Lastenvalvojat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Holhouslautakunnat 

Lastenvalvojat


Kunnalliset lastenvalvojat

Lasten ja nuorten suojelun lähtökohtana on ollut köyhäinhoidollinen lastenhuolto. Lastensuojelun kehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet kirkko, yksityiset järjestöt sekä kunnat. Vaivaishoitoasetuksessa 1852 kiinnitettiin huomiota köyhäinhoidon huollettavina oleviin lapsiin.

Lastenvalvojista ja heidän tehtävistään säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922 annetussa laissa avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Jokaisessa kunnassa oli oltava lastenvalvoja, jonka toiminta oli holhouslautakunnan alaista.

Lastenvalvojan toimi oli kunnallinen virka ja hänellä piti olla myös varamies. Kunnan holhouslautakunnan oli tarvittaessa valittava lastenvalvojalle apulaisia. Kunta oli velvollinen asettamaan lastenvalvojan käytettäväksi tarpeellisen määrärahan tehtävien hoitoa varten. Lastenvalvoja toimi ilman erityistä määräystä jokaisessa kunnassa pysyväisesti oleskelevan, avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen uskottuna miehenä, niin kauan kuin lapsella oli oikeus saada elatusta.

Lasten edunvalvontaa

Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ja heidän äitinsä olivat lastenvalvojan työkenttää. Elatusavun hakeminen tarvittaessa oikeusteitse kuului lastenvalvojien tehtäviin.

Lastenvalvojan tehtävät eivät olleet pelkästään lasten edunvalvontaa eli taloudellisista eduista ja oikeuksista huolehtimista, vaan hallinnollisten tehtävien ohella hänen tuli valvoa myös lapsen henkistä kehitystä. Tyydyttävän kasvatuksen edellytyksenä katsottiin olevan välttämättömien henkisten elämänarvojen antaminen. Hänellä tuli olla ihmistuntemusta ja elämänkokemusta ja omata monia käytännöllisiä ominaisuuksia. Lastenvalvojan työ vaati kestävyyttä ja sitkeyttä. Ymmärtääkseen kaikki ne toimenpiteet, jotka lastenvalvojan työssä saattoivat tulla kysymykseen, juridisista taipumuksista katsottiin olevan hyötyä.

Lastenvalvojain tuli toimeensa kuuluvissa virka-asioissa avustaa muiden kuntain lastenvalvojia kuten esim. toimittaa pyydettyjä tietoja, hankkia selvitystä asioista ym. Tärkeimpinä tällaisista virka-aputoimenpiteistä oli toisen lastenvalvojan edustaminen paikkakunnan oikeudessa. Tällaisen virka-avun antamisesta ei saanut erillistä korvausta ellei niistä koitunut suoranaisia kustannuksia. Mikäli lapsi muutti toisen lastenvalvojan toimialueelle, tuli virkaveljelle lähettää kaikkia lasta koskevat asiakirjat. Lastenvalvoja oli toiminnastaan vaitiolovelvollinen.

Lastenvalvojien arkistot

Lastenvalvojien toiminnasta saa hyvän yleiskuvan lastenvalvojien päiväkirjoista. Muuta keskeisintä aineistoa ovat lastenvalvojien aviottomiin lapsiin liittyvät luettelot, kirjeistö ja tilit, joista käy ilmi miten lastenvalvoja on kunkin valvonnan piirissä olevan lapsen asioita hoitanut. Lastenvalvojan piti mm. luetteloa niistä avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista, joiden holhoojana tai uskottuna miehenä hän oli. Luettelossa mainitaan lapsen nimi, syntymäaika ja syntymäpaikka, milloin lapsi oli lastenvalvojalle ilmoitettu ja kuka hänet oli ilmoittanut sekä milloin hänet oli poistettu luettelosta ja mistä syystä.

Lastenvalvojien arkistojen käyttö on erityislainsäädännöllä käyttörajoitettua. Aviottomien lasten luettelot sekä muut luettelot ja kortistot valvottavista ovat käyttörajoitettuja. Yleisemminkin lastenvalvojien arkistojen kaikki asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valvottavista ovat käyttörajoitettuja.


Lastenvalvojien arkistojen hyödyntäminen

Samoin kuin holhouslautakuntien niin myös lastenvalvojien arkistojen avulla on mahdollista tehdä sosiaali- ja henkilöhistoriallista tutkimusta. Sosiaalihistoriallisen tutkimuksen kohteena ovat yhteiskunnan sosiaaliset ryhmät. Sosiaalihistorian tutkimuskohde on lähes aina ryhmä tai joukko ihmisiä, tässä tapauksessa kunnan huollon piiriin joutuneet aviottomat lapset.

Lastenvalvojien arkistoista löytyy tietoja millaisia henkilöitä nimettiin lastenvalvojiksi – heidän taustastaan ja vaatimuksista, joita lastenvalvojille asetettiin. Luonnollisesti lastenvalvojien arkistoista löytyy tietoja valvonnan kohteeksi joutuneista alaikäisistä lapsista. Aviottomien lasten luetteloista on mahdollista tutkia lukumääriä kunkin kunnan osalta miten valvottajien määrät ovat eri aikoina vaihdelleet ja miten yhteiskunnalliset olosuhteet ovat heijastuneet valvottavien määriin. Samoin niistä on mahdollista tutkia millaisista oloista valvonnan piiriin joutuneet lapset tulivat.


Aineiston hakuohjeistus

Arkistolaitoksessa säilytetään pääosin luovutetun alueen kuntien arkistoja, joita Petsamon kunnan lastenvalvojaa lukuun ottamatta säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Petsamon kunnan arkistoa säilytetään Oulun maakunta-arkistossa.

Pääosaa lastenvalvojien arkistoista säilytetään toimivien kuntien ja kaupunkien omissa päätearkistoissa.

Tiedot arkistolaitoksessa säilytettävistä holhouslautakuntien arkistoista löytyvät haku- ja tilauspalvelu Astian kautta. Hakusanalla lastenvalv* sivun vasemmalle laidalle muodostuu kuntien lastenvalvojien arkistojen luettelo, jossa on mukana eräitä muitakin aihepiiriin liittyviä arkistoja. Hakusana kannattaa katkaista *-merkillä koska haku kohdistuu silloin laajempaan joukkoon arkistoyksiköitä kuin kirjoitettaessa sana kokonaan. Alla olevan säilytyspaikkaluettelon avulla voi rajata hakua koskemaan vain tietyn arkistolaitoksen yksikön säilyttämiä aihepiiriin liittyviä arkistoja. Valittaessa arkistonmuodostajaluettelosta halutun kunnan lastenvalvojan arkisto aukeaa luettelo sen asiakirjakokonaisuuksista. Valittaessa tietty asiakirjakokonaisuus sen sisältämien asiakirjojen luettelo aukeaa sivun keskelle, josta voi valita tutkijasaliin tilattavat asiakirjat. Hakea voi myös suoraan tietyn kunnan lastenvalvojan arkistoa esim. hakusanalla Jaakkiman kunnan lastenvalvoja. Käyttörajoitettuun aineistoon voi hakea käyttölupaa Astian verkkopalvelun kautta rekisteröitymällä Astian käyttäjäksi.


Kirjallisuutta

Sosiaaliministeriö: Huoltolait, Valtioneuvoston julkaisuvarasto, Helsinki (1949)

Arvelo, A.P. toimittanut. Huoltolait, kokoelma yhteiskunnallista huoltoa koskevia lakeja ja asetuksia. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo (1937), 77 – 78 15§ ja 16§

Valtioneuvoston julkaisijavirasto, Huolto-ohjesääntö kunnalle, jonka huoltolautakunta toimii osastoihin jakamattomana ja jossa on kaitsijajärjestelmä pykälät 30§ 31§, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki (1936) 26 – 27, 3. luku 17, 3. luku 17§, 139 – 140,

Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisuja 11, Lastenvalvojain käsikirja, Tietosanakirja-Osakeyhtiö kirjapaino, Helsinki (1924) 47 - 48

Utgiven av socialministeriet, Sociallagstiftning och social verksamhet i Finland, Statsrådetstryckeri, Helsingfors (1951), 85

Sosiaaliministeriön julkaisema, Sosiaalinen lainsäädäntö Suomessa. Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki (1954), 83 – 87

Verkossa luettavat lähteet:

Tuomaala, Saara: Yksinhuoltajaäidit ja -lapset naisten poliittisena työkenttänä 1900-luvun alussa.


Siirry Astia-verkkopalveluun

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Portin etusivulle