Kutsuntaluettelot

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kantakortit

Palvelus armeijassa

Puolustushallinnon lehtileikekokoelmat 

Kutsuntaluettelot ja asevelvollisuus

Mitä ovat kutsuntaluettelot?

Kutsuntaluettelot ovat luetteloita, joihin on merkitty tiedot kaikista itsenäisen Suomen kutsuntaikäisistä tai vapaaehtoisesti asepalvelukseen ilmoittautuneista henkilöistä. Luetteloissa on tietoja myös henkilöistä, jotka eivät eri syistä ole osallistuneet varsinaisiin kutsuntoihin. Kutsuntojen tarkoituksena on selvittää asevelvollisen palveluskelpoisuus.

Kutsuntaviranomaiset laativat kutsuntaluettelot papiston tai muiden uskontokuntien edustajien toimittamien luetteloiden ja siviilirekisterin pohjalta. Myös henkikirjoittajan tuli toimittaa luettelot kutsuntaikäisistä henkilöistä kutsuntatoimistoille.

Kutsuntaikäinen tarkoitti itsenäisyyden alkuaikana henkilöä, joka kutsuntavuonna täytti 22 vuotta. Vuoden 1922 asevelvollisuuslaissa kutsuntaikäiseksi määriteltiin kutsuntavuonna 19 vuotta täyttävä henkilö. Vuonna 1932 kutsuntaikä nostettiin 20 vuoteen ja vuonna 1950 säädetyn asevelvollisuuslain myötä kutsuntaikä aleni 18 vuoteen.


Asevelvollisuus ja kutsunnat

Vuonna 1878 säädettiin ensimmäinen asevelvollisuuslaki, jonka mukaan jokainen suomalainen mies oli asevelvollinen vuodesta 1881 lähtien. Tämä asevelvollisuuteen perustunut armeija lakkautettiin vuonna 1901 ja sotaväki hajotettiin ensimmäisen sortokauden aikana vuoteen 1905 mennessä. Asevelvollisuuskysymys nousi ajankohtaiseksi Suomen itsenäistyttyä ja kansalaissodan syttyessä sen käsittely oli eduskunnassa kesken. Helmikuun 18. päivä vuonna 1918 senaatti hyväksyi asevelvollisuusjulistuksen. Sen nojalla senaatti kutsui kaikki asevelvollisuusikäiset miehet aseisiin vetoamalla vuoden 1878 asevelvollisuuslakiin. Julistuksen lisäksi annettiin ohjeita kutsuntojen suorittamiseksi.

Helmikuussa 1919 astui voimaan väliaikainen asevelvollisuuslaki, joka korvattiin marraskuussa 1922 annetulla asevelvollisuuslailla. Asevelvollisuuslakia muutettiin uudelleen vuonna 1932. Lakia on senkin jälkeen muokattu useaan kertaan.

Vuoden 1878 asevelvollisuuslakia toteutettiin suorittamalla kutsunnat vuonna 1880. Kutsunnat on toteutettu siitä lähtien samankaltaisin perusperiaattein ja niiden toteuttaminen on säädetty asevelvollisuuslaissa. Kutsunnat suoritettiin aluksi kutsuntapiireittäin, heinäkuusta lähtien 1932 sotilaspiireittäin. Varsinaisista kutsunnoista vastasivat puolustusministeriön alaiset kutsuntatoimistot.


Kutsuntaluettelojen rakenne

Kutsuntaluettelot laadittiin kunnittain ja pitäjittäin sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kutsuntaluetteloiden rakenne on säilynyt samankaltaisena. Luetteloissa on sarakkeet henkilön nimen lisäksi esimerkiksi syntymäajalle, ammatille, uskontokunnalle, osoitteelle ja siviilisäädylle. Lisäksi on tiedusteltu luku- ja kirjoitustaitoa tai koulusivistystä. Kutsuntaluetteloissa on myös tilaa kutsuntatoimiston päätökselle palveluskelpoisuudesta. Lisäksi luetteloon on voitu kirjata palvelukseenastumisen aika ja joukko-osasto sekä palveluksesta vapautumisen ajankohta. Syy palveluksen lykkääntymisestä on merkitty lisätieto-sarakkeeseen. Kutsuntaluetteloissa on käytetty pääosin lyhenteitä. Niiden tulkitsemiseen voi käyttää esimerkiksi arkistolaitoksen lyhennekonetta.

Itsenäisessä Suomessa kutsuntaluetteloita tehtiin ensimmäisen kerran helmikuussa 1918. Kutsuntaluetteloita laadittiin tuolloin pääosin vuosina 1894–1896 syntyneistä. Kaikki kutsuntaluettelot eivät ole säilyneet. Jos kutsuntaluetteloa ei ole olemassa, henkilön tietoja voi etsiä Rauhankadun toimipisteessä säilytettävistä hakemistoista, joissa on tietoja erilaisilla kunniamerkeillä palkituista henkilöistä.

Kansalaissodan jälkeisen ajan kutsuntaluettelot ulottuvat henkilöihin, jotka ovat syntyneet vuonna 1962.

Vanhan sotaväen ajalta, eli vuosilta 1880–1905, kutsuntaluetteloja kannattaa etsiä Militaria-kokoelmasta ja maakunta-arkistoissa säilytettävistä läänintoimistojen arkistoista.

Mihin voin käyttää kutsuntaluetteloita?

Kutsuntaluetteloiden tiedot ovat hyödyllisiä erityisesti henkilöhistoriallisessa tutkimuksessa. Tietoja yksittäisestä henkilöstä kannattaa etsiä, jos henkilöstä ei ole olemassa kantakorttia. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos henkilö vapautettiin palveluksesta. Kutsuntaluettelon tiedot selviävät myös kantakortista. Kantakorttiin nähden kutsuntaluettelolla on lisäarvoa siinä tapauksessa, että henkilön palvelukseen astumista on lykätty. Kantakortissa on kyllä tieto lykkäyksestä, mutta syy siihen selviää yleensä vain kutsuntaluettelosta.

Kutsuntaluetteloita voi hyödyntää myös henkilömatrikkelien tekemisessä. Koska kutsuntaluettelot on tehty kunnittain ja pitäjittäin, voidaan helposti selvittää tietyltä alueelta kutsuntoihin tai sotaan osallistuneiden henkilöiden nimet ikäluokittain. Nimien avulla on helppo laajentaa tiedonhaku kantakortteihin.

Luetteloihin on kirjattu tietoja aikakaudesta ja paikkakunnasta riippuen vaihtelevalla tavalla ja tarkkuudella. Lisätietoja kutsuntaluetteloiden täyttämisen periaatteista saa kulloinkin voimassa olleesta asevelvollisuuslaista. Kutsuntojen käytännön toteuttamisesta ja palveluskelpoisuuspäätöksiin vaikuttaneista tekijöistä kannattaa etsiä lisätietoa tutkimuskirjallisuudesta. Esimerkiksi kansalaissodan aikana kutsunnat suoritettiin kiireessä, eikä ohjeistus ollut kovin tarkka. Riippui pitkälti paikkakunnasta ja kutsuntatoimiston valitsemasta linjasta tai lääkäristä, millä perusteilla esimerkiksi vapautuksen sai. Talvi- ja jatkosodan aikana miesten palveluskuntoisuuteen on myös suhtauduttu eri tavalla kuin rauhan aikana.

Tietojen kirjaamisen tarkkuus vaihtelee luetteloissa. Joillakin paikkakunnilla tiedot merkittiin tarkasti, mutta joistakin luetteloista selviää perustietojen lisäksi vain kelpoisuusluokka tai se mihin maahan henkilö oli muuttanut.

Miten saan kutsuntaluettelot käyttööni ja miten etsin tietoja?

Kutsuntaluetteloita säilytetään Kansallisarkistossa ja ne tilataan tutkittaviksi tutkijasalin päivystäjiltä kutsuntaluettelon arkistotunnuksen perusteella. Oikea arkistotunnus löytyy Kansallisarkiston päivystäjien apuna olevista kortistoista henkilön syntymävuoden ja kotipaikan perusteella. Korttiin on ensin merkitty syntymävuosi ja sen jälkeen kutsuntaluettelon arkistotunnus esim. T20848/7. Kutsuntaluettelot on järjestetty syntymävuoden perusteella paikkakunnittain, pitäjittäin ja yleensä henkilön nimen mukaan aakkosjärjestykseen.

Kortistosta saattaa puuttua kortteja, jolloin on selvitettävä, mihin kutsunta- tai sotilaspiiriin mikäkin paikkakunta on kuulunut. Kutsunta- ja sotilaspiirit on määritelty laissa, joten asetuskokoelman avulla voidaan selvittää kutsunta- ja sotilaspiirijako. Kutsunta- ja sotilaspiirijaon tunteminen auttaa myös silloin, jos henkilön asuinpaikasta ei ole varmuutta.

Paikkakunnittainen haku on hyödyllinen silloin, kun halutaan tietoa tietyn alueen kutsuntaikäisistä henkilöistä. Tällöin apuna voidaan käyttää toista kortistoa, joka on järjestetty paikkakunnan nimen mukaan. Kunkin paikkakunnan yhteyteen on listattu kaikki asetukset, jotka määrittävät kutsunta- ja sotilaspiirit. Arkistotunnus selviää vain ensin mainitusta kortistosta, josta käy ilmi syntymävuoteen perustuva jako. Myös paikkakuntaan perustuvassa haussa tilaus tehdään sen avulla.

Joissakin kutsuntaluetteloissa on sisällysluettelo, josta näkyy miten paikkakunnat on järjestetty kyseiseen luetteloon. Toisinaan luettelon sisäkannessa on vain lueteltu paikkakunnat, joiden tiedot sisältyvät luetteloon.




Siirry Astia-verkkopalveluun




Portin etusivulle