Lääninhallitusten kansliakuulustelupöytäkirjat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Irtolaisuus

Lääninhallitukset 

Irtolaiset, ulosottoasiat ja virkamiesten rikkeet kuulustelun kohteina

Lääninhallitusten kansliakuulustelut olivat osa eräiden lääninhallituksen tai maaherran päätettäväksi kuuluneiden asioiden käsittelyprosessia. Tällaisia olivat esimerkiksi lääninhallituksen alaisten virkamiesten rikkeisiin liittyvät asiat sekä ulosottoasiat. Viimeksi mainittu johtui maaherran asemasta ulosotonhaltijana (eli ylimpänä ulosottoviranomaisena).

Määrällisesti merkittävin asiaryhmä olivat irtolaisasiat. Irtolaisasetuksen (2.4.1883/17) nojalla kuvernöörin/maaherran tehtävänä oli suorittaa tutkinta irtolaisen olosuhteista ja tarvittaessa määrätä irtolaiseksi todettu henkilö yleiseen työhön. Tämän tutkinnan osana olivat lääninkansliassa suoritetut kuulustelut, joissa kuvernööri tai joku muu lääninhallituksen virkamies kuulusteli asianomaista henkilöä. Uudessa irtolaislaissa (17.1.1936/57) tutkinta määrättiin poliisi- tai huoltoviranomaisten tehtäväksi.


Kuulusteluissa selvitettiin olosuhteet ja tapahtumien kulku

Kansliakuulustelupöytäkirjat sisältävät luonnollisesti tietoja niiden tapausten olosuhteista, joita kuulustelut koskevat. Esimerkiksi virkarikkomuksista on kuvattu rikkomus ja ne olosuhteet joissa se on tapahtunut. Tällöin kuulustelupöytäkirjan liitteenä saattaa olla esimerkiksi ilmiantokirjelmä, jolloin asiasta saadaan sekä ilmiantajan että kuultavan virkamiehen näkökulma. Irtolaisasioissa puolestaan kuulustelupöytäkirjat sisältävät tietoa kuultavan irtolaisen elämäntilanteesta ja –vaiheista, erityisesti niistä olosuhteista jotka olivat johtaneet irtolaisprosessin käynnistymiseen.

 

Sosiaali- ja henkilöhistorian lähteitä

Pöytäkirjojen sisältämät tiedot ovat käyttökelpoisia tutkittaessa esimerkiksi yksittäisen virkamiehen uraa ja sillä sattuneita rikkeitä. Irtolaiskuulustelujen pöytäkirjat ovat suuren määränsä vuoksi potentiaalinen sosiaalihistoriallisen tutkimuksen lähde, vaikka niiden tietosisältö muuttuu myöhempiin aikoihin tultaessa niukemmaksi. Niistä voi olla hyötyä myös sukututkijoille irtolaismenettelyn kohteena olleen henkilön elämää tutkittaessa. Pöytäkirjoista tai niiden liitteistä selviävät toisinaan esimerkiksi kuultavan vanhemmat ja syntymäpaikka.

Miten saan aineiston käyttöön

Asiakirjat tilataan tutkittavaksi haku- ja tilausjärjestelmä Astian kautta. Useimmat kansliakuulustelupöytäkirjat löytyvät Astian perushaulla hakusanalla kansliakuulustelu*. Haun tuloksena sivun vasempaan reunaan muodostuu lista hakusanaan osuvista arkistonmuodostajista, tässä tapauksessa lähinnä lääninhallituksista. Valitsemalla listasta haluamansa lääninhallituksen, jää hakutulokseksi jäljelle vain kyseisen lääninhallituksen arkistoon sisältyvät kansliakuulustelupöytäkirjat.

Kansliakuulustelupöytäkirjat voivat olla eri tavoin nimettyinä eri arkistoissa, mikä kannattaa huomioida hakusanaa mietittäessä. Toinen usein käytetty nimitys pöytäkirjoille on kanslia- ja irtolaiskuulustelupöytäkirjat. Näin nimetyt asiakirjat löytää Astian perushaulla esimerkiksi hakusanalla irtolaiskuulustelu*.

Kansliakuulustelupöytäkirjoja ei pidä sekoittaa kansliapöytäkirjoihin, jotka sisältävät tietoja eri asioiden käsittelystä lääninkansliassa.

 

Kirjallisuutta

Ståhlberg, Kaarlo J. 1893. Irtolaisuus Suomen lain mukaan. Uusintapainos: Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu 4/95. Helsinki: Painatuskeskus.

________________________________________


Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Paluu Portin etusivulle