Joulupukki

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Joulupukki

Vanhan suomalaisen jouluperinteen mukaan taloissa kiersivät nuuttipukit, jotka jakoivat lahjoja kilteille ja risuja tuhmille lapsille. 1800-luvun alussa Suomessa tuli tunnetuksi lahjoja lapsille jakava Pyhä Nikolaus eli Santa Claus. Näistä perinteistä syntyi suomalainen joulupukki, joka 1900-luvun alussa asettui asumaan joulumuoreineen, tonttuineen ja poroineen Korvatunturille - kuten me kaikki haluamme uskoa.

Kirjeiden kirjoittaminen ja joululahjatoiveiden kertominen joulupukille on jo pitkään kuulunut lasten jouluperinteisiin Suomessa ja monissa muissa maissakin. Joulupukin oma postikonttori, Joulupukin Pääposti, sijaitsee Rovaniemellä Napapiirillä. Joulupukin postipalvelu on saanut alkunsa 1950-luvulla, kun postivirkailijat alkoivat vapaaehtoisesti vastata joulupukille osoitettuihin kirjeisiin.

Joulupukille lähetettyjä kirjeitä ja kortteja on vuodesta 1985 lähtien saapunut yli 14 miljoonaa parista sadasta eri maasta, vuosittain saapuu noin 600 000 - 700 000 kirjettä. Joulupukki kirjetonttuineen vastaa myös osaan saapuneista kirjeistä.


Joulupukin arkisto

Joulupukin arkisto sisältää ympäri maailmaa saapuneita kirjeitä ja kortteja vuodesta 1997 lähtien. Pääasiassa pienet lapset sekä päiväkoti- ja koululuokat ovat kirjoittaneet pukille. Kirjeissä lapset kertovat pukille lahjatoiveidensa lisäksi myös perheestään, ystävistään, koulunkäynnistään ja harrastuksistaan. Kirjeiden ohessa on myös paljon lasten lähettämiä piirustuksia ja askartelutöitä sekä toisinaan myös valokuvia.

Joulupukin arkistossa on kirjeitä kaikista maanosista ja kymmenistä eri maista. Ahkerimmin joulupukille on kirjoitettu Suomesta. Muista Euroopan maista arkistossa on paljon kirjeitä mm. Iso-Britanniasta, Italiasta ja Puolasta. Aasian maista eniten kirjeitä on Japanista. Arkisto sisältää myös erikielisiä, painettuja vastauskirjeitä vuodesta 1997 lähtien.

Joka vuosi joulupukin arkistoon tulee lisää uusia asiakirjoja. Koska pukki saa vuosittain yli puoli miljoonaa kirjettä, kaikkia kirjeitä ei voida säilyttää. Joulupukin pääpostissa valitaan arkistoitavaksi vuosittain otos jokaisesta maasta saapuneista kirjeistä.

Joulupukin arkiston kirjeet ovat vapaasti kaikkien tutkittavissa. Poikkeuksena ovat muutamat arkaluontoisia henkilötietoja sisältävät kirjeet, jotka ovat käyttörajoitettuja ja jotka saa tutkittavaksi käyttöluvalla.


Mihin arkistoa voi käyttää?

Eri puolilta maailmaa saapuneiden kirjeiden perusteella voi esimerkiksi luoda käsityksen joulupukille osoitettujen lahjatoivomusten ja myös muiden toiveiden kirjosta. Kirjeiden perusteella voi tutkia eri maanosissa ja valtioissa asuvien lasten elämää, kokemuksia ja kulttuurieroja.


Aineiston hakuohjeistus

Joulupukin, maailman tunnetuimman pohjoissuomalaisen, arkistoa säilytetään Oulun maakunta-arkistossa. Joulupukin arkiston kirjeet ja kortit on järjestetty lähettäjämaiden mukaisesti. Kaikki kirjeet vuodelta 1997 ovat aakkosjärjestyksessä lähettäjän sukunimen mukaan. Vuosilta 1998-2005 on aakkostettu vain Suomesta saapuneet kirjeet.

Joulupukin arkiston kirjeet ovat vapaasti kaikkien tutkittavissa. Poikkeuksena ovat muutamat arkaluontoisia henkilötietoja sisältävät kirjeet, jotka ovat käyttörajoitettuja ja jotka saa tutkittavaksi käyttöluvalla.

Joulupukin arkiston sisältöön voi tarkemmin tutustua Vakka-arkistotietokannan avulla. Sen tarkennetussa haussa voi käyttää hakusanana " joulupuk ".

Sähköisen tilausjärjestelmän haussa hakusanoina voi käyttää " *joulupuki* kirj* ". Hakua voi rajata käyttämällä

- haun tarjoamia vaihtoehtoja
- käyttämällä eri maiden ja maanosien nimiä tai vuosilukuja esimerkiksi

        - " joulupuki* kirje* japan* "

        - " joulupuki* kirje* *amerik* 2009 " .

Joulupukkiperinteestä ja Joulumaa-hankkeesta vuosilta 1973-1995 löytyy tietoa Joulumaa - Santa Claus Land - Finland Association ry:n arkistosta, jota säilytetään myös Oulun maakunta-arkistossa. Vakka-arkistotietokannan tarkennetussa haussa voi käyttää hakusanana "Joulumaa" .


Kirjallisuutta

Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan



Takaisin Portin etusivulle