Lotta Svärd

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Puolustushallinnon lehtileikekokoelmat

Suojeluskunnat

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet 

Lotta Svärd

Perustaminen ja organisaatio

Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoisuuteen perustunut maanpuolustustyön tukijärjestö, joka toimi virallisesti vuosina 1920–1944. Naisten maanpuolustustoimintaa oli pienimuotoisena käynnissä suojeluskuntien yhteydessä jo vuonna 1917. Sääntöjä ja yhdistysmuotoja alettiin luoda vuoden 1918 lopulla. Esikuvana paikallisille Lotta Svärd -yhdistyksille ja niiden säännöille toimi Helsingissä tammikuussa 1919 perustettu ruotsinkielisen suojeluskunnan Lotta Svärd -osasto n:o 1. Nimen yhdistys sai J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runosta Lotta Svärd.

Lotta Svärd -osastoja perustettiin vuoden 1919 loppuun mennessä noin 200. Järjestäytymisinnokkuuteen vaikutti erityisesti suojeluskuntain ylipäällikkö eversti Georg Didrik von Essenin elokuussa päiväkäskyn yhteydessä antama vetoomus Lotta Svärd -yhdistysten luomisesta suojeluskuntien yhteyteen. Lukuisilla paikallisosastoilla oli omat sääntönsä ja käytäntönsä, mikä loi sekavuutta tehtävien hoitamiseen. Toukokuussa 1920 luotiin valtakunnallinen Lotta Svärd -järjestö, jolle hyväksyttiin yhteiset, mutta melko yleiset säännöt. Yhdistysrekisteriin Lotta Svärd merkittiin saman vuoden syyskuussa, mutta ensimmäinen piiriedustajakokous pidettiin vasta vuonna 1921. Yhdistyksen toiminta oli alussa hajanaista, koska säännöistä ei oltu yksimielisiä.

Sääntöjä muutettiin jo huhtikuussa 1921 ja lopullisen muotonsa ne saivat vuonna 1925. Jäseneksi piti hakea ja mukana saattoi olla kannattavana tai toimivana jäsenenä. Lotat jaettiin toimenlottiin ja huoltolottiin. Ensin mainitun tuli olla terve, käytännöllinen ja lottalupauksen annettuaan aina valmiina lähtemään hälytyksen sattuessa. Huoltolotilla saattoi olla koulutus tai ammattitaito johonkin tehtävään, mutta heitä ei ollut nimetty tai varattu tiettyihin tehtäviin.

Lotta Svärd organisaatio jakautui kolmeen tasoon. Ylimpänä oli keskusjohtokunta, sen alaisuudessa toimivat piiri- ja paikallisosastot. Maaseudulla paikallisosastot saattoivat jakautua suojeluskuntia vastanneisiin kyläosastoihin. Piirijako vastasi pääosin suojeluskuntapiirijakoa. Sota-aikana lotat vastasivat linnoitusjoukkojen muonituksesta, ja toimintaa organisoi Rajatoimisto. Sen sijainti vaihteli linnoitustöiden mukaan ja lopulta päätoimiston lisäksi vuoteen 1941 mennessä oli perustettu yhdeksän muuta rajatoimistoa.

Yhdistyksen säännöissä oli alun perin huomioitu mahdollisuus palvella sota-aikana. Talvi- ja jatkosodan aikana toteutettiinkin tätä tehtävää. Valtioneuvosto lakkautti Valvontakomission vaatimuksesta Lotta Svärd -yhdistyksen marraskuussa 1944, koska se toimi kiinteässä yhteydessä suojeluskuntiin, jotka piti rauhansopimuksen nojalla lakkauttaa "fasistisina järjestöinä". Pienin sääntömuutoksin perustettiin syksyllä 1944 Suomen Naisten Huoltosäätiö, jonka tarkoituksena oli avustaa sodasta kärsineitä naisia ja lapsia.

Toiminta ja tehtävät

Ensimmäisissä säännöissä todettiin, että Lotta Svärd -järjestön tarkoituksena oli avustaa suojeluskuntia muun muassa terveydenhoidossa, ruoanlaitossa, varojen hankinnassa ja varusteiden valmistamisessa. Vuoden 1921 säännöissä tavoitteeksi mainittiin myös kansan siveellisen kunnon kohottaminen. Sääntöjä uudistettiin myös vuonna 1941.

Lotta Svärd -järjestön toiminta oli monipuolista. Se sisälsi lottien koulutusta, julkaisutoimintaa, tyttötyötä sekä vapaata harrastamista, kuten urheilua ja musiikkia. Toiminta perustui tarkkaan jaostojakoon. Alun perin toiminta organisoitiin lääkintä-, muonitus-, sekä varus- ja keräysjaostoihin. Organisaation kasvu ja sota-ajan olosuhteet vaikuttivat siihen, että jaostojakoa täydennettiin ja muutettiin. Uudet lotat sijoitettiin jaostoihin taitojensa perusteella.

Lääkintäjaostossa toimineet lääkintälotat saivat kuuden kuukauden peruskoulutuksen ja siihen liittyneen jatkokoulutuksen. He toimivat pääosin sairaaloissa sairaanhoitajien apuna. Suurin yksittäinen operaatio oli sodan aikaisten kenttäsairaaloiden varustaminen.

Muonitusjaosto oli suurin ja sen toiminta oli alusta saakka näkyvää ja laajaa. Jaoston lotat osallistuivat ruokahuollon järjestämiseen esimerkiksi kertausharjoituksissa, sairaaloissa ja linnoitustöissä, lisäksi he pitivät kanttiineja lähellä rintamaa. Varuslotat kuuluivat varusjaostoon ja heidän tehtävänään oli varusteiden tekeminen ja huoltaminen. Asemien läheisyydessä varuslotat pitivät yllä vastaanottokoteja lomille matkaavia sotilaita varten.

Keräys- ja kansliajaosto vastasi varojen keräämisestä ja ammattitaitoisten toimistotyöntekijöiden saamisesta esikuntiin ja huoltolaitoksiin. Vuonna 1941 jaosto jaettiin keräys- ja huoltojaostoksi sekä toimisto- ja viestijaostoksi. Toimisto- ja viestijaosto oli sodan loppupuolella toiseksi suurin jaosto. Kanslialotat työskentelivät toimistoissa, kun taas viestilotat vastasivat muun muassa lennätin- ja radiotehtävistä. Ilmavalvontalotat tähystivät viholliskoneita esimerkiksi kirkontorneissa. Tehtävät poikkesivat muista lottien tehtävistä ja olivat myös vaarallisimpia. Valoheitinlottia koulutettiin vuonna 1944 korvaamaan valoheitinpatteriston miehistöä Helsingissä. Lottakoulutuksen lisäksi opetettiin muuta sotakoulutusta ja aseenkäyttöä, jota perusteltiin kalliilla laitteilla ja desanttivaaralla. Valoheitinlotat olivat ainoita, joilla oli taisteluvastuuta. Heidät vapautettiin palveluksesta 30.9.1944.

Perusteellisempia tietoja Lotta Svärdin toiminnasta kannattaa etsiä kirjallisuudesta. Paikallisosastojen toimintaan tutustuessa kannattaa perehtyä esimerkiksi lottien ja suojeluskuntien paikallishistoriikkeihin.

Lotta Svärdin arkistot

Lotta Svärdin arkistot sisältävät asiakirjoja pääsääntöisesti vuosilta 1920–1944, mutta joiltain osin aineistoa on säilynyt myös epävirallisemmasta toiminnasta vuodesta 1918 lähtien. Järjestön lakkauttamisen jälkeen syksyllä 1944 sen arkistoaineistot määrättiin luovutettavaksi Sota-arkistoon, jossa ne 1950-luvun alussa järjestettiin kokoelmaksi. Arkisto jakaantuu käytännössä kolmeen kokonaisuuteen eli keskusjohtokunnan, piirien ja paikallisosastojen aineistoihin. Tiliasiakirjat muodostavat lisäksi oman kokonaisuuden. Arkiston joihinkin henkilöaineistoihin (esim. lääkärintodistukset) saattaa liittyä käyttörajoitus.

Keskusjohtokunnalta arkistossa on monenlaista aineistoa, kuten pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia sekä keräys- ja julkaisutoimintaan liittyviä asiakirjoja. Keskusjohtokunnalle on myös raportoitu piirien toiminnasta. Piiritoimistoilta on arkistossa pöytäkirjojen ja toimintakertomusten lisäksi muun muassa kirjeenvaihtoa, jaostotoiminta-asiakirjoja sekä kurssi- ja tyttötoimintaan liittyvää aineistoa. Erityisesti paikallisosastojen arkistoissa on runsaasti henkilö- ja jäsenluetteloita lotista. Aineistoa ei kuitenkaan ole tasaisesti eli joidenkin osastojen asiakirjoja on enemmän ja toisista vain muutamia. Lisäksi Helsingin paikallisostoja oli 39, eikä kaikkien niiden toiminta-alueesta ole varmuutta.

Lotta Svärdiin liittyvää aineistoa ovat luovuttaneet myös yksittäiset henkilöt. Tällainen aineisto on sijoitettu erillisiin pikkukokoelmiin. Pikkukokoelmissa on muun muassa Oulun piirin toimintaan liittyviä asiakirjoja joita tosin löytyy myös Lotta Svärdin omasta arkistosta. Pikkukokoelmiin kuuluu lisäksi Lotta Svärdin pitkäaikaisen puheenjohtajan eli Fanni Luukkosen valokuvia.

Minkälaista tietoa arkistoista voi löytyä?

Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden avulla tietoja voisi etsiä. Tietojen haku perustuu siten pääsääntöisesti henkilö- ja jäsenluetteloiden läpikäymiseen.

Keskusjohtokunnan arkisto on hyödyllinen kun halutaan tutkia Lotta Svärd -järjestön toimintaa laajemmasta näkökulmasta. Toki piiriosastojen asiakirjat tarjoavat myös mielenkiintoista tietoa. Joidenkin paikallisosastojen aineistoihin sisältyy myös maaseudulla toimineiden kyläosastojen asiakirjoja, ja osa niistä on omina kokonaisuuksinaan Tutkimusta voi siis tehdä myös paikallisesti. Aineistoa on järjestetty paljon aiheen mukaan eli tietyn jaoston toimintaan liittyvät asiakirjat ovat samassa kansiossa

Arkiston käyttöön vaikuttaa se, että arkistoluettelon kuvaukset aineistoista eivät ole kovin tarkkoja. Paikallisosastojen arkistot ovat hyvin eri laajuisia ja ennalta on vaikea sanoa varmasti, minkä paikallisosaston arkistossa on esimerkiksi kattavia henkilöluetteloita.

Aineiston etsiminen

Arkistoluettelot Astia-verkkopalvelussa

Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Rauhankadun toimipisteessä niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Arkisto on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: A Keskusjohtokunta, B Piiriosastot ja C Paikallisosastot. Kaikkien piiriosastojen aineistot ovat samassa arkistoluettelossa, samoin paikallisosastojen asiakirjat. Tiliasiakirjat muodostavat oman kokonaisuuden (D), mutta käytännössä ne liittyvät aina johonkin kokonaisuuteen A - C. Lotta Svärdin liittyvät pikkukokoelmat (esim. Pk 1234) ja tulonumeron (esim. T 56789) saaneet aineistot näkyvät myös hakutuloksissa. Astian sanahaun avulla aineistoa voidaan hakea esimerkiksi hakusanalla "*lotta*". Aineistoa voidaan hakea myös paikkakunnan nimellä ”Lotta Svärd Viipurin piiri”. Lotta Svärdin arkistoon liittyy esimerkiksi Viipurin hoitokunnan arkisto. Aineisto löytyy tunnuksella "T 19754". Se sisältää Viipurin piirin ja sen hoitokunnan aineistoa, kuten paikallisosaston kirjeitä ja jäsentietoja. Jotkin arkiston asiakirjat, kuten lääkärintodistukset, ovat käyttörajoitettuja.

Miten etsin tietoja henkilöstä?

Etsittäessä tietoja yksittäisestä henkilöstä, todennäköisintä on löytää tietoja komennuksella olleista lotista. Tietojen etsimistä helpottavat mahdolliset taustatiedot lotan tehtävistä tai toimintapaikoista. Jos komennuspaikasta tai tehtävistä ei ole tietoa, hakua voi rajata kohdistamalla se esimerkiksi lotan asuinpaikkakuntaan tai tarvittaessa piiriin.

Yksittäisen lotan tietojen etsimisessä voi auttaa esimerkiksi Keskusjohtokunnan aineistoon sisältyvä Rajatoimiston kortisto komennuksella olleista lotista, joskaan se ei ole täydellinen. Kortisto on aakkosjärjestyksessä. Ilmavoimien esikunnan arkistossa on ilmavalvontalotista oma kortisto, joka löytyy Astiasta tunnuksella "T 20439". Viestilottien vastaava kortisto vuosilta 1941–1944 löytyy puolestaan Pääesikunnan viestiosaston arkistosta tunnuksella "T 20873". Näitä aineistoja tutkitaan Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Aineistot ovat etäsäilytyksessä, joten ne saa tutkittavaksi vasta tilaamista seuraavana arkipäivänä.

Lotista, jotka olivat rintamapalveluksessa voi löytyä lisätietoa, jos henkilö on hakenut rintamapalvelustunnuksen. Puolustusministeriön Veteraanitunnuslautakunnan tunnushakemuksia ja -päätöksiä säilytetään Kansallisarkistossa. Rintamapalvelustunnusasiakirjat voivat olla hyödyllisiä, koska hakemuksessa henkilö on saattanut kertoa missä tehtävissä on palvellut ja milloin. Päätöksessä taas voi olla Sota-arkistossa aikoinaan tehty pieni selvitys asiasta ja viitteitä muihin asiakirjoihin.

Lisäksi sotaan osallistuneiden naisten tietoja voi löytyä tuntolevykortistosta, joka on järjestetty nimen perusteella aakkosjärjestykseen. Tiedot voivat löytyä vain, jos henkilö on joskus saanut tuntolevyn. Tosin tämäkään kortisto ei ole kattava.

Lotista, jotka olivat paikallisosastoissa jäseninä tai toimivat luottamustehtävissä, tietoja voi etsiä paikallisosastojen mahdollisesti säilyneistä jäsenluetteloista. Paikallisosaston pöytäkirjoissa pitäisi myös olla merkintä, kun henkilö on hyväksytty lotaksi tai luottamustehtävään.

Pikkulottia koskeva tieto on säilynyt paikallisosastosta riippuen vaihtelevasti. Joidenkin paikallisosastojen arkistoihin sisältyy tyttöosastojen jäsenluetteloja ja toisinaan muita asiakirjoja, kuten päiväkirjoja. Pikkulottia koskevat luettelot ja asiakirjat on mainittu paikallisosaston arkistoluettelossa.

Yksittäisen henkilön lottapalvelusta koskevat asiakirjat voi tilata myös valokopioina. Postitse toimitettavat kopiot tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. Valitse Astiaan kirjautumisen jälkeen kohta 'Jäljenteiden ja selvitysten tilaaminen' ja tämän jälkeen 'Puolustushallinnon henkilöasiakirjatilaus'. Asiakirjojen etsimisestä ja niiden kopioista peritään arkistolaitoksen hinnaston mukainen maksu.

Lisätietoja sotaan osallistuneita naisia koskevista asiakirjoista löydät täältä.

Lotta Svärd -arkistoja myös maakunta-arkistoissa

Monia Lotta Svärd -järjestön paikallisosastojen ja muitakin aihepiiriin liittyviä arkistoja säilytetään myös maakunta-arkistoissa. Tietoja maakunta-arkistoissa säilytettävistä lotta-arkistoista voi hakea haku- ja tilauspalvelu Astian kautta. Säilytyspaikkaluettelon avulla voi rajata hakua koskemaan vain tietyssä arkistolaitoksen yksikössä säilytettäviä lotta-aineistoja. Osa asiakirjoista on käyttörajoitettuja ja lupaa niiden käyttöön voi hakea verkkopalvelu Astian kautta rekisteröitymällä sinne.

Kirjallisuutta

Seppänen, Emmi, Päämajan naiset. Mikkelin Päämajassa 1939-1945 työskennelleet naiset. Mikkelin kaupungin museot, Mikkeli 2010.

Kataja, Annamaija, Suomen Lotat. Gummerus, Jyväskylä 1986.

Koskimies, Airi & Rafael, Suomen lotta. Katsaus lottajärjestön toimintaan. Oy Weilin & Göös Ab, Helsinki 964.

Latva-Äijö, Annika, Lotta Svärdin synty. Järjestö, armeija, naiseus 1918–1928. Otava, Keuruu 2004.

Lotat. Suomen naisten suuri tarina. (päätoim.) Tuominen, Pirjo. Tammi, Helsinki 2010.

Lukkarinen, Vilho, Suomen lotat. Lotta Svärd -järjestön historia. Suomen Naisten Huoltosäätiön historiatoimikunta. WSOY, Porvoo 1981.

Pohls, Maritta, Lotta Svärd. Käytännön isänmaallisuutta. Otava, Keuruu 2009.


Lotta Svärd Säätiö

Pala Suomen historiaa: Lotta Svärd -järjestö

Suomen Lottaperinneliitto

Viestintälottien toiminta Päämajan Lokki-viestikeskuksessa


Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Siirry Astia-verkkopalveluun

Siirry Vakka-arkistotietokantaan



Paluu Portin etusivulle