Lastensiirtokomitea

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet Lapsuuteen liittyvät asiakirjat 

Sisällysluettelo

Lastensiirtokomitea

Mikä oli lastensiirtokomitea?

Lastensiirtokomitea oli sosiaaliministeriön alainen komitea, joka vastasi sotalasten siirroista vuosina 1941 - 1949. Suomessa sotalapsiksi kutsutaan niitä lapsia, jotka viime sotien yhteydessä evakuoitiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Talvisotaan liittyneet lastensiirrot aloitettiin joulukuun puolessavälissä vuonna 1939. Lastensiirtokomitean päätehtävinä olivat vähävaraisten lasten siirrot Ruotsiin ja kaikkien siirtojen koordinointi. Komitea ja sen työvaliokunta keskittyivät määrittelemään toiminnan linjaukset ministeriön alaisuudessa. Lastensiirtojen käytännön toteutuksesta vastasivat komitean alainen lastensiirtotoimisto Helsingissä, läänien alakomiteat ja -toimistot sekä paikallisviranomaiset, järjestöt ja vastaanottokodit. Ruotsissa komitean yhteistoimintaorganisaationa toimi Hjälpkommittén för Finlands barn.

Lastensiirtotoimisto jakaantui useisiin osastoihin, joiden vastuulla olivat sairaiden lasten siirrot, lasten vastaanotto, vanhemmille lähetetyt ja vanhemmilta saapuneet kirjeet, matkojen järjestely, yksityisteitse lähetettyjen lasten siirto, kortistot ja diaarit. Lisäksi lastensiirtokomitealla oli sosiaalihuoltajia Ruotsissa. Lastensiirtokomitean toiminta lopetettiin lokakuussa 1948. Sen seuraajaksi asetettiin Ruotsista palaavien lasten jälkihuoltokomitea huolehtimaan vielä maassa olleiden lasten paluusta Suomeen sekä jo palanneiden lasten asioista.

Toiminnan tarkoitus

Jatkosodan lastensiirroilla pyrittiin helpottamaan Karjalaan paluuta ja elintarvikepulaa sekä puutteenalaisten asemaa. Sotaa pakoon lähetetyt lapset olivat osin kotoisin pahimmilta sotatoimialueilta. Sairaat lapset vietiin saamaan hoitoa. Siirrot loppuivat sairaiden lasten siirtoihin vuonna 1946.

Siirtokriteerejä olivat mm. äidin paluu Karjalaan jälleenrakennustyöhön, lapsen sairaus, perheen monilapsisuus, isän rintamalla olo tai kaatuminen, orpous, vanhempien työssäkäynti ja evakuointi. Aluksi pyrittiin lähettämään 2 - 7-vuotiaita lapsia, toisessa vaiheessa yläikäraja oli 10 vuotta. Valtaosa lapsista sijoitettiin yksityiskoteihin, mutta pieni vähemmistö päätyi lastenkoteihin tai sairaaloihin. Jatkosodan aikana lapsia siirrettiin kahdessa erässä yhteensä noin 49 000, joista sairaita lapsia oli 5000.

Siirtojen oli alun perin tarkoitus olla väliaikaisia, ja olosuhteiden vakiinnuttua lasten piti palata takaisin Suomeen. Jonkin verran lapsia jäi kuitenkin Ruotsiin kasvattivanhempien luo asumaan tapauksissa, joissa edellytyksiä paluulle ei olosuhteiden vuoksi ollut. Tällöin sekä kasvattivanhemmat että lapsen vanhemmat tai holhooja allekirjoittivat ns. kasvattisopimuksen. Lapsia myös adoptoitiin.

Lastensiirtokomitean arkisto 1937–1959

Lastensiirtokomitean arkiston keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkisto sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa arkiston aineistoa koskee käyttörajoitus. Aineistoa voi saada tutkijasalissa käyttöönsä täyttämällä lupahakemuksen, johon merkitään tutkimuksen tarkoitus.

Lisätietoa muista sotalapsiin liittyvistä arkistoista saa esimerkiksi Kansallisarkiston julkaisemasta Aila Narvan kirjoittamasta asiakirja-aineistojen käyttäjäoppaasta Tiedonjyväsiä.

Minkälaisia tietoja arkistosta voi löytää?

Lastensiirtokomitea

Lastensiirtokomitean arkistoa voi hyödyntää etsittäessä tietoa jatkosodan aikana Ruotsiin lähetetyistä lapsista. Myös talvisodan aikana siirretyistä lapsista on arkistossa kantakortisto. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen lisäksi arkiston avulla voi tarkastella sotalasten siirtoja tai lastensiirtokomitean toimintaa myös yleisellä tasolla.

Arkiston mielenkiintoisimman aineiston muodostavat lapsista kerätyt kantakortistot. Kortteihin on merkitty lapsen nimi, syntymäaika ja kotipaikka. Siitä selviävät myös lähtö- ja paluuajat, vanhempien nimet ja ammatit sekä sijoituspaikka Ruotsissa. Kantakortin lisäksi suurimmasta osasta lapsia on olemassa esteettömyystodistus eli lapsen kotiseurakunnan tai poliisilaitoksen myöntämä, usein kuvallinen, todistus lapsesta. Tämän lisäksi lisätietoa yksittäisen lapsen matkasta Ruotsiin saattaa löytyä matkalistoista.

Saapuneissa kirjeissä on lapsia koskeneita anomuksia sekä lastensiirtokomitean ja sen yhteistyöorganisaatioiden välistä kirjeenvaihtoa. Samoin on myös komitean välityksellä tapahtunutta kirjeenvaihtoa vanhempien ja kasvattivanhempien välillä. Nämä kirjeet liittyvät usein lasten mahdolliseen paluuseen tai jäämiseen, eivätkä anna yleensä kovinkaan paljon lisäinformaatiota. Ruotsin valtionarkistossa säilytetään lasten vanhempien ja kasvattivanhempien välistä muuta kirjeenvaihtoa.

Arkistossa säilytettävät komitean pöytäkirjat muodostavat suppean kokonaisuuden, ja työvaliokunnan kokouksista ei pidetty lainkaan pöytäkirjaa. Saapuneissa asiakirjoissa on aineistoa sekä yksittäisiä lapsia että lastensiirtoihin liittyvää toimintaa koskien.

Hjälpkommittén för Finlands barn

Lastensiirtokomitea teki yhteistyötä ruotsalaisen Hjälpkommittén för Finlands barnin kanssa. Sen arkisto ja tietoja sotalapsista löytyy siten myös Ruotsin valtionarkistosta. Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo 607:4. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä Kansallisarkistossa.

Hjälpkommittén för Finlands barnin arkistosta mielenkiintoisinta aineistoa ovat rekisterikortit, matkasetelit, lääkärintarkastuskortit sekä kirjeenvaihto vanhempien ja kasvattivanhempien välillä (ruotsinnokset). Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin arkistosta (www.riksarkivet.se, puh. +46 10 476 7000) tai katsoa täältä.


Miten käytän aineistoa?

Lastensiirtokomitean arkiston luetteloihin voi tutustua esim. Astia-verkkopalvelun tai Vakka-arkistotietokannan avulla. Astiassa valitaan kohta Aineiston haku ja tilaaminen ja kenttään Ehdotukset kirjoitetaan hakusanaksi esim. lastensiirtokom* (sanat kannattaa katkaista *-merkillä). Vakkatietokannassa voi Nimihaku-kenttään kirjoittaa hakusanaksi esim. lastensiirtokomitea. Hakutuloksista valitaan Sosiaali ja terveysministeriö. Lastensiirtokomitea. Arkistoluetteloa pääsee tutkimaan valitsemalla ensin Sosiaali- ja terveysministeriön lastensiirtokomitean arkisto ja sen jälkeen Sarjat. Myös arkistoluetteloa 441:5 voi käyttää.

Tietojen saaminen yksittäisestä henkilöstä

Käyttörajoitusten vuoksi lastensiirtokomitean arkiston käyttö on poikkeavaa. Täyttämällä lupahakemuksen Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä voi saada maksutta kopion omasta kantakortista ja esteettömyystodistuksesta. Jos ei pääse itse paikalle, voi maksua vastaan tilata suppean tai laajan selvityksen itseä koskevista asiakirjoista. Sotalasten perheenjäsenillä on lisäksi mahdollisuus saada tietoja, terveydentilaan liittyviä asiakirjoja lukuun ottamatta. Tietoja voi kysyä myös valtakirjalla.

Suppeaan selvitykseen tietoja etsitään kantakortistosta ja esteettömyystodistuksista. Laajaan selvitykseen käytetään näiden lisäksi myös muita lastensiirtokomitean asiakirjoja. Laajan selvityksen tilaajalle lähetetään aina allekirjoitettavaksi sitoumuslomake, jossa hän ilmoittaa tietojen käyttötarkoituksen ja sitoutuu olemaan käyttämättä tietoja väärin. Suppean selvityksen tilaajalle sitoumuslomake lähetetään vain tarvittaessa. Suomessa asuville tilaajille lähetetään lomakkeen mukana palautuskuori.

Kantakortti on olemassa kaikista lapsista, mutta joskus tietoja ei kuitenkaan löydy. Syitä tähän on useita. Lapsi on voitu lähettää Ruotsiin yksityisesti, jolloin mahdolliset tiedot saattavat löytyä Ruotsissa säilytettävistä arkistoista. Kansallisarkistossa säilytettävä talvisodan aikana siirrettyjen lasten kantakortisto päättyy R-kirjaimeen. Talvisodan aikana siirretyistä lapsista voi kuitenkin löytyä tietoja Ruotsin Riksarkivetissa säilytettävästä Centrala Finlandshjälpenin arkistosta.

Arkisto on muodostettu siten, että yhden henkilön tietoja ei ole koottu yhdeksi aktiksi ja muussa aineistossa (esteettömyystodistukset, matkalistat, lääkärintodistukset) saattaa olla suuriakin aukkoja. Tämä johtuu siitä, että merkinnät ovat alun perin olleet puutteellisia tai aineisto on sekalaisessa järjestyksessä. Tiettyä henkilöä koskevien asiakirjojen löytyminen saattaa olla siten mahdotonta. Tanskaan lähetettyjen lasten tietoja kannattaa etsiä Mannerheimliiton Tanskan valiokunnan arkistosta.

Digitoitu aineisto

Suurin osa lasten kantakorteista on digitoitu eli sarjat Baa Lasten kantakortisto, Bac Sairaiden lasten kantakortisto ja Bag Adoptoitujen lasten kantakortisto. Käyttörajoituksen vuoksi digitoituja kantakortteja voi arkistolaitoksen digitaaliarkistossa tutkia vain arkistolaitoksen tutkijasalien päätteiltä, kun on ensin hankkinut käyttöluvan ja tunnukset.

Kirjallisuutta

Jalo, Margit, "Tilastoa lastensiirroista Ruotsiin vuosina 1941–1946." Sosiaalinen Aikakauskirja 3–4 (1950).

Kavén, Pertti, 70 000 pientä kohtaloa. Suomen sotalapset. Keuruu 1985.

Korppi-Tommola, Aura, Sotalapset. Tutkimusraportti. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Helsinki 1996.

Lagnebro, Lillemor, Finska krigsbarn. Studier i sosialt arbete vid Umeå Universitetet nr 19, Umeå 1994.

Linde, Rolf, Arkivet efter Hjälpkomittén för Finlands barn i Svenska Riksarkivet. Sukutieto 4 (1999), 6-10.

Lomu, Juhani, Lastensiirtokomitea ja sen arkisto. Kirjoitelma ylempää arkistotutkintoa varten. Arkistoluettelo 441:5a, Kansallisarkisto 1974. (painamaton)

Salminen, Heikki, Lappu kaulassa yli Pohjanlahden. Suomalaisten sotalasten historia. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 2007.

Krigsbarn – Sotalapset

Sotalapsiliitto




Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon



Portin etusivulle