Kyläarkistot

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun



Mikä on kyläarkisto?

Kyläarkisto tai kyläarkku on kokoelma tietyn kylän asiakirjoja. Asiakirjoja on usein alun perin säilytetty arkussa tai lippaassa. Ne liittyvät kylän yhteisten asioiden hoitoon. Kyläarkistoon voi sisältyä esimerkiksi kyläkokousten pöytäkirjoja, tiliasiakirjoja sekä kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan otteita. Asiakirjat voivat kattaa laajan ajanjakson ja käsitellä monia erilaisia aiheita.


Tausta

Kyläarkistojen taustalla ovat ne kylälainkaaret, jotka sisältyivät ruotsalaisiin maakuntalakeihin jo 1200- ja 1300-luvuilla. Kylänkaaret sisälsivät ennen kaikkea säännöksiä kylän maiden jakamisesta talonpoikien kesken sekä järjestyssääntöjä päivittäiseen työhön. Tämä oli tärkeää aikana, jota pitkään leimasivat yhteisomistukset sekä yhteiset taloudelliset intressit kylän sisällä.

Vähitellen kylälainkaaret korvattiin maakunnan- ja maanlaeilla, jotka sisälsivät muun muassa säännöksiä kylän yhteismaan käytöstä ja järjestyssääntöjä, joiden tarkoitus oli helpottaa kylien sisäistä yhteistyötä. Kyläyhteisö sai oikeuden tuomita sakkoja sellaiselle kyläläiselle, joka laiminlöi velvollisuuksiaan kylää kohtaan, esimerkiksi koskien puutteellisia aitauksia, ojia tai teiden kunnossapitoa.

Suurissa kylissä kyläyhteisölle kävi ajan myötä vaikeaksi ehtiä valvoa kylän järjestystä. Ratkaisuna jotkut kylät asettivat erityisiä tarkastajia, joiden tehtävänä oli valvoa, että kylän maita hoidettiin yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Vuoden 1734 lain myötä lakkautettiin kyläyhteisön oikeus kantaa sakkoja ja määrättiin, että kylän riitajutut tuli jatkossa viedä käräjille sen sijaan, että ne ratkaistaisiin kylän sisällä. Kyläyhteisön pienentynyt toimivalta johti valituksiin. Valitusten vuoksi asiassa tehtiin suunnanmuutos ja päätettiin, että erityiset kyläjärjestykset, niiden saatua vahvistuksen kihlakunnanoikeudessa, toimisivat jatkossa kyläyhteisöjen lakina.


Vuoden 1742 kyläjärjestysohje

Vuonna 1742 lähetettiin maaherroille kyläjärjestysohje, toiselta nimeltään mallikyläjärjestys, ja heitä kehotettiin edistämään kyläjärjestysten käyttöönottoa alueillaan. Riippui pitkään kunkin maaherran aloitteellisuudesta, miten asiaa ajettiin eteenpäin. Suomessa Pohjanmaan maaherrat olivat aktiivisia edistämään kyläjärjestyksien laatimista ja tällä alueella niitä otettiinkin käyttöön suuremmassa määrin kuin muualla Suomessa.

Kyläjärjestysohje sisälsi 37 kohtaa ja se antoi puitteet sille, miten työt kylän sisällä tulisi järjestää. Kylälle tuli valita oltermanni, joka kutsuisi kylän isännät kyläkokoukseen. Kyläkokouksessa sovittiin yhteisesti kylän asioista. Oltermanni kutsui kyläkokoukseen lähettämällä kyläkapulan kiertämään kylän kaikissa taloissa. Oltermannin tehtäviin kuului myös valvoa lain ja kyläjärjestyksen noudattamista kylässä niin, että kunnossapitovelvollisuudet oli tasapuolisesti jaettu ja että kaikki hoitivat osuutensa niistä. Oltermanni säilytti kylän rahoja ja piti niistä kirjaa. Lisäksi hänen tuli säilyttää kylän tärkeitä asiakirjoja. Oltermanni ja kaksi hänen apunaan ollutta lautamiestä muodostivat kyläoikeuden, jolla oli oikeus tuomita riita-asioissa ja määrätä sakkorangaistuksia.

Kyläjärjestysohje käsitteli myös työelämää kylässä. Se antoi ohjeita siitä, mikä oli sallittua ja mikä kiellettyä sekä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kyläläisillä oli kyläänsä nähden. Kylillä oli myös oikeus lisätä pykäliä mallikyläjärjestykseen, muokata sääntöjä ja päättää sakkosummista. Kyläjärjestysohjetta voitiin siis soveltaa kylän olosuhteisiin ja tarpeisiin.

Isojaossa muuttuivat kylän maiden omistusperusteet. Jokainen talonpoika sai nyt suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia viljeltäväkseen kuin vanhastaan sovelletussa sarkajakojärjestelmässä. Muutos merkitsi myös sitä, että talonpojat eivät olleet enää yhtä riippuvaisia toisistaan viljelyn järjestelyissä ja pystyivät tekemään itsenäisempiä päätöksiä viljelyn suhteen. Tämän myötä kyläasetuksien merkitys väheni, muttei kuitenkaan lakannut.

Vielä 1800-luvun alussa kyliä, joissa ei ollut otettu kyläjärjestystä käyttöön, kehotettiin siihen ja uusia kyläjärjestyksiä vahvistettiin vielä 1800-luvun puolivälissä. Myös nämä kyläjärjestykset perustuivat vuoden 1742 kyläjärjestysohjeeseen, mutta eroavat siitä jo monella tapaa. Useissa pitäjissä otettiin käyttöön yhteinen kyläjärjestys, minkä oli tarkoitus olla voimassa kaikissa kyseisen pitäjän kylissä.

Oltermanneja valittiin useimmilla paikkakunnilla Pohjanmaalla 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen saakka. Valinta jatkui paikoin 1930-luvulle, joissain yksittäisissä kylissä 1980-luvulle saakka.


Kyläarkku

Kyläjärjestysten käyttöönotto johti siihen, että syntyi suuri määrä kylää koskevia asiakirjoja, joita oltermanni tai kyläoikeus laati ja jotka koottiin samaan paikkaan. Oltermanni säilytti asiakirjoja luonaan. Oltermanni valittiin tavallisesti 1-3 vuodeksi kyläkokouksessa. Kun uusi oltermanni valittiin, luovutti edellinen hänelle kyläarkun arvokkaine sisältöineen. Kyläarkkujen sisältämät asiakirjat muodostavat ne kokonaisuudet, joita tänä päivänä säilytetään kyläarkistojen nimellä.

Kyläoikeuksien perustaminen koettiin suuressa osassa Suomea tarpeettomana ja hankalana. Myös tämä vaikutti siihen, että monin paikoin kyläjärjestys yksinkertaisesti jätettiin laatimatta. Pohjanmaalla kylän yhteistyön puitteiden järjestäminen koettiin kuitenkin hyödyllisenä, ja kun myös Pohjanmaan maaherra itsepintaisesti kehotti kyläjärjestysten käyttöönottoon, laadittiin niitä kaikkialla sekä ruotsin- että suomenkielisellä Pohjanmaalla. Muualla Suomessa otettiin vain harvoja kyläjärjestyksiä käyttöön. Tästä syystä kyläarkkuja ja kyläarkistoja on säilynyt lähinnä vain Pohjanmaalta.


Kyläarkiston sisältö

Kyläarkiston sisältö vaihtelee arkistoittain. Monet ovat hävinneet täysin, mutta onneksi useita on vielä säilynyt.

Kyläarkistoon sisältyvistä asiakirjoista tärkeimpiä mutta samalla myös harvinaisimpia ovat kyläkokousten pöytäkirjat. Tyypillisemmin kyläarkistoista löytyy kylien kuulutuksia, kyläkunnan sopimuksia, aitauksia, siltoja ja teitä koskevia asiakirjoja sekä yhteisesti hankittuja työkaluja tai yhteisesti suoritettuja töitä koskevia asiakirjoja. Kyläarkistoihin sisältyy myös paljon kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjanotteita, erityisesti sellaisista tuomioista, millä oli koko kylää koskevia vaikutuksia. Myös isojakokarttoja sekä joitakin painotuotteita, ohjeita ja käsikirjoja on kyläarkistoista.

Suuri osa kyläarkistojen asiakirjoista on jäljennöksiä, kuten pöytäkirjanotteita, mutta kyseiselle kylälle ne olivat tärkeitä.


Missä kyläarkistoja säilytetään?

Useita kyläarkistoja säilytetään kotiseutuarkistoissa niillä paikkakunnilla, missä arkistot ovat syntyneetkin. Monia on myös luovutettu arkistolaitokseen säilytettäväksi. Erityisesti Vaasan maakunta-arkistossa säilytetään monia kyläarkistoja koko vanhan Etelä-Pohjanmaan alueelta. Vaasan maakunta-arkistossa säilytettävien kyläarkistojen määrää selittää se, että kyläjärjestysten käyttöönotto ja sitä kautta kyläarkistojen syntyminen oli yleisintä ruotsin- ja suomenkielisellä Pohjanmaalla.

Verkkopalvelu Astian kautta on mahdollista hakea arkistolaitoksessa säilytettävien kyläarkistojen sisällysluetteloja (ja tilata asiakirjoja tutkijasaleihin) esim. tietyn kylän nimellä (genetiivissä tai katkaistuna, esim. Ojaniemen tai Ojaniem*) tai yleisemmällä hakusanalla kylä*. Astian käyttöön tarkempia ohjeita löytyy Astian etusivulta. Myös VAKKA-tietokannan avulla voi hakea arkistolaitoksessa säilytettävien kyläarkistojen sisällysluetteloja. Tarkennetussa haussa on mahdollista halutessaan rajoittaa hakutulos koskemaan ainoastaan talo-, kartano- ja kyläarkistoja.

Kirjallisuutta

Ahlbäck, Ragna, ”Byråd och sockenstämma”. Svenska Österbottens historia II. Svenska Österbottens landskapsförbund, Vasa 1979.

Aspholm, Thorolf, Petalax rekonstruerade byarkiv. Särtryck ur Petalax historia II.

Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Studia Historica Jyäskyläensia 23. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1982.

Orrman, Eljas & Ena, Mikaela (red.), Beståndsöversikt för Vasa landsarkiv. Landsarkivens skriftserie 4. Vasa landsarkiv, Vasa 2001.




Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan




Portin etusivulle