Lääninvankilat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Vankeinhoitoaineistot

Oikeusistuimet

Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto

Keskusvankilat

Varavankilat

Nimismiehet

Vankeinhoitohallitus

Lappeenrannan kehruuhuone 

Lääninvankilat osana vankilaverkostoa

Lääninvankilat olivat osa Suomen vankeinhoitolaitosta vuoteen 2001 asti. Lääninvankilaorganisaation kehittyminen alkoi Ruotsin vallan ajalla, kun linnanvankilat siirtyivät maaherrojen vastuulle 1600-luvulla. Tämän jälkeen alettiin rakentaa lääninvankiloita myös niiden läänien tarpeisiin, joilla ei ollut käytettävissä linnanvankilaa. Rinnan lääninvankilajärjestelmän kanssa maassa oli paikallistasolla toimivia kaupunkien ja käräjäkuntien vankiloita.

Autonomian ajalla (1808 - 1917) perustettiin useita erilaisia vankiloita eri puolille maata. Esimerkiksi vuonna 1873 Suomessa oli useantyyppisiä vankiloita: lääninvankiloita, kihlakunnanvankiloita (Kastelholmassa, Kajaanissa ja Kittilässä), rangaistusvankiloita (Turussa ja Hämeenlinnassa), väliaikaisia rangaistuslaitoksia (Kuopiossa ja Mikkelissä), kehruuhuoneita (Turussa ja Lappeenrannassa), vankilalaitos (Käkisalmessa), työ- ja ojennuslaitos (Viipurissa), väliaikainen ojennuslaitos (Nurmeksessa) sekä kunnallisia pidätetyille tarkoitettuja väliaikaisia sijoitustiloja.

Lääninvankilat sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin täydentämään osaltaan Suomen vankilaverkostoa. Vuonna 1873 Suomessa oli kahdeksan lääninvankilaa, jotka sijaitsivat Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Hämeenlinnassa, Oulussa, Vaasassa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Lääninvankilat kuuluivat hallinnollisesti sekä vankeinhoitohallinnon että lääninhallinnon alaisuuteen, kunnes vuonna 1891 ne siirtyivät vankeinhoitohallituksen alaisuuteen.

Lääninvankilajärjestelmä toimi 2000-luvulle saakka. Vain Viipurin lääninvankila poistui käytöstä tätä ennen. Viipurin lääninvankila evakuoitiin talvisodan aikana ja välirauhan tultua se lakkautettiin, sillä vankila oli jäänyt Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Jatkosodan aikana vankila perustettiin uudelleen, mutta sodan jatkuessa se evakuoitiin toistamiseen ja lakkautettiin vuonna 1945 kokonaan. Viimeisin perustettu lääninvankila, Pohjois-Karjalan lääninvankila, aloitti toimintansa 1988 Pyhäselän kunnassa.

Vuonna 2001 lääninvankila-nimityksestä luovuttiin. Kaikkien vankiloiden nimistä poistettiin niitä määrittelevät käsitteet ja vankiloiden nimiksi vakiintuivat vain niiden sijaintipaikkakuntien nimet. Näin ollen esimerkiksi Vaasan lääninvankilasta tuli Vaasan vankila ja Pohjois-Karjalan lääninvankilasta Pyhäselän vankila.

Arkistoissa tietoja vangeista ja vankiloista

Lääninvankiloiden arkistot sisältävät asiakirjoja 1800-luvun alusta 2000-luvun vaihteeseen. Vankien nimiluetteloita ja muita vankeja koskevia luetteloita arkistoissa on runsaasti. Lisäksi arkistot sisältävät diaareja ja päiväkirjoja sekä muita vankiloiden toiminnasta kertovia asiakirjoja, kuten johtokuntien pöytäkirjoja, vuosikertomuksia, saapuneita kirjeitä ja tiliasiakirjoja.

Lääninvankiloiden arkistoihin sisältyy käyttörajoitettuja asiakirjoja, kuten vankien nimiluettelot ja rangaistuspäiväkirjat.

Lääninvankiloiden toiminnasta löytyy tietoa myös Lääninvankila- ja työlaitoskomitean arkistosta. Komitea asetettiin vuonna 1886 laatimaan lääninvankiloille ja työlaitoksille ohjesääntöehdotusta. Komitean mietintö valmistui vuonna 1888. Lääninvankila- ja työlaitoskomitean arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä.

Mihin arkistoa voi käyttää - henkilöhistoriaa ja vankilan toimintaa

Lääninvankiloiden arkistoista saa tietoa niin vangeista yksilötasolla kuin myös vankilan toiminnasta. Yksilötason tiedot palvelevat varsinkin sukututkimuksen tekijöitä. Lääninvankiloiden vankeja koskevien asiakirjojen perusteella voi muodostaa melko kattavan kuvan vankien määristä ja taustoista sekä rangaistusten laadusta. Vankilapäiväkirjojen avulla voi tutkia vankimäärien päivittäistä kehitystä. Vastaanottopäiväkirjoihin kirjattiin ylös vankien mukanaan tuomat tavarat ja rahat, joten niitä tutkimalla voi muodostaa käsitystä vankien taloudellisesta tilanteesta. Vankien nimikirjoista ja vankiluetteloista selviää muun muassa vankien henkilötiedot, vangitsemissyyt, tutkintapaikat ja –ajat ja merkintä vapauttamisesta.

Muut asiakirjat, kuten pöytäkirjat, toimintakertomukset ja saapuneet kirjeet laajentavat kuvaa vankiloiden toiminnasta. Niiden kautta tutkija löytää tietoa vankien lisäksi vankiloiden toiminnasta, hallinnosta ja kanssakäymisestä yhteistyötahojen kanssa. Tiliasiakirjat valottavat sekä vankiloiden taloudellista tilannetta että myös vankien raha-asioita. Saapuneet asiakirjat sisältävät kirjeiden lisäksi runsaasti vankipassituksia ja täytäntöönpanoasiakirjoja, jotka täydentävät kuvaa vankeusrangaistuksista.

Miten saan tiedot käyttöön?

Arkistolaitoksessa säilytetään kaikkien Suomessa toimineiden lääninvankiloiden arkistoja. Helsingin lääninvankilan arkisto sijaitsee Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä (toimitusaika Rauhankadulle yksi vuorokausi). Hämeenlinnan lääninvankilan sekä Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilan asiakirjoja säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Kuopion lääninvankilan arkisto on Joensuun maakunta-arkistossa. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään sekä Mikkelin että Viipurin lääninvankilan arkistoja. Oulun lääninvankilan arkisto sijaitsee Oulun maakunta-arkistossa, Turun lääninvankilan arkisto Turun maakunta-arkistossa ja Vaasan lääninvankilan arkisto Vaasan maakunta-arkistossa. Osaa kaikkien lääninvankiloiden tiliasiakirjoista säilytetään Vankila-asiakirjojen arkistossa, joka on sijoitettu Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä, joten aineiston toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen on yksi vuorokausi.

Lääninvankiloiden asiakirjat löytää haku- ja tilausjärjestelmä Astian perushaulla hakusanalla lääninvankila*. Haun tuloksena sivun vasempaan reunaan muodostuu lista hakusanaan täsmäävistä arkistonmuodostajista, joista voi valita haluamansa lääninvankilan. Hakutulokseksi jää silloin vain kyseisen lääninvankilan arkistoon kuuluvat asiakirjat. Hakea voi suoraan myös haluamansa lääninvankilan koko nimellä, esimerkiksi Mikkelin lääninvankila. Arkistot ovat melko laajoja, joten halutessaan hakua voi rajata edelleen lisähakusanoilla (Mikkeli* lääninvankila* rangaistuspäiväk*) tai aikamääreillä esimerkiksi Lisää hakuvaihtoehtoja-kohdan aikajanakampaa käyttämällä.

Lääninvankila- ja työlaitoskomitean asiakirjat löytyvät Astian perushaulla hakusanoilla lääninvankila* työlaitos*. Lääninvankiloiden tiliasiakirjoja sisältävä Vankila-asiakirjat arkisto löytyy suoraan kokoelman nimellä Vankila-asiakirjat kokoelma.

Lääninvankiloiden arkistoihin sisältyy käyttörajoitettuja asiakirjoja, kuten vankien nimiluettelot ja rangaistuspäiväkirjat. Rekisteröityneenä Astian käyttäjänä voit hakea käyttölupaa aineistolle Astian kautta.

Kirjallisuutta

Nuorteva, Jussi (toim.), Suomen vankeinhoidon historiaa. Osa 2: Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881–1988. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.

Orrman, Eljas & Ena, Mikaela (toim.). Beståndsöversikt för Vasa landsarkiv. Maakunta-arkistojen julkaisuja 4. Vaasan maakunta-arkisto, Vaasa 2001.

Suominen, Elina (toim), Suomen vankeinhoidon historiaa. Osa 1: Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1981.

Virtanen, Veikko, Suomen vankeinhoito 1, 1808–1831. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1944.

Rikosseuraamuslaitoksen kotisivut

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle