Kestikievariasiakirjat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Hollikyytiasiakirjat

Kruununvoudit

Kunnanhallitukset

Kuntakokoukset ja kunnanvaltuustot

Kyytilaitokseen liittyvät aineistot

Lääninhallitukset

Maistraatit

Nimismiehet

Pitäjänkokoukset

Tiehallinto 

Mitä olivat kestikievarit

Kestikievarit liittyvät kiinteästi kyytilaitoksen historiaan. Kestikievaritalossa matkalaiset saivat maksua vastaan yösijan ja ravinnon itselleen ja hevosilleen. Tarvitessaan kuljetusta matkustavainen sai kyytihevosen lähimpään majataloon. Kestikievareita perustettiin yleisten teiden varsille yleensä tavallisille kruununtiloille, joiden palvelutasossa saattoi olla suuriakin eroja. Vaikka tähtiluokitusta ei majataloille vielä laadittukaan, oli joissakin kestikievareissa erilliset tilat säätyläisille omine mukavuuksineen. Ruuan ja majoituksen taksat määritteli kaupungeissa maistraatti ja maaseudulla lääninhallitus.


Kestikievariasiakirjat

Kestikievariasioita käsiteltiin usein yhdessä kyyditysasioiden kanssa pitäjänkokouksissa. Kruununvoutien tuli yhdessä jokaisen kihlakuntaansa kuuluvan kunnan valitseman edustajan ja asianomaisten kruununnimismiesten kanssa tehdä ehdotus kestikievarien sijoittamisesta ja kyydityksen järjestämisestä. Päätökset kestikievaritalojen sijainnista teki kuvernööri/maaherra huutokauppapöytäkirjojen ja pitäjän- tai kuntakokousten pöytäkirjojen sekä asianomaisen kruununnimismiehen lausunnon perusteella. Maaherran päätökseen vaikuttivat luonnollisesti kihlakunnan alueella olevat yleiset tiet ja vesiväylät. Jotta kestikievari- ja kyyditysverkko saatiin maankattavaksi, maaherrat käsittelivät läänien rajakuljetuksia ja majatalojen sijaintia omissa kokouksissaan.

Kunnat huutokauppasivat kestikievarien ylläpidon määräajaksi, aluksi viideksi, myöhemmin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jättäessään huutokauppatarjouksen kestikievarin ylläpidosta talonomistajan tuli liittää siihen takauskirja urakan asianmukaisesta hoitamisesta. Alhainen hinta ei aina johtanut tarjouksen hyväksymiseen sillä majatalon siisteyteen kiinnitettiin myös huomiota. Siivottomuudesta saattoi maaherra muistuttaa kruununnimismiehille osoitetussa kiertokirjeessään maakuntavierailunsa jälkeen.

Saadessaan päätöksen kestikievarinpidosta isäntä vastaanotti myös painetun kestikievaripäiväkirjan. Kestikievaritalon isännän tuli pitää matkustajien nähtävillä voimassa oleva kyytilaitosta koskeva asetus.

Matkustavaisten tuli kestikievarissa merkitä tietoja matkastaan kestikievaripäiväkirjaan, jonka kyytilaitoksen pitäjä toimitti kuukausittain kruununvoudille ja nimismiehelle, jotka lähettivät sen edelleen tarkastettavaksi maaherralle ja kaupungissa maistraatille tai kaupunginhallitukselle.

Kestikievaripäiväkirjasta ilmenee kievarin nimi, sijaintikunta, kihlakunta ja lääni. Päiväkirjaan on merkittynä myös kievarissa käytettävissä olevien omien hevosten ja holli- tai reservihevosten lukumäärä. Jos matkanteko on edellyttänyt vesitieyhteyttä - venettä tai lauttaa – on päiväkirjassa merkintä myös siitä.

Matkustavaisen tuli tietää kyydinpidosta koskevassa asetuksessa määrätyn kuljetuksen taksa; hevosen kyytitaksa ja kärrin tai reen vuokra, kesäkautena veneen vuokra tai lauttamaksu. Myös nämä tiedot ovat nähtävillä kestikievaripäiväkirjassa.

Matkalaisen täytettäväksi oli päiväkirjassa varattu sarakkeet, joissa kysytään matkan ajankohta, matkalaisen nimi ja sääty sekä lähtöpaikkakunta ja määränpää. Matkalainen sai tehdä valituksia päiväkirjaan huomautuksia varten varattuun tilaan. Joistakin päiväkirjoista saattaa huomautussarakkeesta löytyä nimismiehen tarkastusmerkintä.

Ruuan ja majanmaksua ei määritelty asetuksessa, vaan se suoritettiin maalla kuvernöörin ja kaupungissa maistraatin määräämän taksan mukaan.


Mistä kestikievareita koskevia asiakirjoja voit löytää

Kestikievareita koskevia asiakirjoja voi löytää useiden eri toimijoiden arkistoista. Aineiston aikarajaus sijoittuu 1700-luvun lopulta 1940-luvulle. Kestikievaripäiväkirjoja sisältyy useiden kruununvoutien arkistojen Saapuneiden asiakirjojen tai Sisällön mukaan järjestettyjen asiakirjojen sarjoihin. Joidenkin kruununvoutien arkistoihin voi sisältyä myös kyytilaitosta koskevia luetteloita ja katselmuspöytäkirjoja.

Kruununnimismiesten arkistojen Saapuneiden asiakirjojen sarjasta voi löytyä urakkatarjous majatalonpidosta ja kyyditsemisestä liitteenään takauskirja majatalon velvollisuuksien täyttämisestä. Toisteiden sarjaan kruununnimismies on saattanut tallentaa kuvernöörille lähettämiensä määrättyjen maja- ja reservitalojen hoitoa ja niistä suoritettavaa kyyditysvelvollisuutta koskevien huutokauppapöytäkirjojen ja asiaa koskevan kuntakokouksen pöytäkirjan lyhennysotteen kopiot.

Lääninhallitusten lääninkanslioiden arkistojen Saapuneiden asiakirjojen sarjat sisältävät lääninhallitukseen toimitettuja kestikievaripäiväkirjoja. Sisällön mukaan järjestettyjen asiakirjojen sarjoista voi löytää kyytilaitosta koskevia kuvernöörin päätöksiä, majatalonhoitajien takauskirjoja, kruununnimismiehen lausuntoja ja muita aiheeseen liittyviä asiakirjoja.

Kestikievareiden aputalot valittiin yleensä pitäjänkokouksissa. Näiden kokousten pöytäkirjat kuuluvat seurakuntien hallintoarkistoon. Kaupungeissa sijainneiden majatalojen päiväkirjat löytyvät yleensä maistraattien arkistoista sijoitettuina joko Saapuneiden asiakirjojen tai Sisällön mukaan järjestettyjen asiakirjojen sarjoihin.

Kestikievaritalojen sijainnin voi hahmottaa vanhoista kartoista kuten Suomen Suuriruhtinaanmaan kartasta vuodelta 1875, kartoista, jotka liittyvät lääninhallituksessa käsiteltyihin asioihin tai läänin tiekartoista.


Mihin aineistoa voi käyttää

Kestikievariasiakirjoja voi käyttää lähteenä tutkittaessa alue- ja paikallishistoriaa, erityisesti kestikievareina toimineiden tilojen historiaa. Myös sukututkija löytää tietoja sukuunsa kuuluneiden elinpiiristä, ammatista ja matkoista.


Ohje aineiston käyttöön saamiseksi

Tiedot arkistolaitoksessa säilytettävistä kestikievariasiakirjoja sisältävistä arkistoista löytyvät Vakka-arkistotietokannan kautta. Vakka-arkistotietokannasta kruununvoudit, nimismiehet, lääninhallitukset ja maistraatit löytää tarkennetun haun avulla valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä ryhmän ”Kruununvoudit”, ”Nimismiehet”, ”Lääninhallitukset” tai ”Maistraatit” ja painamalla Tee haku. Sivun vasempaan laitaan avautuu lista kaikista arkistolaitoksessa säilytettävistä kruununvoutien, nimismiesten, lääninhallitusten tai maistraattien arkistoista. Painamalla haluamansa arkiston nimeä pääsee tutkimaan arkiston tietoja, kuten säilytyspaikkaa ja arkistoluetteloa.

Tarkennetun haun Nimihaulla arkistot löytää kirjoittamalla hakukenttään ”Kruununvouti”, ”Nimismies”, ”Lääninhallitus” tai ”Maistraatti” ja painamalla Tee haku. Alueellisen rajauksen hakuun voi tehdä valitsemalla Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö –kohdasta haluamansa yksikön. Arkistonmuodostajan toiminta-alueena ollut kunta löytyy Vakka-hausta avautuvan arkistoluettelon arkistonmuodostajatason Maantieteellinen toiminta-alue-tekstikentästä. Vakka-arkistotietokannasta avautuvan puunäkymän avulla pääsee tutkimaan, mitä asiakirjoja arkistot sisältävät.

Asiakirjoja voi etsiä myös suoraan Astia-haulla kirjoittamalla hakusanaksi esimerkiksi kestikiev* tai kyytil* ja rajaamalla hakua aikamääreellä tai valitsemalla arkistolaitoksen yksikön. Karttoja voi hakea hakusanalla tiekart*.

Pitäjänkokousten pöytäkirjat sisältyvät seurakuntien arkistoihin ja ne on pääosin mikrofilmattu ja digitoitu, joten niitä voi lukea arkistolaitoksen digitaaliarkistosta.

Asiakirjat tilataan tutkittavaksi haku- ja tilausjärjestelmä Astian kautta. Helpoiten lääninhallitusten asiakirjoja löytää Astian perushaulla kunkin lääninhallituksen nimellä, esimerkiksi hakusanalla Kuopion lääninhallitus. Lääninhallitusten arkistot ovat isoja ja hakutuloksia on paljon, joten hakua kannattaa rajata mahdollisimman tarkoilla hakusanoilla, kuten Kuopion lääninhallitus* lääninkanslia* pöytäkirja*. Voit myös rajata hakua aikamääreillä Kuopion lääninhallitus* 191* tai käyttää Lisää hakuvaihtoehtoja-kohdan aikajanakampaa. Hakusanojen määrittelyssä voi hyödyntää Vakasta saatavia nimiketietoja.

Lääninhallitusten arkistoihin voi tutustua maakunta-arkistoissa. Astian ja Vakan hakutuloksista löytää merkinnän siitä, missä maakunta-arkistossa kunkin lääninhallituksen arkistoa säilytetään.


Kirjallisuutta

Paasikivi, J. K., ”Kyytilaitos”. Oma Maa. Tietokirja Suomen kodeille. Toim. E. G. Palmén, Edv. Hjelt, J. A. Palmén, J. Gummerus, Kaarle Krohn, G. Melander, J. Jantti. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1908, 297–303.

Viertola, Juhani, ”Kestikievarit”. Suomen teiden historia I. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Toim. Tie- ja vesirakennushallitus ja Suomen Tieyhdistys. Esan Kirjapaino Oy, Lahti 1974, 99–102.

Jutikkala, Eino, Suomen talonpojan historia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 257. osa, Helsinki 1958.