Luovutettu Karjala

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tässä tietoympäristössä käydään läpi luovutettuun Karjalaan liittyviä arkistolähteitä. Arkistoaineistojen tarkemmat tiedot löytyvät arkistolaitoksen Astia-verkkopalvelun, Vakka-arkistotietokannan ja Aarre-arkistorekisterin avulla. Karjalaa koskevaa aineistoa on myös digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon.

Eri aihepiireistä luovutetun Karjalan tutkimukseen saa vinkkejä Portin teemaympäristöistä.


Muista myös nämä

Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunta

Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset

Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosasto

Petsamo

Seurakuntien arkistot

Sukututkimuksen aloittaminen

Toisen maailmansodan aika

Valtiokonttorin korvausasiakirjat

Vanha Suomi

Viipuriin liittyvät aineistot

Viipurin insinöörikomennuskunta

Viipurin läänin maanmittauskonttorin asiakirjat 

Sisällysluettelo

Luovutettu Karjala

Luovutetulla Karjalalla tarkoitetaan alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan päättäneissä rauhanteoissa 1940 ja 1944. Alueluovutukseen sisältyi suuri osa Viipurin läänistä sekä osia Kuopion läänistä. Suomelle jääneestä Viipurin läänin alueesta muodostettiin Kymen lääni.


Missä luovutetun Karjalan aineistoja säilytetään?

Viipurin läänissä toimineiden valtion piiri- ja paikallisviranomaisten sekä luovutetun Karjalan lakkautettujen kuntien ja seurakuntien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Maakunta-arkistossa on myös yksityistä arkistoaineistoa luovutetulta alueelta.

Kuopion lääniin kuuluneita luovutettuja alueita koskevia piiriviranomaisten arkistoja säilytetään pääsääntöisesti Joensuun maakunta-arkistossa. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään kuitenkin mm. Kuopion läänin maanmittauskonttorin arkiston osaa, joka sisältää luovutettujen alueiden aineistoa. Myös lakkautettujen Pälkjärven kunnan ja seurakunnan arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Osittain luovutettujen, mutta toimintaansa jatkaneiden kuntien arkistot ovat niiden omissa keskusarkistoissa. Vastaavasti tällaisten seurakuntien 1900-luvun aineistot ovat edelleen seurakunnilla itsellään.

Karjalaa koskevaa asiakirja-aineistoa sisältyy myös Kansallisarkistossa säilytettävien keskushallinnon viranomaisten arkistoihin samaan tapaan kuin mitä tahansa muutakin Suomen aluetta koskevaa aineistoa. Kaikkia sotiin tai puolustuslaitokseen liittyviä asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Venäjällä suomalaista asiakirja-aineistoa säilytetään Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa Viipurissa ja Karjalan tasavallan valtionarkistossa Petroskoissa. Karjalaa koskevaa suomalaista asiakirja-aineistoa on myös Venäjän valtiollisessa historiallisessa keskusarkistossa Pietarissa. Tietoa Venäjällä olevista suomalaisista aineistoista ja Suomeen hankituista mikrofilmeistä sekä venäläisten arkistojen yhteystietoja sisältyy arkistolaitoksen Venäläiset tietokannat –wikiin.

Ruotsin vallan ajalta Karjalaa koskevaa aineistoa sisältyy Ruotsin valtionarkistossa oleviin keskushallinnon viranomaisten arkistoihin.


Luovutetun Karjalan väestöä koskevat lähteet

Evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkonkirjat

Luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Alueen evankelis-luterilaisten seurakuntien arkistoista muodostettiin tuolloin Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto (LSKA), joka yhdistettiin Mikkelin maakunta-arkistoon vuonna 1990. Nykyisin Mikkelin maakunta-arkisto tekee sukuselvityksiä hallussaan olevista luterilaisista kirkonkirjoista esimerkiksi perunkirjoituksia varten. Maakunta-arkisto ei tee sukututkimuksia.

Inkeristä Venäjän vallankumouksen jälkeen saapuneiden pakolaisten tietoja sisältyy Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Inkerin pakolaisseurakunnan arkistoon.

Kaikki seurakuntien asiakirjat eivät ole säilyneet. Pahimmat aukot ovat Viipurin kaupungin seurakuntien arkistoissa. Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat vuosilta 1849–1930 ja historiakirjat vuosilta 1900–1939 tuhoutuivat talvisodan aikana. Myös Viipurin ruotsalaisen seurakunnan 1820-luvun jälkeinen kirkonarkisto tuhoutui pääosin talvisodassa. Ruotsalaisessa seurakunnassa laadittiin vuonna 1940–1949 uusi rippikirja kirkonarkistoon talletettujen virkatodistusten ja väestörekisteri-ilmoitusten tiedoista. Viipurin saksalaisen seurakunnan kirkonkirjat tuhoutuivat sotien aikana lukuun ottamatta vuosina 1866–1911 pidettyä kirjaa. Vuonna 1941 koottiin uusi kirkonkirja seurakuntalaisten itsensä antamien tietojen pohjalta. Viipurin saksalaisen seurakunnan aineistot ovat nykyisin Suomen saksalaisen seurakunnan hallussa.

Luterilaiset luovutetun Karjalan kirkonkirjat ovat käytettävissä

  • Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa: Kirkonkirjat on digitoitu seurakuntien lakkauttamiseen asti. 100 vuotta vanhempi aineisto on vapaasti käytettävissä kotikoneilta. 100 vuotta nuorempi aineisto on käytettävissä vain arkistolaitoksen yksikköjen tutkijasaleissa. 100 vuotta nuoremman aineiston käyttäminen edellyttää lisäksi käyttöluvan hakemista ennakkoon. Käyttölupahakemuslomakkeet ja lisätietoa lupamenettelystä löytyy arkistolaitoksen kotisivujen Lomakkeet-sivulta.
  • Mikrofilmeinä (rullat tai kortit): 100 vuotta vanhempaa aineistoa kaukolainataan mm. kirjastoihin. Lainattavissa oleva aineisto löytyy seurakunnittain mikrokorttiluettelosta.
  • Karjala-tietokantasäätiön ylläpitämän Karjala-tietokannan henkilöhaussa. 100 vuotta vanhemmat tiedot näkyvät vapaasti internetissä ja 100 vuotta nuoremmat ovat käytettävissä Mikkelin maakunta-arkistossa olevassa tietokantaversiossa. Tietokannan käyttö Mikkelin maakunta-arkistossa vaatii käyttöluvan, mutta lupa järjestyy paikan päällä maakunta-arkistossa.

Suomalaisten seurakuntien asiakirjoja on myös Petroskoissa Karjalan tasavallan valtionarkistossa ja Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa (LOGAV) Viipurissa.

Ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjat

Luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Ortodoksisen kirkon lakkautettujen seurakuntien kirkonarkistot siirrettiin Mikkelin maakunta-arkistoon sen jälkeen, kun niistä oli poimittu vielä kirjoissa olleet henkilöt ortodoksisen kirkollishallituksen ylläpitämään luetteloon. Nykyisin Mikkelin maakunta-arkisto tekee sukuselvityksiä hallussaan olevista ortodoksisista kirkonkirjoista esimerkiksi perunkirjoituksia varten. Maakunta-arkisto tekee myös sukututkimuksia ortodoksisista kirkonkirjoista. Sukututkimustilaukset tehdään maakunta-arkistoon kirjallisesti.

Luovutetussa Karjalassa toimineet ortodoksiset (kreikkalaiskatoliset) seurakunnat olivat: Annantehdas, Kitelä, Korpiselkä, Kyyrölä, Käkisalmi, Mantsinsaari, Palkeala, Pitkäranta, Salmi, Sortavala, Suistamo, Suojärvi, Terijoki, Tiurula, Uusikirkko, Viipuri ja Viipurin suomalainen ortodoksinen seurakunta. Kuopion lääniin kuulunut Pälkjärven alue kuului Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan, jonka väestörekisteriarkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa ja talous- ja hallintoarkistoa Joensuun maakunta-arkistossa.

Ortodoksisen kirkkokunnan luostariseurakunnat olivat Konevitsa, Lintula ja Valamo. Luostariseurakunnat siirtyivät sotien jälkeen jatkamaan toimintaansa Suomen nykyiselle alueelle. Valamon luostarin arkistoa säilytetään Uuden Valamon luostarissa Heinävedellä, muiden luostarien arkistot ovat Mikkelin maakunta-arkistossa.

Itä-Karjalan pakolaisia koskevia asiakirjoja sisältyy Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Karjalan pakolaisten kirkollisten asiain hoitajan arkistoon.

Ortodoksiset luovutetun Karjalan kirkonkirjat ovat käytettävissä

  • Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa: Kirkonkirjat on digitoitu seurakuntien lakkauttamiseen asti. 100 vuotta vanhempi aineisto on vapaasti käytettävissä kotikoneilta. 100 vuotta nuorempi aineisto on käytettävissä vain arkistolaitoksen yksikköjen tutkijasaleissa. 100 vuotta nuoremman aineiston käyttäminen edellyttää lisäksi käyttöluvan hakemista ennakkoon. Käyttölupahakemuslomakkeet ja lisätietoa lupamenettelystä löytyy arkistolaitoksen kotisivujen Lomakkeet-sivulta.
  • Mikrofilmeinä (rullat tai kortit): 100 vuotta vanhempaa aineistoa kaukolainataan mm. kirjastoihin. Lainattavissa oleva aineisto löytyy seurakunnittain mikrokorttiluettelosta.
  • Karjala-tietokantasäätiön ylläpitämän Karjala-tietokannan henkilöhaussa. 100 vuotta vanhemmat tiedot näkyvät vapaasti internetissä ja 100 vuotta nuoremmat ovat käytettävissä Mikkelin maakunta-arkistossa olevassa tietokantaversiossa. Tietokannan käyttö Mikkelin maakunta-arkistossa vaatii käyttöluvan, mutta lupa järjestyy paikan päällä maakunta-arkistossa.

Venäjän valtiollisessa historiallisessa keskusarkistossa Pietarissa on Suomen seurakuntien metrikoita vuodesta 1723 lähtien. Petroskoissa Karjalan tasavallan valtionarkistossa ja Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa (LOGAV) Viipurissa säilytetään lisäksi suomalaisten seurakuntien asiakirjoja.

Muiden uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluettelot

Vuoden 1922 uskonnonvapauslain mukaan Suomessa asuvat saivat vapaasti perustaa erilaisia uskonnollisia yhdyskuntia. Niiden tuli pitää jäsenistään jäsenluetteloita, jotka vastasivat siviilirekisteristä annettuja määräyksiä. Luovutetussa Karjalassa toimineita rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia olivat ainakin Viipurin katolinen seurakunta, Yksityinen kreikkalaiskatolinen kirkollinen yhdyskunta Viipurissa, Koiviston metodistiseurakunta, Viipurin metodistiseurakunta, Viipurin Talikkalan metodistiseurakunta, Vuoksenlaakson metodistiseurakunta, Sortavalan vapaaseurakunta, Viipurin vapaaseurakunta ja Vuokselan vapaa evankelis-luterilainen seurakunta. Mikäli rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluetteloita on säilynyt, niin niitä säilyttää Helsingin maistraatti. Viipurissa toimineen juutalaisen seurakunnan arkisto katosi sotien aikana.

Siviilirekisterit

Siviilirekisteriä pidettiin vuodesta 1919 alkaen Suomen kansalaisista, jotka eivät kuuluneet mihinkään laillistettuun uskontokuntaan. Siviilirekisterejä pitivät henkikirjoittajat. Luovutetussa Karjalassa toimineiden Viipurin, Kurkijoen, Käkisalmen, Rajajoen, Rannan, Salmin ja Sortavalan kihlakuntien sekä Viipurin kaupungin henkikirjoittajien virat lakkautettiin vuonna 1945 ja tehtävät siirrettiin Kymen lääninhallituksen alaiselle siirtoväen siviilirekisteritoimistolle. Luovutetun alueen siviilirekisterit on myöhemmin koottu kokoelmaksi, jota säilytetään nykyisin Mikkelin maakunta-arkistossa.

Salmin ja Sortavalan kihlakuntien henkikirjoittajien arkistot (mm. siviilirekisterit) tuhoutuivat pommituksissa vuonna 1942. Salmin ja Sortavalan kihlakuntiin kuuluvien kuntien siviilirekisterit laadittiin uudelleen vuonna 1940 muualta saatujen tietojen perusteella. Tästä johtuen Salmin ja Sortavalan kihlakuntien siviilirekistereistä voi puuttua henkilöitä, jotka ovat kuuluneet näihin siviilirekistereihin ennen vuotta 1942.

Luovutetun alueen siviilirekistereitä on digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon, mutta ne ovat käytettävissä ainoastaan arkistolaitoksen yksikköjen tutkijasaleissa. Siviilirekisterien käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista ennakkoon. Käyttölupahakemuslomakkeet ja lisätietoa lupamenettelystä löytyy arkistolaitoksen kotisivujen Lomakkeet-sivulta

Henkikirjat

Kirkonkirjojen tietoja täydentävät henkikirjat. Henkikirjoja on digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon.

Autonomian ja itsenäisyyden ajan henkikirjat lääneittäin muodostavat erillisen kokoelmansa Kansallisarkistossa. Kokoelma sisältää Viipurin läänin henkikirjoja v. 1818–1945. Lisäksi Viipurin läänin henkikirjoja on Mikkelin maakunta-arkistossa kihlakuntien henkikirjoittajien arkistoissa. Luovutetussa Karjalassa toimi Jääsken, Kurkijoen, Kymin, Käkisalmen, Rajajoen, Rannan, Salmin, Sortavalan, Viipurin ja Äyräpään kihlakuntien sekä Viipurin kaupungin henkikirjoittajat.

Kuopion lääniin kuuluneiden luovutettujen alueiden henkikirjat ovat Kansallisarkiston Henkikirjat-kokoelmassa Kuopion läänin henkikirjoissa ja Joensuun maakunta-arkistossa Ilomantsin kihlakunnan henkikirjoittajan arkistossa.

Ruotsin vallan aikaiset Suomea koskevat henkikirjat kuuluvat vuoden 1634 osalta voudintilien arkistoon ja vuosilta 1635–1808 läänintilien arkistoon. Läänintileissä on myös Vanhan Suomen henkikirjat vuosilta 1728–1782.

Muut henkilöhistorialliset lähteet

Portti-ympäristö Etsi henkilöä antaa vinkkejä eri aihepiireihin liittyvistä lähdeaineistoista.


Sota-aikaan (1939-1945) liittyvät aineistot

Viipurin lääni sotavuosina

Talvi- ja jatkosodan sotatapahtumien sekä yleensä puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa. Tarkempaa tietoa sotatapahtumiin ja puolustusvoimiin liittyvistä lähteistä löytyy seuraavista Portti-ympäristöistä:

Toisen maailmansodan aika

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet

Jatkosodan syttyessä kesällä 1941 Suomi valloitti nopeasti takaisin Karjalan alueen, joka oli talvisodan päätyttyä joutunut Neuvostoliitolle. Tätä aluetta varten perustettiin oma hallintoelin, Päämajan Sotilashallinto-osasto, alaisine alueellisine ja paikallisine organisaatioineen. Keskitason hallintoa olivat paikalliset sotilashallintopiirit ja alinta porrasta kunnanesikunnat, joina toimivat yleensä kuntien hoitokunnat. Karjalan sotilashallinnon arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa. 

Vuonna 1942 osa sotilashallinnon tehtävistä siirrettiin Karjalan siviiliviranomaisille, joiden arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Tällöin perustettiin esimerkiksi oikeudenhoidon järjestämistä varten väliaikaisia tuomiokuntia ja lääninhallinnon alaisia väliaikaisia kruununvouteja. Karjalan kuntien hallintoa hoitivat sotavuosina ns. hoitokunnat, joiden arkistot sisältyvät Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviin luovutetun Karjalan kuntien arkistoihin.

Väestön evakuointi ja paluu Karjalaan

Mahdollisesti syttyvän sodan varalle oli laadittu jo 1920-1930-luvuilla Viipurin läänin evakuointisuunnitelmia. Tietoja suunnitelmista sisältyy mm. Kansallisarkistossa säilytettäviin sisäasiainministeriön salaiseen arkistoon, sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosaston arkistoon ja puolustusvoimien arkistoihin sekä Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Viipurin lääninhallituksen arkistoon.

Talvisodan alussa todettiin nopeasti, etteivät siviiliviranomaiset pystyneet hoitamaan evakuointia. Viipurin lääninhallitus luovutti evakuoinnin johdon ja toimeenpanon puolustusvoimille.

Jatkosodan aikana Päämajan ilmasuojelun esikunnassa laadittiin vuonna 1942 yleispiirteiset evakuointisuunitelmat valtakunnan yhteyteen palautetulle Karjalalle. Viipurin läänin takaisinvallatusta osasta muodostettiin Kaakkois-Suomen sotilaslääni vuoden 1942 lopulla. Sotilasläänien esikuntien ilmansuojelutoimistot yhdessä alueella toimineiden suojeluskuntapiirien esikuntien ilmasuojelutoimistojen laativat tarkemmat suunnitelmat evakuoinnin varalle yhdessä lääninhallituksen ja sotatoimiyhtymien kanssa. Melkein kaikki kuntakohtaiset suunnitelmat valmistuivat kevääseen 1944 mennessä. Ensisijainen vastuu evakuoinnista oli sotilasviranomaisilla.

Karjalan kuntien hallintoa hoitivat sotavuosina ns. hoitokunnat, joiden arkistot sisältyvät Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviin luovutetun Karjalan kuntien arkistoihin. Näissä arkistoissa on sotavuosilta mm. siirtoväen osoitekortistoja ja muita asiakirjoja.

Osa siirtoväestä palasi vanhoille asuinsijoilleen jatkosodan aikana vuodesta 1942 lähtien. Siirtoväen paluumuutosta ja paluulupien myöntämisestä huolehti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto, jonka arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa.

Myös Karjalasta lähetettiin sotalapsia Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Jatkosodan lastensiirroilla pyrittiin helpottamaan Karjalaan paluuta. Sotalasten siirroista vastasi sosiaaliministeriön alainen lastensiirtokomitea. Lastensiirtokomitean arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa.

Evakuoitu väestö säilyi kirjoilla Karjalan evankelis-luterilaisissa ja ortodoksisissa seurakunnissa aina 31.12.1949 asti, ellei itse muuttanut kirjojaan uuden asuinpaikan seurakuntaan jo sitä aikaisemmin.

Siirtoväen huolto

Siirtoväen huoltoa hoitivat talvisodan aikana pitkälti kunnalliset kansanhuoltolautakunnat. Kevättalvella 1940 perustettiin sisäasiainministeriöön siirtoväen huollon keskus, joka ohjasi väestön ja omaisuuden siirtoa, siirtoväen sijoittamista ja huoltoa. Sisäasiainministeriössä toimi myös siirtoväenasiain osasto. Niiden alaisena toimivat lääninhallitukset, joiden hoidettaviksi siirtoväen huolto ja siirretyn omaisuuden hoito kussakin läänissä tuli. Lääninhallitusten arkistoja säilytetään eri maakunta-arkistoissa. Viipurin lääninhallituksen ja sen siirtoväenosaston arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sisäasiainministeriön siirtoväen huollon keskuksen ja siirtoväenasiain osaston arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Jokaiseen kuntaan, johon siirtoväkeä sijoitettiin, nimitettiin siirtoväen huoltojohtaja, joka kuntatasolla yhdessä muiden viranomaisten kanssa huolehti siirtoväen sijoittamisesta. Huoltojohtajan tehtävänä oli myös mm. selvittää huoltoavustusten saajat, pitää kortistoa siirtoväestä sekä luetteloa karjasta ja muusta omaisuudesta. Huoltojohtajien arkistoja säilytetään eri maakunta-arkistoissa arkistopiirijaon mukaisesti.

Siirtoväen avustustoiminnassa oli mukana myös Suomen Huolto – Finlands Folkhjälp ry.

Korvaukset Karjalaan jääneestä omaisuudesta

Valtiokonttorin korvausasiakirjat syntyivät talvi- ja jatkosodan alueluovutusten seurauksena, kun valtio maksoi yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille korvauksia luovutetuille alueille jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Käytännön työn suorittivat kunnalliset arvioimislautakunnat, joiden työn tuloksena valtiokonttoriin perustettu korvausasiaintoimisto maksoi korvaukset ja säilytti korvausasiakirjat. Korvausasiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Asettuminen uusille asuinsijoille

Karjalan maatalousväestön sijoittaminen uusille asuinsijoille oli osa itsenäisyyden ajan asutustoimintaa. Maataloudesta elantonsa saanutta väestöä asutettiin vuoden 1940 pika-asutuslain ja vuoden 1945 maanhankintalain avulla. Molempiin lakeihin liittyi kunta- ja kyläkohtainen sijoitussuunnitelma.

Siirtoväen asuttamisesta eri puolille Suomea löytyy tietoa maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkistosta. Eri maakunta-arkistoissa arkistopiirijaon mukaisesti säilytettävien maanlunastuslautakuntien, asukkaanottolautakuntien sekä maanviljelysseurojen asutustoiminnan johtajien arkistoihin sisältyy myös tietoja tilojen saannista, raivaamisesta ja rakentamisesta.

Kaupunkiväestön osalta samanlaista sijoituspolitiikkaa ei ollut, vaan toimeentulon perässä hakeuduttiin sinne missä tuttua työtä oli tarjolla.

Asutustoimintaan ja jälleenrakentamiseen sotien jälkeen liittyivät myös tyyppitalot eli talomallit, joita varten oli olemassa valmiit piirustukset. Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustuskokoelmaa
säilytetään Kansallisarkistossa.

Kirjallisuutta

Ahokas, Osmo, Karjalan kannaksen evakuointi - evakuointisuunnitelmat 1922-1944 ja evakuointien karu todellisuus. Pilot-kustannus, 2004.

Kulha, Keijo K., Karjalaisen siirtoväen asuttamisesta käyty julkinen keskustelu vuosina 1944-1948. Studia historica Jyväskyläensia 7. Jyväskylä, 1969.

Paukkunen, Leo, Siirtokarjalaiset nyky-Suomessa. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia A 5. Jyväskylä, 1989.

Waris, Heikki - Jyrkilä, Vieno - Ritasuo, Kyllikki - Siipi, Jouko, Siirtoväen sopeutuminen. Tutkimus Suomen karjalaisen siirtoväen sosiaalisesta sopeutumisesta. Yhteiskunnallisen korkeakoulun julkaisuja IV. Helsinki, 1952.


Autonomian ja itsenäisyyden ajan aineistot

Keskushallinto

Karjalaa koskevaa aineistoa sisältyy autonomian ja itsenäisyyden ajan keskushallinnon arkistoihin samaan tapaan kuin muualtakin Suomesta. Keskushallinnon arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Lisätietoja seuraavissa Portti-ympäristöissä:

Autonomian ajan viranomaiset  

Lääninhallinto ja muu sisäasiainhallinto

Kun ns. Vanha Suomi yhdistettiin muun Suomen yhteyteen vuonna 1812, muodostettiin alueesta Viipurin lääni.

Viipurin lääninhallitus oli alueen yleinen hallintoviranomainen laajoine tehtävineen. Viipurin lääninhallituksen arkistoa ei onnistuttu evakuoimaan kokonaisuudessaan sotien aikana. Lääninhallituksen arkisto jakautuu siten Mikkelin maakunta-arkistoon ja Leningradin alueen valtiolliseen arkistoon (LOGAV) Viipuriin. Venäjällä olevan osuuden arkistoluettelo on käytettävissä mikrofilminä (rullafilmit NL 321-NL 325) Mikkelin maakunta-arkistossa.

Lääninhallitukselle välittömästi alistettuja olivat 1930-luvun lopulla kihlakuntien kruununvoudit  ja henkikirjoittajatnimismiehet sekä poliisilaitokset. Myös Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen maistraateilla oli osittain valtion hallintoon liittyviä tehtäviä.

Kuopion lääniin kuuluneiden alueiden asiat käsiteltiin Kuopion lääninhallituksessa, jonka arkistoa säilytetään Joensuun maakunta-arkistossa. Joensuussa säilytetään myös Tohmajärven nimismiespiirin sekä Ilomantsin kihlakunnan henkikirjoittajan ja kruununvoudin arkistoja, jotka sisältävät Pälkjärveä koskevaa aineistoa.

Oikeuslaitos ja vankeinhoito

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään useiden luovutetulla alueella toimineiden oikeusistuinten arkistoja, joiden käytetyintä aineistoa ovat tuomiokirjat ja perukirjat.

Yleisiä alioikeuksia olivat maaseudulla kihlakunnanoikeudet ja kaupungeissa raastuvanoikeudet. Tuomiokunta oli kihlakunnanoikeuksien virasto ja kihlakunnantuomarin virka-alue, jonka mukaan kihlakunnanoikeuksien arkistot on järjestetty. Luovutetun Viipurin läänin kunnat kuuluivat Jääsken, Kurkijoen, Kymin, Käkisalmen eteläisen kihlakunnan, Käkisalmen keskisen kihlakunnan, Käkisalmen, Rajajoen, Rannan, Salmin, Sortavalan, Suojärven, Viipurin kihlakunnan, Viipurin ja Äyräpään tuomiokuntiin. Kaupungeissa toimivat Käkisalmen, Sortavalan ja Viipurin raastuvanoikeudet. Osa Suojärven pitäjää sekä Pälkjärvi kuuluivat Karjalan aliseen tuomiokuntaan. Vuonna 1864 alueet siirrettiin Ilomantsin tuomiokuntaan, kunnes ne vuonna 1936 siirrettiin uuteen Suojärven tuomiokuntaan. Karjalan alisen ja Ilomantsin tuomiokuntien arkistoja säilytetään Joensuun maakunta-arkistossa. Pälkjärven vuosien 1935-1936 tuomiokirjat ovat kuitenkin Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävässä osassa Ilomantsin tuomiokunnan arkistoa.

Viipurin hovioikeus perustettiin vuonna 1839. Suurinta osaa Viipurin hovioikeuden arkistosta säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Osa arkistosta, mm. kaikki vuotta 1937 edeltävät asiakirja-aktit, jäivät kuitenkin Viipuriin. Venäläiset siirsivät hovioikeuden taloon jääneet asiakirjat Leningradin alueen valtiolliseen arkistoon (LOGAV). Mikkelissä säilytettävästä aineistosta tärkeimpiä ovat oikeuden antaman tuomion sisältävät tuomio- ja päätöstaltiot. Viipurin läänin maanjako-oikeuden, Viipurin laamanninoikeuden, Viipurin kämnerinoikeuden sekä useiden kihlakunnanoikeuksien ja raastuvanoikeuksien renovoituja (puhtaaksikirjoitettuja) pöytäkirjoja sisältyy Viipurin hovioikeuden arkistoon. Näillä pöytäkirjoilla voidaan paikata oikeuksien omissa arkistoissa olevia aukkoja. Hovioikeuden arkistoon sisältyy myös siirtoväen perukirjoja v. 1939–1947. Hovioikeuden arkistosta on painettu julkaisu: Viipurin hovioikeuden vetojutut 1839–1925 - Hovrättens i Viborg vademål 1839-1925. Toim. Raimo Viikki. Mikkeli, 1977.

Vankeinhoidon puolelta Viipurin lääninvankilan, Käkisalmen tunnustusvankilan ja Kannaksen varavankilan asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Asutus, maanmittaus, maa- ja metsätalous

Maanomistusolojen uudelleen järjestäminen Viipurin läänissä 1800-luvulla liittyi pitkälti ns. lahjoitusmaakysymykseen. Lahjoitusmaiden maaomistuksen ratkaiseminen, läänin veroperusteista päättäminen ja isojaon toimeenpaneminen saivat Viipurin läänissä ratkaisunsa vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Lahjoitusmaiden epäselvät omistussuhteet johtivat vuonna 1863 koolle kutsuttujen valtiopäivien esitykseen lahjoitusmaiden lunastamisesta sitä mukaa, kun niitä tulisi myytäväksi, minkä jälkeen niillä toteutettaisiin maanmittaus, isojako ja veroperusteiden määrääminen. Talonpojat saivat tämän jälkeen tilojen omistukseen oikeuttavat perintökirjat.

Itsenäisyyden ajan maanomistusolojen järjestelystä löytyy tarkempaa tietoa Portti-tekstistä Asutustoiminta itsenäisyyden ajalla. Suomen itsenäistyessä Viipurin läänissä oli paljon kiinteistöjä venäläisomistuksessa. Viipurin lääniin asetettiin vuonna 1924 erityinen hoitokunta selvittämään ulkomaalaisten hoidotta jäänyttä omaisuutta. Asutushallituksen ulkomaalaisten omaisuuden Viipurin läänin hoitokunnan arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Tilahistorian tutkimuksen kannalta keskeisiä lähteitä ovat lainhuudatusasiain pöytäkirjat, jotka sisältyvät ilmoitusasioiden pöytäkirjoihin tai muodostavat Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävien tuomiokuntien tai raastuvanoikeuksien arkistoissa oman alasarjansa. Tilaa koskeva kauppakirja löytyy pöytäkirjoista ensimmäisen lainhuudon liitteenä.

Maanmittauskonttorien ylläpitämät maarekisterit korvasivat 1900-luvulla 1540-luvulta periytyneet maakirjat, jotka aluksi sisältyivät voudin- ja läänintileihin. 1800-luvun maakirjoista Kansallisarkistossa säilytettävästä Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkistosta on digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon vuoden 1875 maakirjat Viipurin ja Kuopion lääneistä. Viimeinen vanhamuotoinen maakirja Suomessa laadittiin 1905. Mikrofilmeinä käytettävissä olevat 1800-luvun maakirjat ilmenevät puolestaan esimerkiksi Mikkelin maakunta-arkiston yleisarkistojen mikrofilmirullat -luettelosta.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävät Viipurin läänin maanmittauskonttorin ja Kuopion läänin maanmittauskonttorin maanmittausarkistot sekä Kansallisarkistossa säilytettävä Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältävät luovutetun Karjalan maanmittaustoimituksissa (iso-, uus- ja muissa jakotoimituksissa) syntyneitä karttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja.

Kansallisarkistossa säilytettäviä maatalouslaskenta-aineistoja ja Tilattoman väestön alakomitean arkistoa voi hyödyntää myös luovutettua Karjalaa tutkittaessa.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävästä Viipurin maanviljelysinsinööripiirin arkistosta voi hakea tietoja vesiperäisten maiden kuivattamisesta maanviljelystarkoituksiin.Tietoja alueella esiintyneistä eläinsairauksista voi puolestaan etsiä Käkisalmen, Lahdenpohjan, Uudenkirkon ja Viipurin piirieläinlääkärien arkistoista.

Karjalan metsätaloudesta kertovat Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävät metsähallinnon hoitoalueiden arkistot. Viipurin lääni kuului Metsähallituksen Itä-Suomen piirikonttoriin, jonka arkistoa säilytetään Joensuun maakunta-arkistossa.

Tulli- ja verohallinto

Tullilaitoksen Viipurin läänissä toimineiden tullikamarien, -toimistojen ja -vartioiden arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Viipurin lääninhallitus toimi läänin ylimpänä verojen ja muiden valtiolle tulevien maksujen valvojana. Kihlakuntien kruununvoudit keräsivät verot ja tilittivät ne Viipurin lääninhallituksen lääninkonttoriin. Valtionverotuksessa pääpaino siirtyi tulojen ja omaisuuden verotukseen vuonna 1920. Viipurin lääniinkin perustettiin tuolloin valtionverolautakuntia verotusta hoitamaan. Perintö- ja lahjaveroa puolestaan alettiin kantaa vuonna 1919 ja tehtävää hoitivat perintöverolautakunnat. Verohallinnon lautakuntien, Viipurin lääninhallituksen ja kruununvoutien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. 

Kunnallisverotuksesta voi hakea tietoa esimerkiksi luovutetun Karjalan kuntien taksoituslautakuntien arkistoista, jotka sisältyvät Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviin kuntien arkistoihin.

Elinkeinot, liikenne, rakentaminen

Tietoja eri elinkeinojen harjoittajista voi etsiä Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä luovutetun alueen kihlakuntien kruununvoutien, nimismiesten, Viipurin lääninhallituksen sekä Käkisalmen, Sortavalan ja Viipurin maistraattien arkistoista. Ammattikuntien asiakirjoihin voi tutustua tarkemmin erillisen Portti-tekstin avulla.

Luovutetun alueen yritysten arkistoja on päätynyt arkistolaitoksen lisäksi esimerkiksi Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoon.

Viipurin läänin tieoloja voi selvittää Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävän Viipurin tie- ja vesirakennuspiirin arkiston avulla. Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvistä asiakirjoista kerrotaan erillisessä Portti-tekstissä.

Karjalan rautateistä ja rautatieläisistä löytyy tietoa Kansallisarkistossa säilytettävästä Rautatiehallituksen arkistosta sekä Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä Karjalan rautateiden liikenne- ja ratapiirien, asemien, varikoiden ja Viipurin konepajan arkistoista. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään myös Rautatiehallituksen luovutetun alueen siltapiirustukset -kokoelmaa sekä Rautatiehallituksen ratapiirien pakkolunastuskartat -kokoelmaa, joihin sisältyy luovutettua Karjalaa koskevaa aineistoa. Rautateiden rakentamisesta kertovat mm. rautatierakennusten arkistot.

Merenkulusta, laivoista ja merimiehistä löytyy tietoa esimerkiksi luotsiviranomaisten, merimieshuoneiden ja maistraattien arkistoista.

Tietoliikenteen kehittymisestä kertovat puolestaan posti- ja lennätinkonttorien arkistot.

Rakentamiseen liittyvistä aineistoista kertoo tarkemmin Portti-teksti Rakennetun ympäristön lähteet.

Terveydenhoito ja sosiaalihuolto

Viipurin läänin terveydenhoidosta voi etsiä tietoa Mikkelin maakunta-arkistossa alueella toimineiden piirilääkärien arkistoista. Luovutetun Karjalan yleisten tai kunnallisten sairaaloiden arkistot ovat säilyneet huonosti. Paikallis- ja piirihallinnon arkistojen aukkoja paikkaamaan voi käyttää Kansallisarkistossa säilytettävää lääkintöhallituksen arkistoa.

Viipurin läänissä toimineiden koulukotien ja kasvatuslaitosten arkistoista Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Hovin koulukodin ja Kannaksen ammattikoulukodin arkistoja.

Myös Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviin kuntien arkistoihin sisältyy terveydenhoidon ja sosiaalihuollon toimijoiden aineistoja.

Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon arkistojen henkilöasiakirjat ovat käyttörajoitettuja.

Koulut ja oppilaitokset

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään erityyppisten luovutetun Karjalan alueella toimineiden koulujen arkistoja 1800-luvulta sotavuosiin. Lakkautettujen kuntien kansakoulut sisältyvät maakunta-arkistossa säilytettäviin kuntien arkistoihin omina kokonaisuuksinaan.

Valtion oppikouluista Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään mm. seuraavia: Enson yhteiskoulu, Käkisalmen yhteislyseon, Sortavalan lyseo, Sortavalan tyttölyseo, Svenska flickskolan i Viborg, Svenska samlyceum i Viborg, Säkkijärven yhteiskoulu, Viipurin klassillinen lyseo, Viipurin suomalainen lyseo, Viipurin tyttökoulu.

Osa luovutetun alueen oppikouluista jatkoi toimintaansa muualla Suomessa. Esimerkiksi Koiviston yhteislyseosta tuli Virolahden yhteislyseo, jonka nimellä aineistot löytyvät Mikkelin maakunta-arkistosta. Terijoen suomalaisesta yhteiskoulusta tuli lopulta Kannaksen yhteislyseo, jonka arkistoa säilyttää Hämeenlinnan maakunta-arkisto.

Kansallisarkistossa säilytettävään Tuomiokapitulien kouluarkistoon sisältyy Käkisalmen, Sortavalan ja Viipurin koulujen asiakirjoja 1800-luvulta.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään useiden luovutetussa Karjalassa toimineiden ammatillisten oppilaitosten  arkistoja. Alueella toimi mm. Viipurin kaupungin poikien ammattikoulu, Viipurin kaupungin tyttöjen ammattikoulu, Viipurin kaupungin yleinen ammattilaiskoulu, Viipurin sunnuntaikoulu, Viipurin käsityöläiskoulu, Elisenvaaran maatalouskoulu, Kurkijoen maamiesopisto, Viipurin kauppaoppilaitos, Sortavalan liikeapulaiskoulu, Sortavalan kauppakoulu, Viipurin teollisuuskoulu, Uudenkirkon kotitalouskoulu, Sortavalan merimieskoulu ja Viipurin merikoulu. Suomen sahateollisuuskoulu jatkoi toimintaansa Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksena, jonka arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Luovutetulla alueella toimineita opettajanvalmistuslaitoksia olivat Suistamon alakansakouluseminaari sekä Sortavalan seminaari. Suistamon alakansakouluseminaarin arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sortavalan seminaarin asiakirjat jakaantuvat Mikkelin ja Joensuun maakunta-arkistoihin, joissa sitä säilytetään seuraajansa Itä-Suomen seminaarin arkistoina.

Kirkollinen hallinto

Seurakuntia laajempia hallinnollisia alueita olivat evankelis-luterilaisessa kirkossa rovastikunnat, jotka olivat väliportaan hallintoa seurakuntien ja Viipurin hiippakunnan tuomiokapitulin välillä. Luovutetun Karjalan alueella oli Jääsken, Kurkijoen, Käkisalmen, Sortavalan ja Äyräpään rovastikunnat. Näiden kaikkien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Ortodoksiset hiippakunnat olivat 1700-luvulta lähtien jakaantuneet valvontapiireihin. Näiden arkistot on koottu Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Ortodoksisen kirkkokunnan valvontapiirit -kokoelmaksi. Kirkkohallinnollisesti Suomen ortodoksit kuuluivat Pietarin metropoliitan alaisuuteen ja kirkollisena keskuselimenä oli Viipurin hengellinen hallitus (myöhemmin konsistori). Viipurin hiippakunta perustettiin vuonna 1892 ja vuonna 1918 ortodoksinen kirkkokunta itsenäistyi. Viipurin hengellisen konsistorin tilalle tuli kirkollishallitus. Kirkollishallitus toimi Sortavalassa. Sodan aikana kirkollishallituksen ja sen edeltäjien arkistoja tuhoutui huomattava määrä. Ortodoksisen kirkon viranomaisten arkistojen säilytys on keskitetty Mikkelin maakunta-arkistoon.

Kunnallishallinto

Kunnallishallinnon organisoinnin kannalta keskeisiä säännöksiä olivat kunnallislait vuodesta 1865 ja 1873 lähtien. Kaupunkien kunnallisasetus vuodelta 1873 siirsi hallinnon pääpainon maistraateilta, järjestysoikeuksilta tai seurakunnilta kaupunginvaltuustolle ja muille kunnallisille elimille. Maalla taas jo vuoden 1865 asetus erotti kunnan ja seurakunnan toisistaan. Kunnan ylin päättävä elin oli aluksi kuntakokous, sillä kunnanvaltuustot vakiintuivat maalaiskuntiin vasta vuoden 1917 jälkeen. Ylin hallintoa hoitava toimielin oli kunnallislautakunta.

Sotavuosista aina kuntien lakkauttamiseen vuonna 1948 asti luovutetun Karjalan kuntien asioita hoitava elin oli kussakin kunnassa toiminut hoitokunta.

Luovutetun Karjalan lakkautettujen kuntien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Osittain luovutettujen ja toimintaansa jatkaneiden kuntien aineistot ovat kuntien (tai niiden seuraajien) omissa keskusarkistoissa.

Seuraaviin kunnallisiin toimijoihin voi tutustua tarkemmin erillisissä Portti-teksteissä:

Holhouslautakunnat

Kansanhuoltolautakunnat

Kansakoulut 

Kuntakokoukset ja kunnanvaltuustot

Lastenvalvojat 

Työvoimalautakunnista työasiainlautakuntiin

Sotiin ja puolustuslaitokseen liittyvät aineistot

Sotiin ja puolustuslaitokseen liittyviä asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa ja niitä käsitellään tarkemmin mm. seuraavissa erillisissä Portti-teksteissä:

Autonomian ajan sotilasasiakirjat 

Lotta Svärd

Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset

Palvelus armeijassa

Sisällisota 1918

Sotilasseurakunnat

Suojeluskunta-aineistot 

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet

Toisen maailmansodan aika

Venäläiset sotilasasiakirjat

Viipurin insinöörikomennuskunta


Vanhan Suomen ajan (1721-1812) aineistot

Vanhan Suomen ajan aineistoista kerrotaan tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.


Ruotsin vallan ajan (-1721) aineistot

Karjala jaettiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsin ja Novgorodin kesken. 1500-luvulla Suomi jaettiin linnalääneihin ja edelleen voutikuntiin veronkantoa varten. Ruotsin Karjalassa oli Viipurin linnalääni. Novgorodin Karjalassa jaettiin verotusalueet 1400-luvulla viideksi suureksi lääniksi eli viidennekseksi. Karjalassa näistä oli kaksi eli Vatjan (Käkisalmen lääni) ja Äänisen viidennes. 25-vuotisen sodan aikana Käkisalmen linnalääni oli vuosina 1580–1595 ruotsalaisten miehittämänä, jolloin sieltä kerättyjen verojen tietoja sisältyy voudintileihin. Ruotsille Käkisalmen lääni siirtyi Stolbovan rauhassa vuonna 1617.

Vuonna 1634 perustettiin lääninhallinto, jonka paikallishallintoyksiköksi tuli lääninhallitus. Läänit jakautuivat kihlakuntiin ja kihlakunnat pitäjiin. Karjalassa oli Viipurin ja Savonlinnan lääni sekä Käkisalmen lääni. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa Käkisalmen lääni nykyistä Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta ja Viipurin ympäristö Viipurin ja Savonlinnan läänistä liitettiin Venäjään.

Asiakirja-aineistoa on säilynyt keski-ajalta Suomen arkistoissa vain vähän. Keskiajan asiakirjoista kerrotaan tarkemmin erillisessä Portti-tekstissä.

1500- ja 1600-lukujen keskeisintä lähdeaineistoa ovat tiliasiakirjat, jotka on järjestetty kahteen osaan, voudintileihin  (1537–1634) ja läänintileihin (1635–1808). Muita aikakauden lähteitä ovat tuomiokirjat, joihin liittyy myös Tuomiokirjakortisto (Tuokko), joka kattaa Käkisalmen läänin.

1600-luvun ja 1700-luvun alun kirkonkirja-aineistoa on säilynyt Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävissä Karjalan seurakuntien arkistoissa vain satunnaisesti.

Ruotsin vallan ajan sotilasasiakirjoista kerrotaan erillisessä Portti-tekstissä.

Karjalaan liittyvää aineistoa sisältyy Ruotsin keskushallinnon arkistoihin, joita säilytetään Ruotsin valtionarkistossa.

Venäjän Karjalaan liittyvää aineistoa säilytetään Venäjän arkistoissa. Painettuina on ilmestynyt mm. seuraavia lähdejulkaisuja:

Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameralisia oloja 1500-luvulla. 6. vihko. Novgorodin vatjalaisen viidenneksen henki- ja verokirja v. 1500. Todistuskappaleita Suomen historiaan 3:6. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1906.

Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500-1600-luvuilta I. Toim. A. I. Kopanev & A. G. Mankov. Joensuun yliopisto, Joensuu 1987.

Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500-1600-luvuilta II. Toim. Kimmo Katajala & Sari Hirvonen. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, Joensuu 1991.

Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500-1600-luvuilta III. Toim. Irina Tsernjakova & Kimmo Katajala. Joensuun yliopisto, Joensuu 1993.


Yksityiset asiakirjat

Mikkelin maakunta-arkistossa tai muualla arkistolaitoksessa säilytettäviä luovutetun Karjalan yksityisiä arkistoja  (henkilö-, perhe-, suku-, yhdistys- ja yritysarkistot) voi hakea Astia-verkkopalvelun, Vakka-arkistotietokannan tai Aarre-arkistorekisterin avulla.

Luovutetun alueen yksityisarkistoja säilytetään arkistolaitoksen lisäksi monissa yksityisissä keskusarkistoissa. Arkistoja voi lähteä jäljittämään valtakunnallisesta yksityisarkistorekisteristä, johon on koottu rekisteriin osallistuvien laitosten omista tietokannoista perustiedot niiden säilyttämistä yksityisarkistoista. 


Kartat

Luovutettua Karjalaa koskevia karttoja sisältyy moniin eri arkistolaitoksessa säilytettäviin aineistoihin. Karttoja on sekä erillisissä karttakokoelmissa että sisältyneenä eri viranomaisten arkistoihin. Karttoja voi hakea karttahaun, Astia-verkkopalvelun, Vakka-arkistotietokannan tai Aarre-arkistorekisterin avulla.

Karjalan karttoja voi hakea esimerkiksi Kansallisarkistossa säilytettävistä pitäjänkartastosta, maanmittaushallituksen uudistusarkistosta sekä Yleiskartat –kokoelmasta.

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävät Viipurin läänin maanmittauskonttorin arkisto  ja Kuopion läänin maanmittauskonttorin arkisto sisältävät luovutetun alueen tiluskarttoja.

Myös internetissä oleva Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelu sisältää kiinnostavaa kartta-aineistoa.


Piirustukset

Piirustuksia sisältyy vaihtelevasti eri arkistoihin. Portti-teksti Rakennetun ympäristön lähteet kertoo tarkemmin rakennustoiminnan lähteistä.

Julkisista rakennuksista sisältyy yleensä tietoja niitä rakentaneiden eri viranomaisten arkistoihin. Rakennushallituksen Viipurin piirikonttorin arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Kansallisarkistossa säilytettäviin Rakennushallituksen piirustukset – kokoelmiin sisältyy myös luovutetun alueen julkisen rakennustoimintaa koskevia piirustuksia. Kansallisarkistossa säilytetään myös Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset -kokoelmaa.

Kaupungeissa rakentamisen valvonta kuului autonomian alusta alkaen maistraateille. Rakennuspiirustuksia sisältyy Mikkelin maakunta-arkistossa mm. Viipurin maistraatin, Sortavalan kaupungin rakennustarkastajan ja Lahdenpohjan järjestysoikeuden arkistoihin. Viipurin maistraatin rakennuspiirustuksia on digitoitu arkistolaitoksen digitaaliarkistoon.

Laki rakentamisesta maaseudulla tuli voimaan vasta talvi- ja jatkosotien jälkeen, joten maaseudun yksityiseen rakennustoimintaan liittyvää aineistoa luovutetulta alueelta on vaikea löytää.


Valokuvat

Arkistolaitoksessa säilytettäviä Karjalaan liittyviä valokuvia voi hakea Astia-verkkopalvelun, Vakka-arkistotietokannan ja Aarre-arkistorekisterin avulla. Valokuvaus on kuitenkin harvoin ollut osa viranomaistoimintaa, minkä vuoksi esimerkiksi Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettäviin luovutetun Karjalan piiri- ja paikallisviranomaisten arkistoihin sisältyy vain satunnaisesti valokuva-aineistoa.

Valokuvia kannattaakin ensisijaisesti etsiä esimerkiksi Museoviraston kokoelmista. Valokuvia sisältyy myös eri laitoksissa säilytettäviin yksityisarkistoihin, joita voi jäljittää valtakunnallisen yksityisarkistorekisterin avulla.


Kirjallisuutta

Pohjois-Karjalan historia. Osa 1. Keskiajasta Stolbovan rauhaan. Aulis V. A. Könönen ja Heikki Kirkinen. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Joensuu 1969.

Pohjois-Karjalan historia. Osa 2. 1617-1721. Veijo Saloheimo. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Helsinki 1976.

Pohjois-Karjalan historia. Osa 3. 1722-1809. Veijo Saloheimo. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, Joensuu 1980.

Pohjois-Karjalan historia. [Osa 4]. 1809-1939 : maakunnan synty. Toimittaneet Kimmo Katajala, Jaana Juvonen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006.

Viipurin läänin historia. Osa 1. Karjalan synty. Toim. Hannes Sihvo, Yrjö Kaukiainen & Matti Saarnisto. Karjalan kirjapaino, Lappeenranta 2003.

Viipurin läänin historia. Osa 2. Viipurin linnaläänin synty. Jukka Korpela. Karjalan kirjapaino, Lappeenranta, 2004.

Viipurin läänin historia. Osa 3. Suomenlahdelta Laatokalle. Kimmo Katajala, Antti Kujala, Anssi Mäkinen. Karjalan kirjapaino, Lappeenranta 2010.

Viipurin läänin historia. Osa 4. Vanhan Suomen aika. Toim. Yrjö Kaukiainen, Risto Marjomaa ja Jouko Nurmiainen. Karjalan kirjapaino, Joensuu 2013.

Viipurin läänin historia. Osa 5. Karjala itärajan varjossa. Toim. Yrjö Kaukiainen & Jouko Nurmiainen. Karjalan kirjapaino, Lappeenranta 2010.



Katso myös nämä

Etelä-Karjala-instituutti: Viipurin maakunta-arkiston arkistoluettelot

DigiCarelica

Historiallinen sanomalehtikirjasto 

Karjalan kartat

Karjalan Liitto 

Karjala-tietokannan henkilöhaku

Luovutettu Karjala

Luovutettu Karjala Wikipediassa 

Luovutetun Karjalan painettua tietokirjallisuutta



Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Finnaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun


Portin etusivulle



Takaisin Portin etusivulle