Koulut

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kansakoulut

Kouluhallitus

Maatalousoppilaitokset

Oppikoulut

Opettajakorkeakoulut ja seminaarit

Oppilaitokset

Universitas-kokoelma 

Kansakoulut ja oppikoulut

Arkistolaitos säilyttää pääsääntöisesti valtion ylläpitämien koulujen arkistoja. Joukossa on alun perin yksityisten, usein yhdistysten tai osakeyhtiöitten pitämien koulujen arkistoja. Tässä artikkelissa käsitellään ns. yleissivistäviä kouluja, eli kansa- ja oppikouluja, joihin lukiot aikaisemmin kuuluivat. Ammatillisista ja muista oppilaitoksista on Portissa oma artikkelinsa.

Kansakoulu ja sen edeltäjät

Kansakoulun varhaisena edeltäjänä voidaan pitää jo 1600-luvulla perustettuja pitäjänkouluja, joissa kirkon edustajien oli tarkoitus antaa lähinnä lukemisen ja joidenkin kristinopin kohtien opetusta tavallisen kansan lapsille. Kansa kuitenkin piti kouluja turhina taloudellisina rasituksina, joten niiden yleistyminen oli hidasta. Pitäjänkouluja koskevia asetuksia valtiovalta antoi vuosina 1723 ja 1762. Erilaisten kouluja koskevien määräysten avulla näistä pitäjän- ja samaan aikaan toiminnassa olevista kyläkouluista vähitellen kehittyi kansakoulun varsinainen edeltäjä, kirkon ja kotien yhteistyöllä järjestämä kiertokoulu. Kiertokoulut levittäytyivät koko Suomeen, ja niitä koskevia asiakirjoja on seurakuntien arkistoissa runsaasti. Kiertokoulut toimivat pitkään yhtä aikaa kansakoulun kanssa vielä 1900-luvun alkupuolella.

Ensimmäisiä kansakouluja 1850-luvulla alkoivat perustaa korkeamman yhteiskuntaluokan itse sivistystä saaneet edustajat. Valtiollinen asetus kansakouluista astui voimaan 1866. Kansakoulu oli alkuun neljävuotinen, myöhemmin kuusivuotinen. Kansakoulun neljänneltä luokalta oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Arkistolaitoksessa säilytettävien kansakoulujen asiakirjat ovatkin suurimmaksi osaksi syntyneet kansakouluasetuksen jälkeen. Sittemmin lakkautettujen koulujen arkistot ulottuvat usein 1900-luvun alkupuolelle, mutta joidenkin 1950-luvulle asti. Monien edelleen toimivien koulujen arkistolaitoksen säilyttämissä arkistoissa on asiakirjoja aina 1970-luvulle peruskoulun tuloon saakka. Pääsääntöisesti kansakoulujen arkistoja säilyttävät kunnalliset arkistot.

Arkistolaitoksessa säilytettävien koulujen arkistoista vanhin on Lohjan pedagogion arkisto, jossa on asiakirjoja vuosilta 1745 - 1817. 1800-luvun alkupuolella oli toiminnassa useita yksityisten tahojen perustamia alkeiskouluja vähävaraisille lapsille, mm. vaasalainen Bell-Lancasterskolan ja Oulun pienten lasten koulu, joiden molempien arkistot ovat säilytettävinä arkistolaitoksessa.

Opetuksen ja koululaitoksen sekä henkilö- ja paikallishistoriaa

Kansakoulujen arkistojen keskeisintä aineistoa ovat oppilasluettelot, luokkapäiväkirjat, arvosanakirjat, todistusjäljennökset, kirjeenvaihto, johtokunnan kokousten pöytäkirjat ja vuosikertomukset. Arkistot soveltuvat Suomen perusopetuksen ja koululaitoksen historian tutkimisen lisäksi hyvin paikallis- ja henkilöhistorian tutkimukseen.

Oppikoulut

Oppikoulu oli ylempää koulusivistystä antava ja jatko-opintoihin tähtäävä koulu, johon oli mahdollisuus pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Oppikouluja koskeva asetus, Koulujärjestys, annettiin v. 1872. Kokonaisuutena kahdeksanvuotinen oppikoulu muodostui viisivuotisesta keskikoulusta ja kolmivuotisesta lukiosta. Oppikoulut lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla.

Valtio perusti 1800-luvun lopulla suurimpiin kaupunkeihin yleensä pelkästään poikia kouluttavia lyseoita tai tyttölyseoita. Samaan aikaan pienemmissä kaupungeissa perustettiin yksityisiä sekä pojille että tytöille tarkoitettuja yhteiskouluja. Yleensä yksityiset oppikoulut toimivat säätiö- tai yhdistysmuotoisina, joskus myös osakeyhtiömuodossa.

1900-luvun alussa oppikoulut jakautuivat reaalikouluihin ja klassillisiin lyseoihin. Reaalilyseoissa luettiin uusia eli maailmankieliä sekä luonnontieteitä, kun taas klassillisissa lyseoissa keskeisiä oppiaineita olivat klassiset kielet, latina ja klassinen kreikka. Oppikoulujen niminä vaihtelevat mm. yhteis-, reaali- tai keskikoulu, lyseo tai lukio.

Peruskoulujärjestelmä toteutettiin 1970-luvun aikana vaiheittain koko maassa, jolloin suurin osa valtiollisista ja yksityisistä oppikouluista kunnallistettiin. Tämän jälkeen syntynyt asiakirja-aineisto on edelleen toimivien koulujen omissa tai kuntien arkistoissa.

Toverikuntien, opettajatyön ja ylläpitäjän asiakirjoja

Myös oppikoulujen arkistojen keskeistä aineistoa ovat mm. oppilasluettelot, luokkapäiväkirjat, arvosanakirjat, johtokunnan kokousten pöytäkirjat ja vuosikertomukset, lisänä ylioppilaskirjoituksiin liittyvät asiakirjat. Usein niissä on myös runsaasti toveri- tai oppilaskunnan toiminnasta kertovia asiakirjoja, koulun ylläpitäjästä riippuen esim. osakeyhtiön asiakirjoja sekä tietoja opettajista ja muusta henkilökunnasta mm. palkkauksesta. Joissain arkistoissa on käyttörajoituksia oppilaiden terveystietojen vuoksi. Oppikoulujen arkistot soveltuvat opetuksen historian tutkimisen lisäksi hyvin paikallis- ja henkilöhistorian tutkimukseen.

Aineistoa 1600-luvulta 1900-luvun lopulle

Vanhimmat oppikouluaineistot arkistolaitoksessa ovat 1600-luvulta mm. Gamlakarleby pedagogin ja Hämeenlinnan triviaalikoulun arkistoissa sekä 1700-luvulta esim. Borgå lyceumin ja Kuopion lyseon arkistoissa.  Vanhimman suomenkielisen oppikoulun, Jyväskylän yläalkeiskoulun, myöhemmin Jyväskylän Lyseo, arkisto on Jyväskylän maakunta-arkistossa. Vanhin suomalainen yhteiskoulu on Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, jonka arkisto on Kansallisarkistossa.

Ensimmäisen yksityisen oppikoulun, Savonlinnan yksityisen tyttökoulun arkisto on Mikkelin maakunta-arkistossa nimellä Savonniemen yhteislyseo ja vanhimman maaseudulle perustetun oppikoulun, Forssan yhteislyseon, arkisto on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Näiden kaikkien asiakirjat alkavat 1800-luvulta. Arkistolaitoksessa säilytettävien oppikoulujen arkistoja on yhteensä 230 kappaletta. Asiakirjat yltävät useimmissa arkistoissa 1970-luvulle peruskoulu-uudistukseen asti.

Hakemistot internetin kautta – asiakirjat alkuperäisinä

Koulujen arkistoja voi tutkia alkuperäisinä asiakirjoina arkistolaitoksen yksiköiden tutkijasaleissa. Koulujen asiakirjat tilataan tutkittaviksi haku- ja tilausjärjestelmä Astianavulla. Hakusanalla Jyväskylä* koulu* saa hakutulokseksi useiden koulujen aineistoja. Haun tuloksena sivun vasemmalle laidalle muodostuu luettelo kaikista niistä arkistonmuodostajista, jotka täsmäävät hakusanaan. Valitsemalla luettelosta haluamansa koulun, kuten Jyväskylän normaalikoulun ala-asteen, jää jäljelle vain tämän arkistonmuodostajan asiakirjoja. Joitakin yksittäisiä kouluja koskevia asiakirjoja on nähtävissä myös arkistolaitoksen digitaaliarkistossa.

Arkistoja säilytetään pääsääntöisesti koulun toiminta-aluetta lähellä olevassa maakunta-arkistossa tai Kansallisarkistossa. Luovutetun Karjalan alueen koulujen arkistoja on Mikkelin maakunta-arkistossa ja Kansallisarkistossa.


Siirry Astia-verkkopalveluun

Siirry Digitaaliarkistoon


Paluu Portin etusivulle