Kouluhallitus

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Autonomian ajan viranomaiset

Kansakouluntarkastajat

Kansakoulut

Kirkollisasiaintoimituskunta

Koulukodit ja kasvatuslaitokset

Koulut

Opettajakorkeakoulut ja seminaarit

Oppikoulut

Oppilaitokset

Ylioppilastutkintolautakunta 

Koulutoimen ylihallitus ja kouluhallitus 1861–1991

Kansakoulujen ylitarkastaja 1861–1869

Vieraillessaan vuonna 1856 Helsingissä, tuore keisari Aleksanteri II saneli senaatille joukon tehtäviä ja asioita, joista senaatin tuli valmistella uudistusehdotuksia. Yksi asioista oli kansansivistystä edistävien koulujen järjestäminen maalaiskuntiin. Kaupungeissa oli jo vanhastaan eritasoisia oppikouluja, triviaaleja, lyseoita yms. Senaatin laatiman ehdotuksen Suomen kansakoulu/maalaiskoululaitoksen perusteista keisari hyväksyi 1858. Kansakoulujen ylin valvonta keskitettäisiin Helsingissä olevalle, kirkollisasiaintoimituskunnan alaiselle keskushallitukselle, mutta ennen keskushallituksen perustamista valittaisiin sovelias henkilö matkustamaan ulkomaille hankkimaan tietoja ja aineistoa muiden maiden koululaitoksista. Valtion varoilla tehtävälle matkalle senaatti valitsi Uno Cygnaeuksen, joka paluunsa jälkeen 1861 valittiin kansakoulujen ylitarkastajaksi ja Jyväskylän vuonna 1863 perustetun, aluksi väliaikaisen, opettajaseminaarin johtajaksi.

Aluksi vain maalaiskoulujen oli tarkoitus olla kouluhallituksen alaisuudessa, mutta hankkeen edetessä katsottiin loogiseksi keskittää myös oppikoulut ja kaupunkien koululaitokset hallituksen valvontaan. Väliaikaiseksi aiottu Jyväskylän opettajaseminaari vakinaistettiin lopulta. Kouluhallitusta valmisteli 1860-luvulla professori Cleven johtama koulukomitea, joka valmisteli asetusta kansakouluista sekä myös lopulta oppikouluista. Senaatti esitteli valmistellut ehdotukset valtiopäiville 1867 keisarin hyväksynnällä. Valtiopäivät hyväksyivät ehdotuksen samana vuonna.

Koska kouluhallituksen perustaminen ja koululaitoksen irrottaminen kirkosta vaikuttaisi myös suuresti kirkon tehtäviin ja kirkkolakiin, päätti senaatti odottaa kouluhallituksen perustamisen kanssa siihen asti kun uusi Schaumanin kirkkolaki saatiin käsiteltyä valtiopäivillä ja sen astuttua voimaan 1869. Samana vuonna myös laki koululaitoksesta ja koulutoimen ylihallituksesta astui voimaan. Koko valtakunnan koululaitos oli nyt keskitetty valtion kontrolliin. Koulutoimen ylihallituksen perustamisen myötä kansakoulujen ylitarkastaja siirtyi osaksi ylihallituksen henkilöstöä.

Koulutoimen ylihallitus 1869–1918

1863 alkaneen valtiopäivätoiminnan yhtenä merkittävänä seurauksena oli kansakoululaitoksen perustamisen valmistelu Suomessa. Ulkomailla kierrelleen Uno Cygnaeuksen mietinnön pohjalta senaatti laati ehdotuksen keisarille Suomen koululaitoksen järjestämisestä ja asia tuli keisarillisena ehdotuksena säätyjen mietittäväksi 1869. Samalla alkeiskoulutuksen järjestäminen siirtyi seurakunnilta valtiolle ja kunnille, korkeampi opetushan oli jo Ruotsin ajalla irtaantunut kirkon piiristä. Samana vuonna perustettiin asetuksella koulutoimen ylihallitus valvomaan kansakouluja ja organisoimaan niiden rakentamista sekä tarkkailemaan opetuksen laatua.

Vuoden 1870 puolella toimintansa aloittanut ylihallitus kuului senaatin kirkollisasiain toimituskunnan alaisuuteen. Ylihallitus ohjeisti Suomen opettajaseminaareja tulevien opettajien koulutuksessa, merkittävässä roolissa olivat Cygnaeuksen vaikutuksesta musiikki, käsityöt ja liikunta. Ihanteena oli kristillinen ja isänmaallinen kunnon kansalainen, joka esimerkillään kohottaisi kansakunnan henkistä ja moraalista tilaa. Koulutoimen ylihallitus myös ohjeisti ja valvoi kansakouluntarkastajia, jotka kiersivät maassa valvomassa opetuksen tasoa ja koululaitoksen oloja. Valtiollisten koulujen lisäksi ylihallitus myös valvoi yksityisiä kouluja ja käsitteli niiden lupahakemukset toiminnalleen. Suomen itsenäistyttyä ylihallituksen nimi vaihtui kouluhallitukseksi.

Kouluhallituksen tehtävät lisääntyivät kansakoulujen perustamisen edetessä maaseudulla, useimmiten säätyläisten tuella, mikä ei ollut ollut valtiopäivien alkuperäinen ajatus. Vuonna 1885 ylihallitus jaettiin kahtia kansakouluosastoon ja oppikouluosastoon, heijastellen jo edellisenä vuonna tapahtunutta erillisen kansakoulujen aputarkastajan nimittämistä, jolloin varsinainen ylitarkastaja keskittyi enemmän oppikoulujen valvontaan. Samoin vuonna 1884 valtakunta jaettiin kahdeksaan koulutarkastuspiiriin, joihin nimitettiin omat piiritarkastajansa jotka toimivat keskushallituksen tarkastajien alaisuudessa. Vuonna 1898 koulutoimen ylihallituksen ohjesääntö uudistettiin ja ylihallitukseen perustettiin kolme alkeiskoulujen tarkastajanvirkaa, jotka jaettiin oppiaineittain historian, kielien ja matematiikan ja luonnontieteiden aloihin. Ylihallituksen asiat käsiteltiin osittain sen täysistunnossa plenumissa, osin kahden alaosaston istunnoissa. Kaksi alaosastoa olivat alkeisoppilaitosten ja tyttökoulujen osasto sekä kansakoululaitoksen ja aistiviallisten koulujen osasto.

Vuonna 1918 sisällissodan sytyttyä Vaasaan evakuoitunut senaatti perusti oman Vaasan kouluhallituksensa, joka toimi kevään 1918 kunnes hallinto pystyi palaamaan Helsinkiin. Samaan aikaan Vaasan kouluhallituksen kanssa toimi Vaasassa Suomen kouluneuvosto. Molemmat Vaasan hallintoelimet muodostivat omat arkistonsa.

Kouluhallitus 1918–1991

Vuoden 1918 syksyllä vanha koulutoimen ylihallitus muutettiin kouluhallitukseksi ja se siirtyi uuden opetusministeriön alaisuuteen. Kouluhallituksen tehtävät laajenivat nyt myös lastensuojelun kentälle kuuluvan opetus- ja kasvatustoimen puolelle. Kirkollis- ja opetustoimituskunnan alainen kouluhallitus jakautui kolmeen osastoon, joita kutakin johti kouluneuvoksen arvon saanut osastopäällikkö. Osastot olivat oppikoulu-, kansakoulu- ja lastensuojeluosasto. Osastojen yhteisiä tarkastajia olivat voimistelun ja terveydenhoidon, piirustuksen ja käsitöiden sekä laulunopetuksen tarkastajat. Kouluhallituksen apuna toimi kansakoulujen ja oppikoulujen opettajakunnan valitsema opettajaneuvosto, joka kokoontui kerran vuodessa tammikuussa Helsinkiin enintään kuudeksi päiväksi keskustelemaan kouluhallituksen kanssa. Vuonna 1920 kouluhallitukseen perustettiin ruotsinkielisiä oppikouluja ja kansanopetuslaitoksia koskevia asioita käsittelemään oma ruotsinkielinen osastonsa. Vuosina 1918–1924 kouluhallituksen alaisuudessa toimi oma erillinen lastensuojeluosastonsa, ensimmäinen lastensuojelutehtäviin varta vasten perustettu viranomainen Suomessa. Vuonna 1924 lastensuojeluasiat siirtyivät uuden sosiaaliministeriön alaisuuteen.

Vuonna 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki lisäsi hallituksen tehtäviä koululaitoksen kasvaessa. Jokaiseen koulupiiriin piti perustettaman alakoulu, yläkoulu ja jatkokoulutusta antava kansalaiskoulu. Oppivelvollisuudesta vapautettuja olivat yli viiden kilometrin päässä koulusta asuvat, mutta sotien jälkeen varhainen koulukuljetus ja etenkin Lapissa koulujen yhteydessä olleet asuntolat poistivat tämän vapautuksen. Vuonna 1924 kouluhallituksen asetus uudistettiin ja se siirtyi uuden opetusministeriön alaisuuteen. Kouluhallitus oli nyt jaettuna kahtia suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen kouluhallitukseen, joista suomenkielisen alaisuuteen kuului oppikouluosasto ja kansakouluosasto, ruotsinkielisen alaisuuteen vain yksi yhtenäinen ruotsinkielinen osasto. Lastensuojeluosasto lakkautettiin sen tehtävien siirtyessä sosiaaliministeriöön perustetulle lastensuojelutoimistolle. Kouluhallitukselle jäivät kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen asiat, jotka kuuluivat nyt kansakouluosastolle.

Vuonna 1957 kouluhallitusta uudistettiin ja sen toimialaan määriteltiin kuuluvaksi oppivelvollisuudesta johtuvien toimenpiteiden valvonta, kansakoulut, kuuromykkäin- ja sokeainkoulut sekä muut kansakoulua vastaavat oppilaitokset, oppikoulut ja niitä vastaavat laitokset. Kouluhallitus valvoi myös valvontaansa määrättyjä opettajainkoulutuslaitoksia sekä kansanopistoja, työväenopistoja ja muuta valtion avustamaa vapaata kansansivistystyötä. Valtioneuvosto saattoi myös määrätä oppilaitoksia ja kansansivistystyön aloja hallituksen valvontaan. Vuonna 1962 kolmas suomenkielinen kansanopetusosasto muutettiin kansansivistystyönosastoksi ja samalla perustettiin kirjastotoimisto. Vuonna 1964 ne saivat seurakseen valtionaputoimiston.

Vuodesta 1972 alkaen Suomi siirtyi vaiheittain peruskoulujärjestelmään, mikä tarkoitti kansakoulujen ja oppikoulujen lakkauttamista. Tilalle tuli ala- ja ylä-asteisiin jakautunut peruskoulu, jonka jälkeen oppilaat siirtyivät lukioon tai ammattikouluun. Vuonna 1991 kouluhallitus muutettiin opetushallitukseksi.

Mitä koulutoimen ylihallituksen ja kouluhallituksen arkistoon kuuluu?

Kouluhallituksen arkistokokonaisuus jakautuu hallituksen osastojen mukaan omiin arkistoihinsa, jotka on jaettu materiaalin kertyessä vielä kahteen osaan, vanhempaan ja nuorempaan arkistoon. Kouluhallitusta edeltävän kansakoulujen ylitarkastajan aineisto muodostaa oman erillisen kansakoulujen ylitarkastajan arkistonsa. Ylitarkastajan arkisto muodostuu hänen ja senaatin välisestä kirjeenvaihdosta, kansakoulujen vuosikertomuksista sekä Jyväskylän opettajaseminaarin tilikirjoista. Kouluhallituksen arkisto koostuu hallituksen tilikirjoista, kirjeenvaihdosta ja pöytäkirjoista, niin hallituksen täysistunnon plenumin kuin kahden erillisosaston istuntojen pöytäkirjoista.

Arkisto sisältää myös materiaalia kansakoulujen tarkastuksista ja toiminnasta sekä opettajaneuvoston kokouksista Helsingissä. Arkistoon kuuluu erilaisia luetteloita, toimintakertomuksia ja mm. listoja opettajille annetuista huomautuksista ja rangaistuksista, jos nämä ovat kouluhallituksen ohjeita ja sääntöjä rikkoneet. Arkistoaineistoon sisältyy myös tutkintokirjoja ja oppilasluetteloita kouluista, koulujen valtionapuanomuksia, Koulukeittoyhdistyksen asioita ja opettajien ero- ja eläkeasioiden käsittelyssä syntynyttä dokumentaatiota.

Koulutoimen ylihallituksen arkistoon sisältyy myös 1800-luvun lopun vammaisia käsittelevää kirjeenvaihtoa, koska ylihallitus valvoi aistiviallisten kouluja yhtä lailla kuin muitakin valtakunnan kouluja.

Uudempi aineisto II arkistoissa sisältää tietoja Suomen luovuttamien alueiden kouluista, joista muutamista löytyy myös piirustuksia ja karttoja piirustus- ja karttakokoelmista. Ruotsinkielisen osaston aineisto muodostaa oman arkistonsa vuosilta 1920–1977 ja se jakautuu kouluhallituksen lailla kansanopetus- ja oppikouluosastoihin sekä ajallisesti I ja II arkistoihin.

Samoin vuoden 1918 aikainen kouluneuvoston aineisto muodostaa oman arkistonsa, sen aineisto koostuu pöytäkirjoista, kirjeistä ja tilimateriaalista ja muusta hallinnollisesta aineistosta. Osa kouluneuvoston materiaalista on Vapaussodan arkisto-kokoelmassa. Vuonna 1918 Vaasassa toimineen Vaasan kouluhallituksen arkisto muodostaa oman pienen arkistonsa kouluhallituksen alaisuuteen sisältäen lähes kokonaan kirjeenvaihtoa hallituksen, senaatin ja muiden valkoisen Suomen toimielinten välillä. Pienen arkiston muodostaa vuosina 1918–1924 toimineen lastensuojeluosaston arkisto, joka sisältää osaston kirjeenvaihtoa, aistivialliskoulujen raportteja ja vuosikertomuksia ja kasvatuslaitosten vuosikertomuksia, sekä osaston kokoamia tilastotietoja lastensuojelualan yhdistyksistä ja laitoksista.

Koulutoimen ylihallituksen ja myöhemmän kouluhallituksen arkistokokonaisuus jakautuu seuraaviin ala-arkistoihin: Jakamaton kouluhallitus – arkisto, Kouluhallituksen kansanopetusosaston aktikartat (kokoelma), Kouluhallituksen kansanopetusosaston arkistot I ja II, Kouluhallituksen maalaiskansakoulujen piirustukset (kokoelma), Kouluhallituksen oppikouluosaston arkistot I ja II, Kouluhallituksen tilitoimiston arkistot I ja II, Kouluhallituksen yleis- ja yhteisistuntojen arkistot I ja II. Jako ensimmäiseen ja toiseen arkistoon on ajallinen, jaon kulkiessa n. 1890-luvun puolivälissä, jolloin vanhempi aineisto kuuluu I arkistoihin ja uudempi II arkistoihin. Kouluhallituksen arkisto on aikaisemmin ollut jaettuna kymmeneen ala-arkistoon, joista osa löytyy Astian kautta Kouluhallituksen alta, osa ei. Seuraavassa listauksessa on merkitty rinnakkain vanhan jaon roomalaiset numerot ja niiden yksikkönimet. * merkityt arkistot eivät löydy kouluhallituksen alta, vaan ne on haettava Astiassa arkistoyksikön nimellä.

Vanha arkistojako = Arkistoyksikön nimi Astiassa:

  • Kouluhallitus I = Kouluhallituksen yleis- ja yhteisistuntojen arkisto
  • Kouluhallitus II = Jakamaton kouluhallitus –arkisto.
  • Kouluhallitus III = Oppikouluosaston I arkisto.
  • Kouluhallitus IV = Kansakoulujen ylitarkastajan arkisto.*
  • Kouluhallitus V = Kansanopetusosaston I arkisto.
  • Kouluhallitus VI = Ruotsinkielisen osaston arkisto. *
  • Kouluhallitus VII = Lastensuojeluosaston arkisto. *
  • Kouluhallitus VIII = Tilitoimiston I arkisto.
  • Kouluhallitus IX = Vaasan kouluhallitus 1918. *
  • Kouluhallitus X = Suomen kouluneuvosto 1918. *

Millaiseen tutkimukseen arkistoa voi hyödyntää?

Kouluhallituksen arkiston avulla voi tutkia koululaitoksen syntymistä ja kehittymistä Suomessa ja miten Suomesta tuli nykyaikainen yhteiskunta. Aineiston avulla voi myös tutkia koululaitoksen hallinnon historiaa. Aineiston avulla voi myös tutkia jonkin tietyn paikkakunnan historiaa koulujen osalta, kuten karttojen ja piirustusten kautta, ja aineistoon kuuluu myös sodissa menetetyn Karjalan alueen koulujen tietoja ja piirustuksia. Arkistoa voi käyttää henkilöhistorialliseen tutkimukseen opettajien ja oppilaiden erilaisten luetteloiden avulla, ja oppilasluettelot sekä koulujen vuosikertomukset antavat mahdollisuuksia myös sukututkimukseen. Lastensuojeluosaston arkisto antaa näkökulmaa lastensuojelun hallinnon alkuvaiheisiin Suomessa ja ruotsinkielisen osaston arkisto valottaa ruotsinkielisen koululaitoksen järjestämistä ja hallintoa Suomen itsenäisyyden ajalla.

Miten arkistoa pääsee tutkimaan?

Koulutoimen ylihallituksen arkistoja säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, missä ne ovat vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Vain osa tilimateriaalista on Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä, mistä se on saatavissa Rauhankadun tutkijasaliin päivän toimitusajalla. Ylihallituksen ja kouluhallituksen arkiston koko on yhteensä 513,70 hyllymetriä, mutta se on jakautunut moniin pienempiin arkistoihin.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanoilla Kouluhallituksen arkisto saa nähtäväkseen kaiken Kouluhallituksen arkiston alla olevan materiaalin. Kansakoulujen ylitarkastajan materiaali muodostaa oman arkistonsa, joka löytyy hakusanoilla Kouluhallituksen kansakoulujen ylitarkastajan arkisto. Kouluhallituksen kartat saa näkyviin hakusanoilla Kouluhallituksen kansanopetusosaston aktikartat ja piirustukset taas hakusanoilla Kouluhallituksen maalaiskansakoulujen piirustukset.

Kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston arkisto löytyy hakusanoilla Kouluhallitus. Ruotsinkielinen osasto. Vuoden 1918 aikaisen kouluneuvoston arkisto löytyy hakusanoilla Suomen kouluneuvosto. Vaasan kouluhallituksen arkisto vuodelta 1918 löytyy hakusanoilla Vaasan kouluhallitus. Lastensuojeluosaston aineisto löytyy hakusanalla Lastensuojeluosasto. Tilausta varten ota itsellesi ylös arkistoyksikön tunnus, esim. Aa:1. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi. Osa kouluhallituksen tiliaineistosta on säilytyksessä Siltavuoren toimipisteessä, mistä se toimitetaan tilattaessa vuorokauden toimitusajalla Rauhankadun tutkijasaliin luettavaksi.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 507 ja sen alaluettelot, kuten 507:2 jne. Koulutoimen ylihallituksen arkistomateriaali löytyy samasta luettelosta kouluhallituksen kanssa. Kouluhallituksen kartat ja piirustukset löytyvät luettelosta 266:02.

Aineistojen haku- ja tilauspalvelu Astia


Paluu Portin etusivulle