Lääninlääkärit

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Lääkintöhallitus

Lääninhallitukset

Piirilääkärit

Terveydenhoitoarkistot

Yleiset sairaalat 


Lääninlääkärit - hallintoa ja valvontaa vuosina 1943- 1971

Piirilääkäreistä lääninlääkäreiksi

Kunnanlääkäreiden määrän kasvu 1900-luvun alkupuolella oli synnyttänyt tarpeen uudistaa piirilääkärijärjestelmää. Vuonna 1939 piirilääkäreiden virat päätettiin vähitellen lakkauttaa ja perustaa niiden tilalle toiminta-alueeltaan laajempia lääninlääkärin virkoja. Samalla kunnat velvoitettiin kunnanlääkärin palkkaamiseen.

Lääninlääkäreiden oli tarkoitus vastata hallinnollisista tehtävistä ja sairauksia ennaltaehkäisevästä työstä kunnanlääkäreiden keskittyessä varsinaiseen sairaiden hoitoon. Sodan takia uudistuksen voimaantulo lykkääntyi vuoteen 1943 saakka, jolloin Suomen kaikkiin yhdeksään lääniin perustettiin lääninlääkärin virka. Ahvenanmaalla toimi maakunnanlääkäri.

Lääninlääkäri toimi lääkintöhallituksen ja lääninhallituksen alaisuudessa. Lääninlääkärin virkapaikka oli läänin pääkaupungissa. Hänen apunaan saattoi olla toisella paikkakunnalla työskentelevä apulaislääninlääkäri. Lääninlääkärin toimistossa työskentelivät usein myös lääninterveyssisar ja lääninkätilö. Vuonna 1971 lääninlääkäreiden virat siirtyivät lääninhallituksiin perustettujen sosiaali- ja terveysosastojen yhteyteen. Apulaislääninlääkärin virat muutettiin oikeuslääkärin viroiksi vuonna 1973.

Valvontaa, ohjausta ja ruumiinavauksia

Lääninlääkäreiden tehtävät olivat aluksi hyvin samankaltaisia kuin aikaisempien piirilääkäreiden. Heidän tärkein tehtävänsä oli valvoa ja edistää läänin yleistä terveyden- ja sairaanhoitoa sekä seurata terveydentilaan vaikuttavia olosuhteita. Muita tehtäviä olivat asiantuntija-avun antaminen lääninhallituksen käsittelemissä asioissa, lausuntojen laatiminen viranomaisille sekä toiminta tarttuvien tautien ehkäisemiseksi.

Lääninlääkärit valvoivat läänissä toimivien lääkäreiden, apteekkarien, terveydenhoitajien, kätilöiden, sairaaloiden ja muiden määrättyjen laitosten toimintaa ja antoivat näille tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi lääninlääkäri seurasi rokotusten jakamista, sukupuolitautien ehkäisemistoimenpiteitä ja mielisairaiden hoitoa. Lääninlääkärit tekivät edelleen myös oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia ja vastaavia tutkimuksia. Vuodesta 1973 lähtien oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tekivät ensisijaisesti oikeuslääkärit.


Kertomuksia, kortistoja, tilastoja ja ruumiinavauspöytäkirjoja

Arkistolaitoksessa säilytetään lääninlääkäreiden vanhoja asiakirjoja kaikkien läänien osalta. Arkistot sisältävät asiakirjoja pääasiallisesti 1940-luvulta alkaen. Ne sisältävät joissain tapauksissa myös lääninlääkäreitä edeltäneiden piirilääkäreiden asiakirjoja sekä useimmiten myös lääninlääkärin rinnalla työskennelleiden lääninterveyssisarten ja lääninkätilöiden asiakirjoja.

Koska lääninlääkäri toimi yhteistyössä lääninhallinnon, lääkintöhallituksen ja kuntien terveysviranomaisten kanssa, arkistot sisältävät paljon näiden viranomaisten välistä kirjeenvaihtoa. Lääninlääkärin tuli lähettää vuosittain lääkintöhallitukselle vuosikertomus toiminnastaan sekä erilaisia alueen terveysoloihin liittyviä selvityksiä. Vuosikertomusten ja selvitysten lähdeaineistona lääninlääkäri käytti mm. kunnanlääkäreiltä ja sairaaloilta saamiaan tietoja. Saapuneiden asiakirjojen sarjaan sisältyykin usein esimerkiksi kuntien terveydenhoitolautakuntien vuosikertomuksia. Kirjediaarit toimivat kirjeenvaihdon hakemistona.

Useimpien lääninlääkäreiden arkistoihin sisältyy kortistoja kätilöistä, lääkäreistä ja muusta terveydenhoitohenkilökunnasta. Osaan lääninlääkäreiden arkistoja sisältyy terveydenhoitokortisto 1950- tai 1960-luvulta, jossa on kunnittain kerättyä tilastotietoa mm. syntyneiden ja kuolleiden määrästä, kulkutaudeista, kuolinsyistä, lääkäreistä ja sairaaloista.

Lääninlääkäri teki oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia ja arkistot sisältävät näiden ruumiinavausten pöytäkirjoja. Lääninlääkäri vastasi alueensa terveydenhuollon valvonnasta, joten arkistosta löytyy muun muassa apteekkien ja neuvoloiden tarkastuspöytäkirjoja. Arkistoista löytyy jonkin verran myös terveystalojen, neuvoloiden ja muiden lääninlääkärin tarkastamien rakennusten rakennuspiirustuksia. 1940-luvulta on säilynyt penisilliinin käyttöönottoon liittyviä asiakirjoja.

Lääninkätilön aineistoihin sisältyy tilastotietoa koti- ja sairaalasynnytyksistä. Tarkempia tietoja yksittäisistä synnytyksistä löytyy Kansallisarkistossa säilytettävästä Lääkintöhallituksen arkistosta, joka sisältää kätilöiden synnytyspäiväkirjoja ja synnytyskertomuksia vuodesta 1923 alkaen.

Lääninlääkäreiden arkistoihin sisältyy käyttörajoitettuja asiakirjoja. Tällaisia ovat esimerkiksi 50 vuotta vanhat ja sitä nuoremmat ruumiinavauspöytäkirjat.


Terveydenhuollon lähdeaineistoa

Lääninlääkäreiden arkistosta saa tietoa sosiaali- ja väestöhistoriasta sekä ennen kaikkea terveydenhuollon historiasta. Arkistot ovat hyviä lähteitä tutkittaessa tietyn alueen tai paikkakunnan terveydenhuoltoa tai vaikkapa käsityksiä sairauksien syistä ja ennaltaehkäisystä, sillä lääninlääkärin tehtävänä oli seurata kaikkia asioita, joiden katsottiin vaikuttavan terveydellisiin oloihin. Arkiston avulla saa kuvan alueen sairaaloiden, lääkäreiden ja kätilöiden toiminnasta. Vuosikertomuksiin sisältyvistä kuolleisuus- ja sairaustilastoista löytyy tietoa kuolinsyistä ja sairauksien esiintymisestä.

Yksittäisiä ihmisiä koskevia tietoja sisältyy pääasiassa ruumiinavauspöytäkirjoihin sekä joihinkin luetteloihin kuten kuolintodistusluetteloihin ja mielisairasluetteloihin. Ruumiinavauspöytäkirjoja säilytetään vuodesta 1936 lähtien myös Tilastokeskuksen kuolintodistusarkistossa.

Vastaavankaltaisia terveydenhuoltoon liittyviä aineistoja löytyy ainakin kuntien säilyttämistä terveydenhoitolautakuntien sekä sairaaloiden arkistoista. Valtion aikoinaan ylläpitämien sairaaloiden, kuten lääninsairaaloiden, arkistoja säilytetään arkistolaitoksessa. Arkistolaitoksessa säilytetään myös lääkintöhallituksenpiirilääkäreiden, lääninkätilöiden ja lääninterveyssisarten arkistoja.


Aineiston hakuohjeistus

Lääninlääkäreiden arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä yksiköiden piirijaon mukaisesti. Asiakirjat tilataan tutkittaviksi haku- tilausjärjestelmä Astian avulla. Lääninlääkäreiden asiakirjat löytyvät Astian perushaulla hakusanalla lääninlääkäri*. Haun tuloksena sivun vasempaan laitaan muodostuu lista hakusanaan täsmäävistä arkistonmuodostajista. Valitsemalla listalta haluamansa lääninlääkärin jää hakutulokseksi vain kyseisen lääninlääkärin asiakirjoja. Halutun lääninlääkärin voi myös kirjoittaa suoraan hakusanaksi, esimerkiksi Kuopio* lääninlääkäri*. Hakua on mahdollista tarkentaa lisähakusanoilla, Kuopio* lääninlääkäri* vuosikert*, tai aikamääreellä joko kirjoittamalla se hakusanaksi, Kuopio* lääninlääkäri* 195*, tai käyttämällä Lisää hakuvaihtoehtoja-kohdan aikajanakampaa.

Lääninkätilöiden asiakirjat löytää hakusanalla lääninkätilö* tai lääninlääkäri* *kätilö*.

Osassa lääninlääkäreiden asiakirjoja on käyttörajoitus, kuten 50 vuotta vanhoissa ja sitä nuoremmissa ruumiinavauspöytäkirjoissa. Rekisteröitymällä Astian käyttäjäksi voi hakea käyttölupaa rajoitettuihin aineistoihin Astian verkkopalvelun kautta.


Kirjallisuutta

Harjula, Minna, Terveyden jäljillä. Suomalainen terveyspolitiikka 1900-luvulla. Tampereen yliopistopaino, Tampere 2007.

Pesonen, Niilo, Terveyden puolesta – sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Porvoo - Helsinki - Juva 1980.

Soininen, Gunnar, Lääninlääkärilaitoksemme esihistoriaa. Duodecim 1943:11, 496-520.

Asetuskokoelma:

  • Laki yleisestä lääkärinhoidosta 9.6.1939/197
  • Asetus sisältävä yleisen lääkärinhoidon ohjesäännön 18.12.1942/966
  • Laki yleisestä lääkärinhoidosta 9.3.1951/141


Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle