Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunta

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kalastushallitus

Teema: Palvelus armeijassa

Tiehallinto

Tie- ja vesirakennusten ylihallitus 

Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunta 1799–1807

Suomea vaivanneiden tulvien ja hyödyn ajan yleisen ideologian myötä Suomi sai Ruotsin ajan lopulla ainoan oman keskusvirastonsa vuonna 1799, kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan (Kungliga Finska Strömrensningsdirektionen). Johtokunta organisoi koskien ja jokien perkaustöitä, suunnitteli niitä sekä ohjasi ja valvoi passevolanssikassan varojen käyttöä tähän. Johtokunta myös ohjeisti perkaustöihin komennettuja armeijan yksiköitä. Perkaustyöt aloitettiin Kokemäenjoen alueella. Koskenperkausjohtokunta myös välitti ohjeita ja työvoimaa muualle pitäjien ja yksityisten omilla varoillaan toimeenpanemiin perkauksiin ja kuivatuksiin. Kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan arkisto sisältää myös aineistoa valtiopäivien toimeenpanemista kanavointi- ja perkaustöistä ajalta ennen johtokunnan perustamista, 1760-luvulta alkaen Länsi-Suomessa. Valtiopäivien aikana työt etenivät vaihdellen riippuen valtion varoista ja säätyjen suostumisesta hankkeisiin. Vuosina 1800 ja 1802 huono satovuosi esti töiden jatkamisen. Suomen sodan uhka ja armeijan liikekannallepano päätti johtokunnan työt vuonna 1807 ja Suomen sodan sytyttyä johtokunta hajaantui eikä enää toiminut. Vuonna 1816 sen seuraajaksi tuli senaatin alainen koskenperkausjohtokunta.

Mitä kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan arkistoon kuuluu?

Kuninkaallinen koskenperkausjohtokunta muodostaa oman arkistokokonaisuutensa Tie- ja vesirakennushallituksen arkiston sisällä. Kuninkaallisen Suomen koskenperkausjohtokunnan arkisto sisältää hajanaisesti johtokunnan asiakirjoja, pääosan painottuessa aikavälille 1800–1807. Arkisto sisältää myös materiaalia ajalta ennen johtokunnan perustamista alkaen vuodesta 1762, koska jo tuolloin Ruotsin valtiopäivät toimeenpanivat perkauksia Kokemäenjoen vesistössä. Edeltävän ajan materiaali on hyvin hajanaista, koostuen pääasiassa tilikirjoista ja säilyneestä kirjeenvaihdosta. Alueellisesti aineisto käsittää Länsi-Suomen työmaat Kokemäenjoella, Nokialla, Ikaalisissa, Wiikissä (?), Kuhmoisissa ja Huittisissa. Aineistoon kuuluu myös pöytäkirjoja, raportteja ja luetteloita hajanaisesti.

Millaiseen tutkimukseen kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan arkistoa voi käyttää?

Arkiston avulla voi tutkia Suomen ympäristön ja ympäristöhallinnon historiaa 1700-luvun lopulla ja etenkin 1800-luvun alun viimeisinä Ruotsin vallan vuosina. Materiaali antaa myös tietoja paikallishistoriasta erilaisten työmaiden ja töiden tietoina, etenkin Kokemäenjoen seudulta. Arkistoa voi myös käyttää kustavilaisen ajan hallinnon tutkimukseen tai yleisemmin yhtenä ikkunana Suomen historiaan Ruotsin ajan lopulla.

Miten saan aineiston tutkittavakseni?

Kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan arkistoa säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, missä ne ovat vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Arkistomateriaalin koko 0,40 hyllymetriä.

Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian aineistohaun kautta. Hakusanoilla Kuninkaallisen Suomen koskenperkausjohtokunnan arkisto saa nähtäväkseen kaiken kuninkaallisen koskenperkausjohtokunnan arkistossa olevan materiaalin. Tilausta varten ota itsellesi ylös arkistoyksikön tunnus, esim. Aa:1. Mikäli olet rekisteröitynyt Astian käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 512.

Siirry Astia-verkkopalveluun


Paluu Portin etusivulle