Kultaesineiden keräystoimikunta

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet 

Mikä on Kultaesineiden keräystoimikunnan arkisto?

Kultaesineiden keräystoimikunnan arkisto syntyi vuosien 1940 ja 1941 aikana, kun Suomessa toteutettiin maan ilmapuolustuksen vahvistamiseen tähdännyt kultaesineiden valtakunnallinen keräys. Sen toteuttivat yhteistyössä Lotta Svärd –järjestö, Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto ja Suomen Ilmapuolustusliitto. Virallisesti keräystoimikunta lopetti toimintansa vuonna 1943 valtiontilintarkastajien annettua sitä tarkoittavan kehotuksen.

Keräys tuotti yhteensä noin 315 000 sormusta ja 20 000 muuta kultaesinettä. Kultaa kertyi yhteensä 1752 kiloa ja erilaisia sormuskiviä yli 10 kiloa. Keräystyö hoidettiin käytännössä siten, että kautta maan eri pankit, osuuskassat, suojeluskunnat ja Lotta Svärd –järjestö ottivat vastaan lahjoituksia, jotka ne välittivät edelleen Suomen Pankin säilytettäväksi.

Kultakeräyksen päätyttyä Kultaesineiden keräystoimikunta luovutti arkistonsa puolustusministeriölle, jonka kautta se siirtyi aikanaan Kansallisarkiston hallintaan. Arkiston laajuus on noin 40 hyllymetriä.


Mitä tietoja arkisto sisältää?

Kultaesineiden keräystoimikunnan arkisto sisältää kultaesineiden lahjoittajista laaditun aakkosellisen kortiston, josta lahjoituksen tekijän tiedot ovat etsittävissä. Arkistoon sisältyvät myös eri vastaanottajatahojen laatimat kuitit. Lahjoituksen sisällön lisäksi näistä asiakirjoista ilmenee, onko lahjoittajalle toimitettu sileä heraldisella ruusulla koristeltu rautasormus vai hakaristikuvioinen ilmapuolustussormus.

Arkistoon sisältyy myös keräystoimikunnan hallinnollista aineistoa, johon sisältyy tietoja mm. vastinesormusten myöhemmästä vaihtamisesta tai ulkomailta saapuneista kultalahjoituksista.

Miten voin hyödyntää aineistoa?

Keräystoimikunnan aineistoa voi hyödyntää niin henkilö- kuin paikallishistorialliseen tutkimukseen. Aakkosellisesta lahjoittajakortistosta voi etsiä yhtä tiettyä henkilöä ja vastaanottajatahojen laatimista lahjoittajakortistoista tietyllä paikkakunnalla tehtyjä lahjoituksia. Lahjoittajakorteista ilmenee lahjoittajan nimen lisäksi hänen lahjoituksensa sisältö sekä se, onko hänelle toimitettu sileä heraldisella ruusulla koristeltu rautasormus vai hakaristikuvioinen ilmapuolustussormus. Kortista ilmenee myös se, mikä taho (esim. pankki) on lahjoituksen vastaanottanut. Kortistojen puutteellisesta aakkostuksesta johtuen käyttäjän on varauduttava käymään aineistoa läpi systemaattisesti löytääkseen etsimänsä tiedot.

Tietyn paikkakunnan lahjoittajia tutkittaessa on eduksi, mikäli tietää mitä lahjoituksia mahdollisesti vastaanottaneita rahalaitoksia paikkakunnalla tuolloin sijaitsi, jotta osaa etsiä niiden nimien mukaan järjestetyt kortistot tutkittavakseen. Myös paikallinen suojeluskunta ja Lotta Svärd –järjestö ottivat joillakin paikkakunnilla lahjoituksia välitettäväkseen.


Missä aineistoa voi tutkia?

Kultaesineiden keräystoimikunnan arkiston arkistoluettelot ovat Aarre-arkistorekisterissä, jonka sanahausta ne löytyvät esimerkiksi hakusanalla ”Kultaesineiden keräystoimikunta”. Itse arkistoon voi tutustua Kansallisarkistossa Helsingissä. Huomioi, että arkisto on etäsäilytyksessä.

Arkiston sisältöä ei ainakaan toistaiseksi ole digitoitu.

Lähteet ja kirjallisuus

Airio Pentti: Kultakeräys Suomen ilmapuolustukselle vuosina 1940-1941. Mihin käytettiin keräyksen tuotos? Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki 2005.

Leppänen Markku, Vuolle Ville: Ilmatorjuntaa kultasormuksilla? Arkistolaitoksen asiakaslehti Akti 3/2010, s. 18-19.


Siirry Astia-verkkopalveluun


Paluu Portin etusivulle