssan, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kuntien alueella. Jokioisten neljänneskunnan sai läänityksenä vuonna 1562 Klaus Kristerinpoika Horn, joka omisti myös Halikon Joensuun kartanon ja Mustialan entisen kuninkaankartanon. Jokioisista tuli näin rälssimaata. Läänitys peruutettiin kruunulle 1569, mutta vuonna 1571 Klaus Fleming vaihtoi alueita ja liitti Jokioisten alueen vapaaherrakuntaansa. Tämäkin läänitys palautettiin kruunulle 1597. Vuonna 1602 Jokioisten kartano siirtyi Jesper Matinpoika Kruusille, ja 1613 lähtien tilasta tuli perinnöllinen. Tähän aikaan rakennettiin ensimmäinen säteri eli asuintila sekä vesimylly ja vesisaha. Kartanon pitkäaikainen omistaja oli Jesper Kruusin pojantytär Anna Maria Kruus (kuoli 1716). Kruusien jälkeen kartanon omistus vaihtui useasti. Ernst Gustaf von Willebrand rakennutti nykyisen päärakennuksen 1790-luvulla. Vuonna 1805 perustettiin oma ruotsinkielinen tehdasseurakunta, joka liitettiin Jokioisten kappeliin vuonna 1833.

Vuosien 1872-1875 välillä muodostettiin kartanosta osakeyhtiö Jokkis Gods Aktiebolag. Yhtiön viimeinen omistaja Alfred Kordelin kuoli marraskuussa 1917. Kartano siirtyi kauppakirjalla 1.8.1918 Suomen valtiolle. Tuolloin valtion omistukseen siirtyi mm. pääosa kartanoyhtiön omaisuudesta, Jokioisten ja Kartanonkylän myllyt, Jokioisten saha, tiilitehdas ja turvepehkutehdas. Vuoteen 1918 asti kartanoyhtiö omisti lähes kaiken viljelysmaan Jokioisten pitäjässä. Valtio asetti kolmihenkisen Jokioisten hoitokunnan, jonka ohjesäännön mukaisena tehtävänä oli mm. palstoittaa ja myydä kartanon torpparialueet ja muut pientiloiksi sopivat alueet sekä suunnitella maatilojen käyttöä tulevaisuudessa. Valtion haltuun jätettiin päätila ja sivukartanoita. Maareformi koski 430 torppaa ja lampuotitilaa, 208 mäkitupa-aluetta, 32 sukuoikeustilaa sekä 12 verorälssitilaa. Lisäksi alueen maista muodostettiin 215 uutta viljelystilaa ja 72 asuntotilaa. Tämän jälkeenkin Suomen valtiolle jäi maata yli 10 000 hehtaaria. Maista muodostettiin 11 erillistä kartanoyksikköä, joita kutsuttiin yhteisnimellä ”Jokioisten kartanot”.

Vuonna 1922 Jokioisissa aloitti toimintansa pienviljelijäkoulu (myöhemmin Jokioisten maatalousoppilaitos). Jokioisten kartanot oli pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin Maataloushallituksen alainen koulutila. Vuosina 1947-1948 kartanoiden peltoja ja metsiä luovutettiin asutustoimintaan. Kartanoiden alueella sijaitsi valtion koelaitoksia, ensimmäisenä niistä Kasvinjalostuslaitos. Vuonna 1971 Jokioisten kartanot siirtyi Maatalouden tutkimuskeskuksen hallintaan, ja joitakin vuosia myöhemmin tutkimuskeskus muutti Jokioisille. Jokioisten kartano (pääkartano) ja sen omistamat sivutilat sekä torpat olivat merkittävä maatalouden keskittymä. Viljely, karjanhoito ja metsienhakkuu toivat monelle Jokiläänin asukkaalle toimeentulon. Lisäksi kartanon omistamat ruukit, sahat, meijeri ja juustola tarjosivat runsaasti työpaikkoja. Jokkis Gods Ab eli Jokioisten kartanot osakeyhtiö valmisti ilmoituksensa mukaan 1800-luvun lopussa mm. kankirautaa, kimppurautaa, hevosenkenkärautaa, rattaan akseleita, vannerautoja ja rautakankia. Lisäksi valmistettiin mm. valintuotteita, auroja, hevosenkenkiä sekä erilaisia nauloja. Monella alueella, varsinkin maataloudessa, kartanossa testattiin ja kehitettiin uusia tekniikoita ja laitteita.

Mitä asiakirjoja arkisto sisältää ja mitä tietoa voin löytää arkistosta?

Arkiston laajuus

Jokioisten kartanoiden arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Jokioisten kartanoiden arkisto on jaettu kahteen kokonaisuuteen, arkistoon I ja arkistoon II. Arkisto II muodostuu vuonna 2016 Hämeenlinnan toimipaikkaan siirretyistä asiakirjoista, mutta se sisältää osittain samoihin aihepiireihin liittyviä asiakirjoja kuin arkisto I. Jokioisten kartanoiden arkisto I:n laajuus on n. 124 hyllymetriä ja se sisältää asiakirjoja vuosilta 1505-1974. Jokioisten kartanoiden arkisto II:n laajuus on n. 29 hyllymetriä, ja sen sisältämät asiakirjat ovat vuosilta 1895-1999. Lisäksi arkisto I sisältää satoja karttoja, joiden tiedot on lueteltu pääosin yksittäisen kartan tarkkuudella. Kartat löytyvät omasta sarjastaan, jossa on n. 350 karttaa vuosilta 1709-1952 sekä päiväämättömiä karttoja.

Arkisto sisältää myös Maatalouden tutkimuskeskuksen (myöhemmin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT) aineistoa, vaikka MTT:lla on myös erillinen arkisto. Arkisto ei kuitenkaan sisällä varsinaista tutkimusaineistoa, vaan Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusaineisto on vielä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) hallussa.

Arkiston mukana tulleet Jokioisten käytännöllis-tietopuolisen karjanhoitokoulun asiakirjat on siirretty oppilaitoksen omaan arkistoon. Omat arkistot on muodostettu Jokioisten kartanoitten vanhainkodista sekä Jokioisten kartanoitten sahan työväen sairas- ja hautausapukassasta. Laaja ja usean vuosisadan ajanjakson kattava arkisto mahdollistaa monipuolisen tutkimuksen. Arkistosta voi löytää tietoja sekä henkilöistä ja eri väestöryhmistä että maataloudesta, metsätaloudesta, karjataloudesta ja teollisuudesta.

Valtaosa arkiston aineistosta on erilaisia tilikirjoja. Niiden sisältö vaihtelee eri aikoina, mutta varsinkin vanhempaa aikaa koskien ne tarjoavat monipuolista ja tarkkaa tietoa kartanosta ja alustalaisista sekä tehtaista ja niiden työntekijöistä. Tilikirjat sisältävät varsinaisten tilien lisäksi myös inventaarioita, luetteloita ja muita asiakirjoja.

Henkilöt

Kartanon omistajien henkilökohtaisia asiakirjoja arkistossa on melko vähän. Arkistossa on kuitenkin kartanon vuonna 1791 ostaneen Turun ja Porin läänin maaherran Ernst Gustaf von Willebrandin asiakirjoja, mm. hänen sotilasuraansa liittyviä sekä hänen omistamiaan laivoja koskevia asiakirjoja. Myös kartanon myöhemmän omistajan Josef Bremerin ja hänen perikuntansa asiakirjoja arkistossa on jonkin verran. Lisäksi arkistossa on kartanoyhtiön viimeisen omistajan Alfred Kordelinin asiakirjoja mm. oikeusasioiden hoitoon liittyen.

Kartanoiden palveluksessa olleista henkilöistä löytyy tietoa laajasta tilikirjasarjasta 1700-luvulta lähtien. Tilikirjoissa on mainittu työntekijöiden nimet, ammatit sekä palkanmaksu mm. erilaisina tuotteina. Erillisiä palkkalistoja, palkollisten tilejä, palkkakortteja ja muita palkka-asiakirjoja löytyy 1800-luvulta lähtien.

Kartanoiden asiakkaista eli tuotteiden tilaajista ja ostajista löytyy erillisiä asiakaskortistoja vuodesta 1923 vuoteen 1937. Tätä varhaisemmalta ajalta tietoa tilaajista on säilynyt mm. tilikirjoissa, tositteissa sekä saapuneissa ja lähteneissä kirjeissä. Torppareista ja mäkitupalaisista on runsaasti tietoa arkistossa, varsinkin laajassa tilikirja-aineistossa. Ensimmäinen erillinen torppariluettelo on vuodelta 1773, ja se sisältää tiedot kartanolle kuuluneiden tilojen ja torppien arvosta, vuokrista, maksuista ja päivätöistä sekä asukkaista ja työvoimasta. Torpankontrahteja, viljelyssopimuksia ja maanvuokrasopimuksia on säilynyt runsaasti 1770-luvulta eteenpäin. Myös torpankatselmuksia on säilynyt 1800-luvun lopulta lähtien. Päivätyöluetteloita on säilynyt runsaasti 1820-luvulta lähtien. Myös vuosien 1905-1906 torpparilevottomuuksista ja torpparilakosta on säilynyt asiakirjoja, mm. torpparien ja mäkitupalaisten kokousten pöytäkirjoja ja kirjelmiä kartanon omistajalle sekä omistajan antamia varoituksia.

Ns. torpparilaki (Laki vuokra-alueiden lunastamisesta vuodelta 1918) vaikutti merkittävästi Jokioisten kartanoiden alustalaisiin ja sukutilallisiin, jotka saivat mahdollisuuden lunastaa tilansa itsenäisiksi. Suomen senaatin vuonna 1917 asettaman komitean mietintö sisältää liitteenä luettelon Jokioisten kartanolle veroa maksavista alustalaisista. Luettelo sisältää myös taloudellisia tiedusteluja tiloista, torpista ja mäkituvista sekä kopioita vanhoista maaomistusta koskevista asiakirjoista (1613-1684). Irrallisina liitteinä on kopioita vuosien 1602-1784 asiakirjoista. Arkistossa on tämän lisäksi runsaasti kauppakirjoja, joilla Suomen valtio myi kartanoiden maata entisille torppareille ja muille maanvuokraajille. Maiden myyntiä edelsi metsien ja rakennusten arviointi sekä lohkomis- ja maanmittaustoimitukset, joiden asiakirjat löytyvät myös arkistosta.

Sukuoikeustiloja ja verorälssitiloja koskevia tietoja sisältyy laajaan tilikirjojen sarjaan. Lisäksi arkistossa on erillisiä sukuoikeustiloja koskevia asiakirjoja 1600-luvulta 1900-luvulle, mm. kopioita päätöksistä ja lainhuudatuspöytäkirjoista, maarekisteriotteita, kauppakirjoja, vuokrakontrahteja ja luetteloita verotilojen ja sukuoikeustilojen vuokrista. Suomen senaatin vuonna 1917 asettama komitea selvitteli sukuoikeustilallisten asemaa. Arkisto sisältää tähän liittyviä kirjeitä, arviointeja ja pöytäkirjoja. Lisäksi arkistossa on kauppakirjoja, joilla sukuoikeustilalliset lunastivat tilat omistukseensa 1920-luvulla. Arkisto sisältää myös siirtoväkeä ja pika-asutusta koskevia asiakirjoja. Pika-asutuslain (1940) nojalla Jokioisiin sijoitettiin pääasiassa Muolaan kunnan asukkaita. Kartanoiden maista suunniteltiin erotettavaksi 144 pika-asutustilaa. Maanhankintalain (1945) nojalla Jokioisten kartanoiden maista otettiin yhteensä 6200 hehtaaria maata asutustarkoitukseen, ja koko Jokiläänin alueelle syntyi 536 maanhankintalain mukaista tilaa, joista Jokioisiin 212 tilaa. Kartanolle jäi tutkimustarkoituksiin reilut 700 hehtaaria peltoa ja 1600 hehtaaria metsää. Kartanoiden arkistoon sisältyy mm. pika-asutustilojen maansaantihakemuksia, erilaisia muistiinpanoja ja laskelmia sekä metsänhakkuukortisto.

Maanviljely, karjatalous ja metsätalous

Laaja tilikirja-aineisto sisältää runsaasti tietoa maanviljelyn ja karjatalouden kehittymisestä. Kartanoyhtiön aikana 1890-luvulta lähtien pidettiin erikseen maanviljelysosaston tilikirjoja. Tilikirjojen lisäksi arkistossa on runsaasti karjataloudesta kertovia asiakirjoja, mm. koelypsykirjoja, navettojen päiväkirjoja, karjan tarkastuskirjoja sekä eläinluetteloita ja kantakirjoja. Metsien hoitoa ja käyttöä on mahdollista tutkia mm. tukkitilikirjoista, puutavaran myyntikirjoista, metsänhoitosuunnitelmista, metsänarviokirjoista sekä metsäraporteista.

Teollisuus

Teollisuustoiminnasta, teollisuuden käyttämistä raaka-aineista sekä valmistetuista tuotteista, asiakkaista ja työntekijöistä löytyy tietoa varsinkin laajasta tilikirja-aineistosta. Kartanoyhtiön aikana 1890-luvulta lähtien pidettiin erillisiä teollisuusosaston tilikirjoja. Lisäksi arkistossa on runsaasti eri tehtaiden ja pajojen erillisiä tilikirjoja, tuottoraportteja ja varastokirjoja. Saapuneiden kirjeiden ja kirjekopiokirjojen avulla on mahdollista tutkia teollisuustuotteiden tilaajia ja laajemminkin kaupankäyntiä. Jokioisten naulatehdas myytiin vuonna 1903 Oy Ferraria Ab:lle. Teollisuusosaston ja Ferrarian yhteisiä kirjekopiokirjoja, postikirjoja ja saapuneita kirjeitä on arkistossa vuoteen 1907 asti. Teollisuustoiminta edellytti hyviä kulkuyhteyksiä, ja tätä aluetta on mahdollista tutkia lukuisista asiakirjoista, jotka koskevat mm. Jokioisiin rakennettua kapearaiteista rautatietä, lauttausväyliä, tukinuittoa, patorakennelmia, hevoskuljetuksia sekä moottoriajoneuvoja.

Rakennukset ja irtaimisto

Pääkartanon, sivukartanoiden ja alustalaisten rakennuksista ja niiden irtaimistosta sekä kartanoiden käytössä olleesta kalustosta ja ajoneuvoista saa tietoa mm. kalustoluetteloista, inventaariokirjoista, omaisuusluetteloista, palovakuutuskirjoista, torpankatselmuksista sekä katselmuslausunnoista. Arkisto I:n Kartat-sarja sisältää lisäksi rakennuspiirustuksia.

Miten etsin tietoa arkistosta?

Jokioisten kartanoiden arkisto sisältää asiakirjoja ja karttoja kolmelta eri aikakaudelta: yksityisten kartanonomistajien ajalta 1500-luvulta n. vuoteen 1875, kartanoyhtiön (Jokkis Gods Ab) ajalta n. 1875 – 1918 sekä Suomen valtion ajalta vuodesta 1918 eteenpäin. Käytännössä näiden eri kokonaisuuksien asiakirjoja ei ole täysin pystytty erottamaan toisistaan. Lisäksi arkistoon sisältyy asiakirjoja Maatalouden tutkimuskeskuksen ajalta.

Oman kokonaisuutensa arkistossa muodostaa Jokioisten kartanon vanha arkisto, joka sisältää asiakirjoja 1500-luvun alusta vuoteen 1920. Vanha arkisto on muodostanut oman kokonaisuutensa jo ennen sen luovuttamista Hämeenlinnan toimipaikkaan, ja alkuperäinen järjestys on pyritty säilyttämään. Vanha arkisto muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1700- ja 1800-luvuilla sidotuista kirjoista sekä Alfred Kordelinin aikana aiheenmukaisesti kootuista irrallisista asiakirjoista. Aiheenmukaiset kokonaisuudet ovat jälkikäteen luotuja ja osin melko sekavia, ja tästä syystä samaan aiheeseen liittyviä asiakirjoja voi löytyä useammasta paikasta.

Yhteensä sidoksia on vanhassa arkistossa ollut 23 kappaletta, mutta sidokset nro 5-7 ovat olleet kadoksissa jo vuonna 1913, jolloin sidoksia luetteloitiin. Vanha arkisto sisältää mm. oikeuden pöytäkirjoja, perukirjoja ja testamentteja 1600-luvulta lähtien sekä tulipalossa tuhoutuneen Turun hovioikeuden arkistosta hankittuja jäljennöksiä, joita ei ole muualla säilynyt. Osa vanhoista asiakirjoista viittaa 1500-luvulla tehtyihin oikeuden tuomioihin ym. tapahtumiin. Vanhan arkiston asiakirjat ovat keskeisiä koko Lounais-Hämeen historian tutkimiselle.

Vanhasta arkistosta sekä vanhimmasta osasta tilikirja-aineistoa on olemassa vanhoja ruotsin- ja suomenkielisiä paperiluetteloita, joihin on luetteloitu yksittäisten asiakirjojen tietoja. Näin yksityiskohtaisia tietoja ei ole voitu viedä tietokantaan, vaan alkuperäiset paperiluettelot ovat käytettävissä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Y. S. Koskimies on suomentanut ja julkaissut luettelon 16 ensimmäisen sidoksen sisällöstä. Jokioisten kartanoiden arkiston luettelotietoja voi tutkia Astia-palvelun kautta. Yksittäisiä kyliä, tiloja, torppia ja henkilöitä on mainittu luettelossa vain poikkeuksellisesti. Samoja aihealueita ja paikkakuntia koskevia asiakirjoja löytyy useasta asiakokonaisuudesta. Pienessä osassa asiakirjoja on voitu tietokantaan viedä kylien nimet, mutta samojen kylien tietoja voi löytyä myös muualta arkistosta. Esim. torpankontrahdeista osa löytyy kylän mukaan järjestettynä, osa voi olla muiden asiakirjojen liitteinä tai suurempana useaa kylää koskevana kontrahtinippuna. Arkiston tutkimiseen kannattaakin varata runsaasti aikaa. Astiassa kannattaa lisäksi hakea asiakirjoja monella eri hakusanalla: esim. torpankontrahti, vuokrasopimus, vuokrakontrahti, viljelyssopimus ja maanvuokrasopimus.

Kirjallisuutta

Olavi Anttila, Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia (Forssa 1991)

Timo Yliaho, Tehtaalainen lounaisessa Hämeessä. Jokioisten naulatehtaan työntekijän muotokuva n. 1900-1940 (Helsinki 1984)

Y. S. Koskimies, Jokioisten kartanon arkisto I - IV. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjat XXVIII (1959), XXIX (1960), XXX (1961) ja XXXI (1962)

Mikko Bonsdorff ja Kati Winterhalter, Jokioisten kartano. Rakennushistoriaselvitys päärakennuksesta ja suppeat selvitykset vanhimmasta rakennuskannasta 2016 (Helsinki 2016)

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) sivuston historiaosuus Jokioisten kartanosta ja rakennuksista: Jokioisten kartano

Cruus- suvun( Kruus) asiakirjoja mm. Suomessa olleista maaomistuksista löytyy Lundin yliopiston De la Gardieska arkivet –kokonaisuudesta. (Topographica, Finland)


Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan


Paluu Portin etusivulle