Kansakoulut

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Koulut

Tuomiokapitulit

Kansakouluntarkastajat

Kouluhallitus

Koulukodit ja kasvatuslaitokset

Oppikoulut

Universitas-kokoelma 

Mitä kansakoulut olivat?

Kansakoulut olivat lasten sivistämiseksi tarkoitettuja kouluja, joita maassamme ryhdyttiin järjestelmällisesti perustamaan vuoden 1866 kansakouluasetuksen jälkeen. Tätä ennen oli muun muassa julkaistu kaupunkien oppikouluja koskeva kouluasetus 1843 ja annettu 1858 keisarin julistus, jossa säädettiin kansakoululaitoksen perusteet. Kansakouluasetuksen antamista edelsi Uno Cygnaeuksen selvitystyö kotimaassa ja ulkomailla. Kansakouluja oli toiminnassa jo ennen asetusta. Vanhimpia kouluja oli Orisbergin koulu Etelä-Pohjanmaalla, joka avattiin 1831.

Ensimmäisissä kansakouluissa oli luokkia yleisimmin yksi tai kaksi, joissakin kolme. Koulut olivat pääsääntöisesti joko poika- tai tyttökouluja. Jos koulut olivat molemmille yhteisiä, kävivät pojat ja tytöt kuitenkin eri aikoina koulua. Vuorot saattoivat olla jaettu alku- ja loppuviikon, vuoroviikkojen tai -päivien mukaan.

Kansakoululaitoksen kehittymisen yksi vaihe oli, kun vuonna 1898 julkaistiin asetus, joka velvoitti maalaiskunnat jakamaan alueensa koulupiireihin. Piirijaossa oli huomioitava kunnan maantieteelliset sekä asutus- ja kieliolot ja ettei koulumatka olisi yli viittä kilometriä. Asetus määräsi myös, että päähallituksen tuli suorittaa koulutarkastus ainakin kerran vuodessa. Lääneissä toimivat piiritarkastajat, joiden apuna olivat paikalliset johtokunnat. Kansakoulun tarkastajat toimivat vuoteen 1970, jolloin heidän tehtävänsä siirtyivät lääninhallituksien kouluosastoille.

Piirijako oli askel kohti yleistä oppivelvollisuutta, josta säädettiin vuonna 1921 voimaan astuneella lailla. Lain mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksivuotinen alakoulu, neljävuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu (kansalaiskoulu). Jos harvaan asutuilla seuduilla ei ollut mahdollisuutta toteuttaa täydellistä kansakoulua, voitiin perustaa myös supistettu kansakoulu. Oppivelvollisuuslain epäkohtana kuitenkin oli, että se vapautti oppivelvollisuudesta kaikki yli viisi kilometriä koulusta kauempana asuvat lapset. Koulunkäynti aloitettiin seitsemänvuotiaana.

Vuonna 1971 kouluviikko muuttui kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi. Kansakoulun historia päättyi siirryttäessä peruskoulujärjestelmään, joka toteutettiin maassamme asteittain vuodesta 1972 alkaen.


Kansakoulujen arkistot

Kansakoulujen arkistojen keskeisintä tietoa ovat muun muassa oppilasluettelot, oppilaita koskevat arvosanakirjat ja kopiot annetuista todistuksista sekä koulun johtokunnan pöytäkirjat. Arkistoissa on myös koulujen vuosikertomuksia, kerhotoiminnan päiväkirjoja, irtaimistoluetteloita sekä käytyä kirjeenvaihtoa, esimerkiksi kansakouluntarkastajan kirjeitä. Joissakin toimivien kuntien koulujen arkistoissa on lisäksi luokkavalokuvia, koulukeittolan päiväkirjoja ja hakemuksia opettajan virkoihin.

Pääsääntöisesti kansakoulujen arkistoja säilyttää se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä (tai sen seuraaja). Esim. Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta valitsemalla hallinnonalaksi sivistystoimi / opetustoimi. Arkistolaitoksessa on kansakouluarkistoja lähinnä luovutetulta alueelta, mutta myös muutamien muiden lakkautuneiden kuntien kansakoulujen arkistoja. Lisäksi laitoksessa on erinäisiä sopimuksen perusteella säilytettäviä kuntien arkistoja ja valtion laitosten yms. kansakoulujen arkistoja.

Luovutetun alueen koulujen arkistoista osa tuhoutui talvi- ja jatkosodassa. Säilynyt aineisto on Mikkelin maakunta-arkistossa ja asiakirjat ovat enimmäkseen 1900-luvun alkupuolelta päättyen yleisimmin vuoteen 1944/1945. Osa arkistoista on Viipurissa Leningradin oblastin arkistossa, ks. Suomalaiset arkistot Viipurissa. Asiakirjoista varhaisimmat ovat 1800-luvun puolelta ja toiminnassa olevien kuntien osalta koulujen arkistot ulottuvat paikoitellen 1960- ja 1970-luvuille.


Mihin koulujen arkistoja voi käyttää?

Arkistoja voi hyödyntää laadittaessa pitäjän tai tietyn koulun tai kylän historiaa. Kirjoitettaessa henkilöelämäkertaa tai sukukirjaa, tarjoaa arkisto tietoa henkilön kouluajalta, hänen koulumenestymisestään, sijoittumisesta koulun kilpailuissa tai saaduista rangaistuksista. Pöytäkirjoista voi käydä myös ilmi, miten koulun johtokunta on avustanut jotakin oppilasta. Asiakirjoista voi löytyä tietoa myös koulujen henkilökunnasta, muun muassa opettajista ja heidän työuristaan.

Arkistoissa on koulujen opetussuunnitelmia. Niitä tutkimalla saa tietoja, mitä oppiaineita on eri aikakausina painotettu ja mihin suuntaan on haluttu oppilaita ohjata tietojen ja taitojen omaksumisessa.


Mistä ja miten tietoa löytyy?

Tiedot arkistolaitoksessa säilytettävistä kansakoulujen arkistoista löytyvät Vakka -arkistotietokannan kautta. Pääosa kansakouluista löytyy tarkennetussa haussa hakusanalla kansakoulu tai folkskola ryhmästä Sisäasiainhallinto / Kunnat ja kuntainliitot. Osa kansakouluista löytyy ryhmästä Opetus- ja kulttuuritoimi / Perusopetus (hakukenttä kannattaa jättää tyhjäksi). Laittamalla nimihakuun kansakoulu (tai folkskola) ja kohdistamalla haku arkistonmuodostajatasolle näkyviin pitäisi tulla kaikki kansakouluarkistot - tällöin tosin tulee esille myös eri piirin kansakoulujentarkastajat ja muutamia muita arkistoja.

Arkistot saa käyttöönsä niitä säilyttävässä yksikössä. Luovutetun alueen kansakoulujen arkistot ovat Mikkelin maakunta-arkistossa. Ne voi tilata käyttöönsä Astia-palvelun avulla. Hakukenttään kannattaa kirjoittaa koulun nimi ja hakusana arkistoyksiköstä siinä muodossa kuin se löytyy Vakka -arkistotietokannasta. Kaikkea aineistoa ei ole kuvailtu Astian vaatimalla tarkkuudella tietokantaan. Mikäli Astia-haku ei anna tuloksia, mutta aineisto löytyy Vakka-palvelusta, tilaus tapahtuu Astia-tutkijasalipalvelun Vapaamuotoinen tilaus -kentän kautta. Osa aineistosta on käyttörajoitettua.


Kirjallisuutta

Halila, Aimo, Suomen kansakoululaitoksen historia, Osat 1-4. WSOY, Porvoo 1949.

Heporauta, F.A., Suomen kansakoululaitoksen historia. Otava, Helsinki 1945.

Rantoja, W, "Isonkyrön kansanopetuksen alkuvaiheet", Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja 1951-1955. Koulu ja menneisyys IX

Valtasaari, Antero, et.al., Kansakoulu 1866-1966. Otava, Helsinki 1966.

Kansakoulu Wikipediassa