Lääninvankilat
Portti
| Muista myös nämä |
Sisällysluettelo |
Mitä olivat lääninvankilat?
Lääninvankilat olivat osa Suomen vankeinhoitolaitosta vuoteen 2001 asti. Lääninvankilaorganisaation kehittyminen alkoi Ruotsin vallan ajalla, kun linnanvankilat siirtyivät maaherrojen vastuulle 1600-luvulla. Pian tämän hallinnollisen uudistuksen jälkeen alettiin rakentaa lääninvankiloita myös niiden läänien tarpeisiin, joilla ei ollut käytettävissä linnanvankilaa. Rinnan lääninvankilajärjestelmän kanssa maassa oli paikallistasolla toimivia kaupunkien ja käräjäkuntien vankiloita.
Autonomian ajalla vankeinhoitolaitosta alettiin kehittää ja perustettiin useita erilaisia vankiloita eri puolille maata. Vuonna 1873 Suomessa oli seuraavia vankilatyyppejä: lääninvankiloita, kihlakunnanvankiloita (Kastelholmassa, Kajaanissa ja Kittilässä), rangaistusvankiloita (Turussa ja Hämeenlinnassa), väliaikaisia rangaistuslaitoksia (Kuopiossa ja Mikkelissä), kehruuhuoneita (Turussa ja Lappeenrannassa), vankilalaitos (Käkisalmessa), työ- ja ojennuslaitos (Viipurissa), väliaikainen ojennuslaitos (Nurmeksessa) sekä kunnallisia pidätetyille tarkoitettuja väliaikaisia sijoitustiloja.
Virallisesti lääninvankiloita perustettiin 1800-luvun lopulla silloisten läänien pääkaupunkeihin täydentämään osaltaan Suomen vankilaverkostoa. Vuonna 1873 Suomessa oli kahdeksan lääninvankilaa, jotka sijaitsivat Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Hämeenlinnassa, Oulussa, Vaasassa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Lääninvankilat kuuluivat hallinnollisesti sekä vankeinhoitohallinnon että lääninhallinnon alaisuuteen, kunnes vuonna 1891 ne siirtyivät vankeinhoitohallituksen alaisuuteen.
Lääninvankilajärjestelmä toimi 2000-luvulle saakka. Vain Viipurin lääninvankila poistettiin käytöstä tätä ennen. Viipurin lääninvankila evakuoitiin talvisodan aikana ja välirauhan tultua se lakkautettiin, sillä vankila oli jäänyt Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Jatkosodan aikana vankila perustettiin uudelleen, mutta sodan jatkuessa se evakuoitiin toistamiseen ja lakkautettiin vuonna 1945 kokonaan.
1900-luvun lopulla lääninvankilajärjestelmää alettiin uudistaa muun muassa perustamalla Pohjois-Karjalaan uusi lääninvankila. Vuonna 2001 lääninvankila-nimityksestä luovuttiin. Kaikkien vankiloiden nimistä poistettiin niitä määrittelevät käsitteet ja vankiloiden nimiksi vakiintuivat vain niiden sijaintipaikkakuntien nimet. Näin ollen esimerkiksi Vaasan lääninvankilasta tuli Vaasan vankila.
Mitä asiakirjoja lääninvankiloiden arkistot sisältävät?
Lääninvankiloiden arkistot sisältävät asiakirjoja 1800-luvun alusta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Vankien nimiluettelot muodostavat arkistoissa huomattavan suuren kokonaisuuden. Myös muita vankeja koskevia luetteloita arkistoissa on runsaasti. Diaarien ja päiväkirjojen sekä erilaisten tiliasiakirjojen määrä lääninvankiloiden arkistoissa on merkittävä. Lisäksi arkistot sisältävät muita vankiloiden toiminnasta kertovia asiakirjoja, kuten johtokuntien pöytäkirjoja, vuosikertomuksia ja saapuneita kirjeitä.
Lääninvankiloiden arkistoihin sisältyy käyttörajoitettuja asiakirjoja, kuten vankien nimiluettelot ja rangaistuspäiväkirjat.
Lääninvankiloiden toiminnasta löytyy tietoa myös Lääninvankila- ja työlaitoskomitean arkistosta. Komitea asetettiin vuonna 1886 laatimaan lääninvankiloille ja työlaitoksille ohjesääntöehdotusta. Komitean mietintö valmistui vuonna 1888. Lääninvankila- ja työlaitoskomitean arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä, joten aineiston toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen on yksi vuorokausi.
Mihin arkistoa voi käyttää?
Lääninvankiloiden vankeja koskevien asiakirjojen perusteella voi muodostaa melko kattavan kuvan vankien määristä ja taustoista sekä rangaistusten laadusta. Vankilapäiväkirjojen avulla voi tutkia vankimäärien päivittäistä kehitystä. Vastaanottopäiväkirjoihin kirjattiin ylös vankien mukanaan tuomat tavarat ja rahat, joten niitä tutkimalla voi muodostaa käsitystä vankien taloudellisesta tilanteesta. Vankien nimikirjoista ja vankiluetteloista selviää muun muassa vankien henkilötiedot, vangitsemissyyt, tutkintapaikat ja –ajat ja merkintä vapauttamisesta.
Muut asiakirjat, kuten pöytäkirjat, toimintakertomukset ja saapuneet kirjeet laajentavat kuvaa vankiloiden toiminnasta. Niiden kautta tutkija löytää tietoa vankien lisäksi vankiloiden toiminnasta, hallinnosta ja kanssakäymisestä yhteistyötahojen kanssa. Tiliasiakirjat valottavat sekä vankiloiden taloudellista tilannetta että myös vankien raha-asioita. Saapuneet asiakirjat sisältävät kirjeiden lisäksi runsaasti vankipassituksia ja täytäntöönpanoasiakirjoja, jotka täydentävät kuvaa vankeusrangaistuksista.
Miten voin tutkia arkistoa?
Arkistolaitoksessa säilytetään kaikkien Suomessa toimineiden lääninvankiloiden arkistoja. Helsingin lääninvankilan arkisto sijaitsee Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä(toimitusaika Rauhankadulle yksi vuorokausi). Hämeenlinnan lääninvankilan sekä Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilan asiakirjoja säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Kuopion lääninvankilan arkisto on Joensuun maakunta-arkistossa. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään sekä Mikkelin että Viipurin lääninvankilan arkistoja. Oulun lääninvankilan arkisto sijaitsee Oulun maakunta-arkistossa, Turun lääninvankilan arkisto Turun maakunta-arkistossa ja Vaasan lääninvankilan arkisto Vaasan maakunta-arkistossa. Osaa kaikkien lääninvankiloiden tiliasiakirjoista säilytetään Vankila-asiakirjojen arkistossa, joka on sijoitettu Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä, joten aineiston toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen on yksi vuorokausi.
Lääninvankiloiden arkistohakemistoja pääsee tutkimaan Vakka-arkistotietokannassa syöttämällä nimihakuun hakusanaksi ”Lääninvankila”.
Lääninvankiloiden arkistoihin sisältyy käyttörajoitettuja asiakirjoja, kuten vankien nimiluettelot ja rangaistuspäiväkirjat.
Lääninvankiloiden toiminnasta löytyy tietoa myös Lääninvankila- ja työlaitoskomitean arkistosta. Komitea asetettiin vuonna 1886 laatimaan lääninvankiloille ja työlaitoksille ohjesääntöehdotusta. Komitean mietintö valmistui vuonna 1888. Lääninvankila- ja työlaitoskomitean arkistoa säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä, joten aineiston toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen on yksi vuorokausi. Vankila-asiakirjojen arkisto löytyy Vakka-arkistotietokannasta syöttämällä nimihakuun hakusanaksi ”Vankila”.
Kirjallisuutta
Nuorteva, Jussi (toim.), Suomen vankeinhoidon historiaa. Osa 2: Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881–1988. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.
Orrman, Eljas & Ena, Mikaela (toim.). Beståndsöversikt för Vasa landsarkiv. Maakunta-arkistojen julkaisuja 4. Vaasan maakunta-arkisto, Vaasa 2001.
Suominen, Elina (toim), Suomen vankeinhoidon historiaa. Osa 1: Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1981.
Virtanen, Veikko, Suomen vankeinhoito 1, 1808–1831. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1944.
Rikosseuraamuslaitoksen kotisivut
Siirry Vakka-arkistotietokantaan
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |