Lastenvalvojat
Portti
| Muista myös nämä |
Sisällysluettelo |
Lastenvalvojat
Perustaminen ja asema kunnallisessa organisaatiossa
Lasten ja nuorten suojelun lähtökohdat ovat olleet köyhäinhoidollinen lastenhuolto ja rikollisten käsittely. Lastensuojelun kehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet kunnat, yksityiset järjestöt sekä kirkon vapaa toiminta. Vaivaishoitoasetuksessa 1852 kiinnitettiin huomiota köyhäinhoidon huollettavina oleviin lapsiin.
Vuoden 1922 köyhäinhoitolakiin sisältyi aviottomia lapsia koskeva laki. Siinä tunnustettiin ja vahvistettiin aviottomien lasten laillinen asema. Kunnissa tuli asettaa lastenvalvojat, joiden toiminta oli holhouslautakunnan alaista.
Lastenvalvojan toimi oli palkattu kunnallinen virka. Hänellä tuli olla myös varamies. Kunnan holhouslautakunnan oli tarvittaessa valittava lastenvalvojalle apulaisia. Palkkauksen kaikille edellä mainituille tuli olla riittävä. Kunta oli velvollinen asettamaan lastenvalvojan käytettäväksi tarpeellisen määrärahan niiden kustannusten maksamiseksi, jotka lastenvalvojan toimen hoitaminen aiheuttaa ja joita lastenvalvojan ei ole katsottava velvolliseksi palkastaan maksamaan. Lastenvalvoja toimi ilman erityistä määräystä jokaisessa kunnassa pysyväisesti oleskelevan, avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen uskottuna miehenä, niin kauan kuin lapsella oli oikeus saada elatusta.
Tehtävät ja toiminta
Erityisesti avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ja heidän äitinsä olivat lastenvalvojan toimialuetta. Kaikki avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät kuitenkaan kuuluneet lastenvalvonnan piiriin, tällaisia olivat lapset, joilla on aviolapsen oikeus.
Lastenvalvojan tehtävät eivät olleet pelkästään lasten edunvalvontaa eli taloudellisista eduista ja oikeuksista huolehtimista, vaan hallinnollisten tehtävien ohella hänen tuli valvoa myös lapsen henkistä kehitystä. Tyydyttävän kasvatuksen edellytyksenä katsottiin olevan välttämättömien henkisten elämänarvojen antaminen. Hänellä tuli olla ihmistuntemusta ja elämänkokemusta ja omata monia käytännöllisiä ominaisuuksia. Lastenvalvojan työ vaati kestävyyttä ja sitkeyttä. Ymmärtääkseen kaikki ne toimenpiteet, jotka lastenvalvojan työssä saattoivat tulla kysymykseen, juridisista taipumuksista katsottiin olevan hyötyä.
Lastenvalvojain tuli, toimeensa kuuluvissa virka-asioissa avustaa muiden kuntain lastenvalvojia kuten esim. toimittaa pyydettyjä tietoja, hankkia selvitystä asioista ym. Tärkeimpinä tällaisista virka-aputoimenpiteistä oli toisen lastenvalvojan edustaminen paikkakunnan oikeudessa. Tällaisen virka-avun antamisesta ei saanut erillistä korvausta ellei niistä koitunut suoranaisia kustannuksia. Mikäli lapsi muutti toisen lastenvalvojan toimialueelle, tuli virkaveljelle lähettää kaikkia lasta koskevat asiakirjat. Lastenvalvoja oli toiminnastaan vaitiolovelvollinen.
Lastenvalvojien arkistot
Lastenvalvojan tuli pitää niistä avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista, joiden holhoojana tai uskottuna miehenä hän oli, luettelo, jossa mainittiin, paitsi kunkin lapsen nimi, syntymäaika ja syntymäpaikka, milloin lapsi oli lastenvalvojalle ilmoitettu ja kuka hänet oli ilmoittanut sekä milloin hänet oli poistettu luettelosta ja mistä syystä.
Lastenvalvojien toiminnasta saa hyvän yleiskuvan lastensuojeluvalvojien päiväkirjoista. Keskeisintä aineistoa ovat lastenvalvojien tehtävistä johtuen erilaiset aviottomiin lapsiin liittyvät luettelot, kirjeistö ja tilit, joista käy ilmi miten lastenvalvoja on kunkin valvonnan piirissä olevan lapsen asioita hoitanut.
Lastenvalvojien arkistojen käyttö on erityislainesäädännöllä käyttörajoitettua. Aviottomien lasten luettelot sekä muut luettelot ja kortistot lastenvalvojan valvottavista ovat käyttörajoitettuja. Yleisemminkin kaikki lastenvalvojien arkistojen kaikki asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valvottavista ovat käyttörajoitettuja.
Lastenvalvojien arkistojen hyödyntäminen
Samoin kuin holhouslautakuntien arkistojen avulla on mahdollista tehdä myös sosiaalihistoriallista tutkimusta. Sosiaalihistoriallisen tutkimuksen kohteena ovat yhteiskunnan sosiaaliset ryhmät. Sosiaalihistorian tutkimuskohde on lähes aina ryhmä tai joukko ihmisiä, tässä tapauksessa kunnan huollon piiriin joutuneet aviottomat lapset.
Lastenvalvojien arkistoista löytyy tietoja millaisia henkilöitä nimettiin lastenvalvojiksi - heidän taustastaan ja vaatimuksista, joita lastenvalvojille asetettiin. Luonnollisesti lastenvalvojien arkistoista löytyy tietoja valvonnan kohteeksi joutuneista alaikäisistä lapsista. Aviottomien lasten luetteloista on mahdollista tutkia lukumääriä kunkin kunnan osalta miten valvottajien määrät ovat eri aikoina vaihdelleet ja miten yhteiskunnalliset olosuhteet ovat heijastuneet valvottavien määriin. Samoin niistä on mahdollista tutkia millaisista oloista valvonnan piiriin joutuneet lapset tulivat.
Aineiston hakuohjeistus
Samoin kuin muiden kunnallisten arkistojen osalta arkistolaitoksessa säilytetään pääasiassa ns. luovutetun alueen kuntien arkistoja, joita Petsamon kunnan lastenvalvojaa lukuun ottamatta säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Petsamon kunnan arkistoa säilytetään Oulun maakunta-arkistossa.
Pääosaa lastenvalvojien arkistoista säilytetään kuntien ja kaupunkien omissa päätearkistoissa, niistä saa tietoja kuntien arkistoja hoitavilta henkilöiltä.
Tiedot arkistolaitoksessa säilytettävistä holhouslautakuntien arkistoista löytyvät VAKKA -arkistotietokannan kautta. Jos haluaa löytää, jonkin tietyn kunnan lastenvalvojan arkiston, kannattaa tarkennetussa haussa laittaa nimihakuun esimerkiksi Jaakkiman kunnan lastenvalvojan arkisto ja kohdistaa haku arkistotasolle. Koko arkistolaitoksessa internetissä näytettävät lastenvalvojat löytyvät tarkennetussa haussa laittamalla nimihakuun lastenvalvoja ja kohdistamalla haku arkistonmuodostajatasolle.
Kirjallisuutta
Sosiaaliministeriö: Huoltolait, Valtioneuvoston julkaisuvarasto, Helsinki (1949)
Arvelo, A.P. toimittanut. Huoltolait, kokoelma yhteiskunnallista huoltoa koskevia lakeja ja asetuksia. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo (1937), 77 – 78 15§ ja 16§
Valtioneuvoston julkaisijavirasto, Huolto-ohjesääntö kunnalle, jonka huoltolautakunta toimii osastoihin jakamattomana ja jossa on kaitsijajärjestelmä pykälät 30§ 31§, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki (1936) 26 – 27, 3. luku 17, 3. luku 17§, 139 – 140,
Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisuja 11, Lastenvalvojain käsikirja, Tietosanakirja-Osakeyhtiö kirjapaino, Helsinki (1924) 47 - 48
Utgiven av socialministeriet, Sociallagstiftning och social verksamhet i Finland, Statsrådetstryckeri, Helsingfors (1951), 85
Sosiaaliministeriön julkaisema, Sosiaalinen lainsäädäntö Suomessa. Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki (1954), 83 – 87
Verkossa luettavat lähteet:
Saara Tuomaala Yksinhuoltajaäidit ja –lapset naisten poliittisena työkenttänä 1900-luvun alussa.
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |