Luotsiviranomaiset

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Teema: Merenkulkuun liittyvät asiakirjat

Senaatin talousosaston toimituskunnat

Senaatin talousosaston registraattorinkonttori 

 

Luotsi- ja majakkalaitos luotsiviranomaisena

Ruotsin vallan aika

Ruotsi-Suomen luotsilaitos perustettiin virallisesti 1696 kuningas Kaarle XI:n antamalla asetuksella. Laitos alistettiin amiraliteettikollegiolle ja valtakunta jaettiin luotsipiireihin. Suomi kuului Tukholman luotsipiiriin vuoteen 1756 asti, jolloin siitä muodostettiin oma luotsipiirinsä. Laitoksen toimintaa johdettiin aluksi Ruotsin Karlskronasta, vuodesta 1770 alkaen Viaporista. Samana vuonna Suomen luotsipiiri siirtyi Ruotsin laivaston alaisuuteen, ja sen johtoon tuli luotsiupseeri. Vuonna 1800 piiri jaettiin neljään luotsipäällysmiehen johtamaan päällysmiespiiriin. Suomen ensimmäinen majakka rakennettiin 1753 Utön kallioluodolle pohjoiselle Itämerelle, Turkuun johtavan väylän suulle.

Autonomian aika

Autonomian myötä Suomi sai oman luotsi- ja majakkalaitoksen. Luotsi- ja majakkalaitos oli sotilaallisesti tärkeä. Siksi sen toimintaa valvoi senaatin talousosasto ja sen sotilastoimituskunta. Nimitysasiat menivät suoraan kenraalikuvernöörin kautta keisarille. Laitoksen johtoon tuli luotsimajuri apulaisinaan neljä luotsipäällysmiestä. Venäjän sotilasviranomaiset pyrkivät puuttumaan laitoksen toimintaan, ja luotsimajurin oli annettava tietoja Suomeen sijoitetun venäläisen merisotaväen päällikölle. Luotsimajurin rinnalle luotsilaitoksen johtoon tuli 1815 luotsitarkastaja eli -inspehtori (vuodesta 1870 luotsitirehtööri). Tämä oli senaatin jäsen ja siten virka-arvoltaan luotsimajuria korkeampi, joten hänestä tuli ennen pitkää luotsi- ja majakkalaitoksen todellinen päällikkö. Laitoksen kaksijakoinen johto osoittautui kuitenkin huonosti toimivaksi, ja luotsimajurin virka lakkautettiin 1846.

Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus perustettiin laitoksen keskushallintovirastoksi 1850. Seitsemän vuotta myöhemmin siitä tuli sotilaallisesti järjestetty virasto, joka sellaisena kuului kenraalikuvernöörin alaisuuteen. Taloudellisesti ja hallinnollisesti se oli ensin valtiovaraintoimituskunnan, myöhemmin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan alainen. Koska luotsilaitoksella oli sotilaallista merkitystä, se uonna 1912 laitos alistettiin Venäjän meriministeriölle ja sen johtopaikat miehitettiin venäläisillä, mutta taloudellinen ylläpito ja toimintaohjeet tulivat edelleen senaatin kauppa- ja teollisuustoimikunnalta.

Luotsi- ja majakkalaitoksen piirihallinto koostui luotsipäällysmiesten (vuodesta 1870 piiripäälliköiden) johtamista luotsipiireistä, joita oli aluksi neljä eli Loviisan (sittemmin Helsingin), Tammisaaren, Turun ja Flisöbergin (eli Ahvenanmaan) luotsipiirit. Myöhemmin, 1800-luvun puolivälin jälkeen piirejä oli seitsemän eli Viipurin, Helsingin, Turun, Ahvenanmaan, Vaasan, Oulun ja Saimaan piirit. Piirit oli jaettu luotsausalueisiin, joiden johdossa oli luotsivanhin. Luotsausalueella oli yksi tai useampia luotsiasemia, joilta käsin luotsaustointa hoitivat luotsivanhimman lisäksi luotsit ja luotsioppilaat.

Luotsipiirien alaisuuteen kuuluivat myös majakat. Majakan toiminnasta vastasi majakkamestari apunaan yksi vanhempi ja kaksi nuorempaa majakanvartijaa. Luotsipäällysmiehen alaisen majakkamestarin tehtävä oli huolehtia siitä, että majakan koneisto oli kunnossa. Majakkalaivoilla toiminnasta vastasivat majakkalaivurit. Majakoita rakennettiin runsaasti 1800-luvun loppupuolella. Vuosisadan vaihtuessa niitä oli Suomen rannikoilla 24, majakkalaivoja 12.

Itsenäisyyden aika

Suomen itsenäistyttyä luotsi- ja majakkalaitoskin siirtyi takaisin suomalaisiin käsiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaiseen ja merenkulkuhallituksen johtamaan merenkulkulaitokseen perustettiin luotsi- ja majakkaosasto. Aluehallinnon käytännön tehtäviä hoitivat luotsipiirit, joita johtivat luotsipiiripäälliköt Helsingin, Ahvenanmaan, Viipurin, Oulun, Päijänteen, Vaasan, Turun, Saimaan ja Laatokan piireissä.

Moskovan rauha 1940 vei Suomelta Laatokan luotsipiirin ja suurimman osan Viipurin luotsipiirin alueesta. Viipurin luotsipiiri säilyi kuitenkin keskuspaikkanaan Kotka, virallisesti Viipurin ja Laatokan luotsipiirit lakkautettiin vuonna 1944. Vuosina 1940 - 1944 toimi väliaikaisesti järjestettynä Petsamon luotsipiiri. Sodan jälkeen Helsingin luotsipiiri lakkautettiin, koska Neuvostoliitolle vuokrattu Porkkalan alue jakoi piirin alueen kahtia. Tilalle perustettiin uudelleen Loviisan ja Hangon luotsipiirit. Muut luotsipiirit olivat Turun, Ahvenanmaan, Vaasan, Oulun ja Päijänteen piirit. Porkkalan palautuksen jälkeen 1956 Hangon luotsipiiri muutettiin jälleen Helsingin luotsipiiriksi.

Merenkulkuhallituksessa toteutettiin 1990 mittava organisaatiouudistus, jossa luotsi- ja merenkulkupiirit yhdistettiin neljäksi merenkulkupiiriksi. Samana vuonna merenkulun viranomaiset siirrettiin Liikenneministeriön alaisuuteen. Vuoden 2004 uudistuksen jälkeen merenkulkulaitoksen toiminta jakaantui viiteen toimintoon: väylänpito, merikartoitus, talvimerenkulku, meriliikenteen ohjaus ja meriturvallisuus. Merenkulkulaitoksen entinen luotsausyksikkö erkani valtion Luotsausliikelaitokseksi, joka 2011 muuttui valtion omistamaksi osakeyhtiöksi nimeltä Finnpilot Pilotage.

Miehitettyjen majakoiden aika päättyi, kun Pohjanlahden Norrskärin viimeinen majakanvartija poistui 1987. Viimeinen majakkalaiva poistettiin käytöstä 1974.

Luotsiviranomaisten tehtävänä turvata merenkulku- ja sisävesiliikenne

Saariston asukkaiden perinteisenä velvollisuutena oli ollut huolehtia merimerkeistä ja luotsauksesta, kunnes valtio otti palvelut hoitaakseen. Luotsi- ja majakkalaitoksen tehtäviin kuuluivat luotsauspalvelun lisäksi väylien ja merenkulun turvalaitteiden ylläpito ja merenmittaus. 1800-luvun loppupuolella tehtäväksi tuli myös huolehtia yhteys- ja kelirikkoliikenteestä. Jäänmurtajatoimintaa luotsi- ja majakkalaitos hoiti vuoteen 1917 saakka.

Suomen luotsilaitoksen ensimmäisen ohjesäännön (annettu 1812) mukaan luotsipäällikön toimistossa tuli olla luettelo luotsihenkilökunnasta, luotsitileistä ja asumuksista, tunnusmajakoista eli pookeista (ruost. båk) ja merimerkeistä sekä satamista ja kulkuväylistä. Vuosittain oli annettava selonteko luotsilaitoksen varojen käytöstä sekä merenkulun turvallisuuslaitteissa tapahtuneista muutoksista. Päällikön oli vuosittain tarkastettava vähintään kolmannes saaristosta. Tarkastusmatkasta oli pidettävä päiväkirjaa, joka oli esitettävä senaatille. Myös luotsipäällysmiesten oli tehtävä kerran vuodessa tarkastusmatka piirissään, otettava selkoa luotsien tiedoista ja toimitettava tarkastuksia valomajakoissa.

Luotsien tuli tuntea tarkoin vedet heille kuuluvilla luotsausreiteillä ja tietää, kuinka erilaisia laivoja ohjataan. Luotsi oli vastuussa siitä, että kaikki karit reitin varrella oli merkitty näkyvillä viitoilla ja reimareilla. Luotsihenkilökunnalle oli myös annettu tullitoimeen liittyviä tehtäviä eli sen oli valvottava, ettei alukseen lastattu tai sieltä purettu tullaamatonta tavaraa. Luotsien työtehtäviin kuului myös vaarallisten kulkutautien ehkäisemistä koskevien karanteenisäännösten valvonta.

Vuoden 1857 luotsiasetus edellytti, että luotsiylihallituksessa oli luettelo kaikista luotsi- ja majakkahenkilöistä, maakirjat luotsitiloista, piirustukset ja kuvaukset kaikista majakoista, tunnusmajakoista ja merimerkeistä sekä laitokselle kuuluvista rakennuksista, välineistä, kirjoista ja kartoista. Siellä tuli myös olla kuvaukset kaikista satamista, ankkuripaikoista ja väylistä. Luotsipäällysmiehillä oli kullakin piirissään vastuu näistä samoista tehtävistä. Luotsivanhinten oli puolestaan pidettävä päiväkirjaa luotsauksista sekä kannetuista luotsi- ja majakkamaksuista.

Vuonna 1917 perustettu Merenkulkuhallitus johti ja valvoi luotsi- ja majakkalaitoksen toimintaa. Luotsi- ja majakkaosasto käsitteli asioita, jotka koskivat merikarttalaitosta, merenmittauksia, väylien merkitsemis- ja valaisemistapaa, uusien luotsiasemien perustamista tai vanhojen lakkauttamista sekä muita toimia vesiliikenteen turvaamiseksi. Luotsipiirien tehtävänä oli vesiliikenteen turvallisuudesta huolehtiminen, mm. luotsaustoiminta, majakoiden hoito, merenkulun turvalaitteiden ylläpito, merenmittaus sekä uusien kulkuväylien tutkiminen ja viitoittaminen.

Mitä tietoja luotsiviranomaisten arkistot sisältävät 

Varhaisimmat Suomen luotsi- ja majakkalaitosta koskevat asiakirjat ovat Ruotsin vallan ajalta 1700-luvulta. Kansallisarkistossa sijaitsevat asiakirjat sisältyvät laivaston asiakirjojen Militaria III- kokoelmaan. Niissä on majakoiden piirustuksia, kirjeenvaihtoa, lausuntoja, kustannuslaskelmia ja pöytäkirjoja.

Autonomian ajan asetusta luetteloinneista, kirjauksista ja säännöllisistä tarkastuksista noudatettiin ilmeisen hyvin, ja siksi arkistolaitoksen hallussa on runsaasti luotsi- ja majakkalaitoksen materiaalia. On luotsimajurin, luotsi-inspehtorin ja ylihallituksen kirjediaareja, salaisten kirjeiden diaareja, virkakunnan nimikirjoja ja -luetteloita, kuulutuksia ja tiedonantoja merenkävijöille, omaisuusluetteloita, maakirjoja sekä väyläselostus- ja merenmittausasiakirjoja. Karttojen ja piirustusten lisäksi löytyy laitoksen valokuvakokoelma.

Maakunta-arkistoissa säilytettävien luotsipiirien ja -asemien arkistoissa on majakkalaivojen ja tarkastusalusten laiva- ja vartiopäiväkirjoja, luotsaus- ja viitoituspäiväkirjoja, väyläselostus- ja merimerkkiluetteloita, rakennusluetteloita, haaksirikkoilmoituksia, henkilökunta- ja kalustoluetteloita sekä karttoja ja alusten ja veneiden piirustuksia. Arkistolaitoksen hallussa ovat seuraavien kahdentoista luotsipiirin arkistot: Hanko, Helsinki, Laatokka, Loviisa, Oulu, Petsamo, Päijänne, Saimaa, Tammisaari, Turku, Vaasa ja Viipuri. Luotsiasemien arkistoja arkistolaitoksen hallussa on 66. Ne sisältyvät usein luotsipiirien ja luotsilaitoksen paikallisviranomaisten arkistoihin. Majakoiden ja majakkalaivojen arkistot ovat Merenkulkuhallituksen ja sen alaisten paikallisviranomaisten arkistoissa.

Luotsiviranomaisten arkistot avaavat näkymiä Suomen merenkulun ja sisävesiliikenteen sekä laivanrakennuksen historiaan. Majakoiden asiakirjat tarjoavat tietoa niin majakkarakennuksista kuin majakkayhteisöjen sosiaalisista oloistakin.

Kuinka saan asiakirjat käyttööni 

Luotsiviranomaisten arkistoihin voi tutustua Kansallisarkistossa ja maakunta-arkistoissa sekä arkistolaitoksen digitaaliarkistossa. Arkistolaitoksen haku- ja tilausjärjestelmä Astian kautta saa tiedon haluttua aineistoa säilyttävästä yksiköstä. 

Militaria III-kokoelmaan sisältyviä Ruotsin vallan aikaisia luotsiviranomaisten asiakirjoja voi hakea Astian perushaulla hakusanoilla militaria* luotsi*. Luotsi- ja majakkalaitoksen asiakirjat löytyvät suoraan hakusanalla luotsi- ja majakkalaitos. Lisäämällä hakusanoja voi haun kohdistaa laitoksen tiettyihin asiakirjoihin, esimerkiksi luotsi- ja majakkalaitos päiväkäsky*.

Hakusanoilla luotsipiiri*, luotsiasema*, majakka* tai majakkalaiva*, saa hakutulokseksi useiden luotsipiirien, luotsiasemien, majakoiden tai majakkalaivojen aineistoja. Haun tuloksena sivun vasemmalle laidalle muodostuu luettelo kaikista niistä arkistonmuodostajista, jotka täsmäävät hakusanaan. Valitsemalla luettelosta haluamansa arkistonmuodostajan, kuten Hangon majakan, jää jäljelle vain tämän arkistonmuodostajan asiakirjoja. Tietyn luotsipiirin, luotsiaseman tai majakan asiakirjoja voi myös hakea suoraan sen koko nimellä, esim. Viipurin luotsipiiri tai Hangon majakka. Majakkalaivojen kohdalla kannattaa huomioida oikea kirjoitusmuoto, hakusanan tulee olla muodossa ”laivan nimi (majakkalaiva)”, esimerkiksi Helsinki (majakkalaiva). Tarvittaessa käytä sanan katkaisumerkkiä *.

Digitaaliarkistosta löytyy tietoja Suomen majakoista ja luotsiasemista, lähinnä valokuvia, piirustuksia ja karttoja, mutta myös muita tietoja.

Kirjallisuutta

Kaukiainen, Yrjö - Leino-Kaukiainen, Pirkko, Navigare necesse: Merenkulkulaitos 1917 - 1992, Helsinki 1992.

Laati, Iisakki, Suomen Luotsi- ja majakkalaitoksen historia 1808 - 1946, Helsinki 1946.

Laurell, Seppo, Suomen majakat, Helsinki 1999.

Lähteenoja, Aina, Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historia vuoteen 1808, Helsinki 1947.

Riimala, Erkki, Navis Fennica, Suomen merenkulun historia, vol. 1 - 4, Helsinki 1993 - 1995

' Suomen luotsilaitoksen hallinnollisesta organisaatiosta 1600 - 1700 -luvuilla '. Sveriges sjökarta. Toim. Per Dahlgren ja Herman Richter.

Merenkulkulaitos wikipediassa

Luotsausliikelaitos wikipediassa


Siiry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon


Palaa Portin etusivulle