Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosasto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Asutusviranomaiset

Asutustoiminta itsenäisyyden ajalla

Maanhankintalain toimeenpano

Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset

Suomen Huolto

Valtiokonttorin korvausasiakirjat 

Mikä oli asutusasiainosasto?

Maaseudun asutustoiminnan toteuttaja ja valvoja

Maatalousministeriön asutusasiasianosasto (ASO) aloitti toimintansa 1.1.1938, kun ministeriön alaisuudessa toiminut asutushallitus lakkautettiin. Asutushallituksen tehtävät siirtyivät pääosin ASO:lle, josta tuli maaseudun rakennus- ja asutustoiminnan keskeinen toimeenpaneva ja valvova elin. Käytännön suunnittelutyö sekä toteuttaminen oli ASO:n alaisella Maatalousseurojen Keskusliitolla. Asutusasiainosastossa oli yleinen toimisto, yksityismaiden toimisto, valtionmaiden toimisto ja tilitoimisto sekä neuvottelukunta. Sen alaisia virkamiehiä olivat asutustarkastajat.

Asutusasiainosaston tehtävänä oli harjoittaa valtion asutustoimintaa sekä valvoa kuntien ja osuuskuntien asutustoimintaa. Sen tehtävänä oli myös valtion virkatalojen hoitaminen. Asutusasiainosasto vastasi lisäksi valtion metsämailla olleiden vuokra-alueiden lunastamisesta. ASO:n ja sen edeltäjän, asutushallituksen, vastuulla oli tilattomalle väestölle tarkoitettujen valtionlainojen ja kassojen valvonta. Lainoitustoiminnan mahdollistamiseksi vuonna 1898 oli perustettu tilattoman väestön lainarahasto, vuodesta 1920 asutusrahasto. Rahastosta myönnettiin mm. maalaiskunnille lainavaroja, jotka muodostivat kunnan asutuslautakunnan hoidossa olleen asutuskassan. Varoja voitiin käyttää maan ostoon tai lainoituksiin.

Sota-ajan poikkeusoloissa asutusasiainosastoon perustettiin 24.3.1943 väliaikainen jälleenrakennustoimisto, jonka tehtävänä oli hoitaa palautetun alueen maataloudellisista jälleenrakentamistyötä ja kiinteän omaisuuden omistusoikeuden järjestelyitä. Toimiston tehtävänä oli myös siirtoväen pika-asutuslain toimeenpanon loppuselvittely.

Organisaatiota muutettiin 1944, jolloin asutusasiainosaston yksityismaiden toimisto korvattiin rakennustoimistolla. Seuraavana vuonna annetussa asetuksessa asutusasiainosastoon kuului lainopillinen toimisto, maanhankintatoimisto, raivaustoimisto, rakennustoimisto, maankäyttötoimisto ja tilitoimisto. Vuosina 1948–1954 ASO:ssa toimi myös selvittelytoimisto maanhankintalakiin liittyen. Vuonna 1959 ASO lakkautettiin ja sen tehtävät siirtyivät uudelleen perustetulle asutushallitukselle.

Siirtoväen asuttaminen pika-asutus- ja maanhankintalain nojalla

Talvisodan alueluovutusten seurauksena maataloudesta toimeentulonsa saanut siirtoväki asutettiin pika-asutuslailla ja lain toimeenpanosta vastasi asutusasiainosasto. Tiloja hankittiin vapaaehtoisin kaupoin ja pakkolunastuksella. Maansaantiin oikeutetulle siirtolaiselle voitiin myöntää maanosto- ja rakennuslainaa. Kuntien pika-asutustoimikuntien tehtävänä oli paikallisina toimijoina tilojen hankkiminen ja muodostaminen.

Pika-asutuslain toimeenpano keskeytyi jatkosodan alkaessa. Asutusviranomaisten ensisijaiseksi tehtäväksi tuli Karjalan jälleenrakentaminen. Jatkosodan päätyttyä asutettavaksi tulivat siirtoväen lisäksi sotainvalidit, perheelliset rintamasotilaat, sotaorvot ja sotalesket perheineen. Lisämaata piti saada myös esimerkiksi liian pienille tiloille ja tiloilta pois joutuneille työmiehille. Tämän mahdollisti toukokuussa 1945 annettu ja pika-asutuslain korvannut maanhankintalaki. Sen mukaan tiloja, tontteja ja alueita muodostettiin ensisijaisesti valtion maista. Maata hankittiin myös luovutusvelvollisten (rappiotilat, yhtiöt, seurakunnat) avulla tai vapaaehtoisin luovutuksin. Tiloja muodostettiin lisäksi pakkolunastuksilla. Siirtoväen pika-asutuslaissa ja maanhankintalaissa oli käytännössä kyse asutusrahaston toimialan laajentamisesta. ASO:n toiminta-aikana asutettiin noin 420 000 rintamamiestä ja siirtoväkeen kuulunutta henkilöä.

Asutusasiainosaston arkisto

Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkisto sisältää aineistoa vuosilta 1938–1959. Arkisto sisältää aikajärjestyksessä olevia kirjetoistekirjoja (lähetettyjä asiakirjoja) ja toimistoittain, aikajärjestyksessä tai aiheen mukaan järjestettyjä saapuneita asiakirjoja sekä pöytäkirjoja. Näiden lisäksi tiliasia- ja tilastoasiakirjat, muistiot ja suunnitelmat muodostavat omat sarjansa. Sisällön mukaan järjestetyissä asiakirjoissa on myös monipuolista aineistoa pika-asutuslakiasioista aina ylijohtaja Veikko Vennamon arkistoon. Arkiston joitakin aineistoja koskee käyttörajoitus. Tietojen hakemiseen käytetään diaareja, kortistoja ja luetteloita. Kortistoissa ja luetteloissa olevia tietoja voi sellaisenaan jo hyödyntää.

Tietojen käyttö saattaa vaatia aikaa ja vaivaa. Käytön helpottamiseksi kannatta tutustua asutustoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Myös asutustoimintaa ohjanneeseen lainsäädäntöön kannattaa perehtyä.

Asutusasiainosaston arkistoon kuuluu myös karttoja ja piirustuksia. Aineistot ovat vuosilta 1911–1967 ja ne liittyvät viljelykelpoisuustutkimuksiin. Kartat ja piirustukset on erotettu omaksi kokonaisuudekseen ja niihin viitataan ASO:n lausuntoasiakirjoissa (sarja Haa). Karttoja ja piirustuksia säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston toimitusaika on vuorokausi.

Myös asutusasiainosaston edeltäjän ja seuraajan, asutushallituksen, arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. ASO:n toimintaan liittyy erityisesti Asutushallituksen asutusasiainosaston pakkohuutokauppa-, erikoisasutus- ja työasiakirjojen arkisto. Asutushallituksen aineisto on käytettävissä Kansallisarkistossa.

Mitä tietoja arkistosta voi saada?

Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkisto sisältää monipuolista aineistoa Suomen asuttamisesta ja asuttamistoiminnasta. Asutusasiainosastossa jatkettiin jo Ruotsin vallan aikana alkanutta asutustoimintaa, joten sen avulla voi tutkia yleisesti Suomen asuttamisen kehittymistä. Asutustoimintaan liittyivät kiinteästi myös maa- ja metsätalouteen liittyneet tekijät, joten arkistossa on esimerkiksi erilaista tilasto- ja tutkimusaineistoa muun muassa viljelysmaihin ja metsänhoitoon liittyen. Samoin siellä on asutustoimintaan liittyneiden säädösten valmisteluun liittyvää aineistoa.

Henkilöhistoriallisen tutkimuksen kannalta mielenkiintoista aineistoa ovat siirtoväen ja jatkosodan jälkeen tilattomana olleen väestön asuttamista käsittelevät asiakirjat. Tällaisia ovat tiloihin liittyvät hakemukset, kauppakirjat ja selvitykset. Erilaisissa kortistoissa voi myös olla melko kattavia tietoja tiloista. Henkilöihin ja tiloihin liittyvää tietoa saa myös asutuskassalainoja koskevista asiakirjoista. Arkistossa on myös valtion virka-taloja koskevia asiakirjoja.

Arkistoon liittyviä muita aineistoja

Etsittäessä tietoja Karjalasta tulleista siirtolaisista kannattaa tutustua Siirtokarjalaisten tie -nimiseen julkaisusarjaan, josta tiedot löytyvät paikkakunnittain henkilön nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Henkilötietojen lisäksi tietoja on vaihtelevasti perheenjäsenistä, aiemmista asuinpaikoista, ammateista, luottamustoimista ja tilasta. Kuntien asutuslautakunnilla on ollut tärkeä rooli asutustoiminnan järjestämisessä, joten tietoja voi löytyä toimivien kuntien arkistoista. Luovutetun alueen lakkautettujen kuntien arkistot ovat käytettävissä Mikkelin maakunta-arkistossa ja luovutetun alueen väestörekisterit (lakkautettujen seurakuntien kirkonkirjat) löytyvät arkistolaitoksen digitaaliarkistosta.

Talvi- ja jatkosodan alueluovutusten seurauksena valtio maksoi yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Asutusasiainosaston korvausasiakortisto (sarja Bbc) liittyy korvausten maksuun, mutta valtiokonttorin korvausasiakirjoista selviää, mitä kiinteää tai irtainta omaisuutta eri tahot luovutetuilla alueille omistivat.

Arkiston käyttäminen

Miten käytän arkistoa?

Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkistoa säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Arkistoon voi tutustua Vakka-arkistotietokannan avulla kirjoittamalla sen tarkennettuun hakuun ”maa- ja metsätalousministeriö”. Hakutuloksista valitaan Maa- ja metsätalousministeriö ja seuraavasta näkymästä Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkisto. Arkiston aineistoa pääsee tarkastelemaan valitsemalla Sarjat. Arkiston henkilötietoaineistoihin liittyy käyttörajoituksia. Arkistoon voi tutustua myös arkistossa säilytettävän manuaalisen arkistoluettelon avulla.

Vakka-arkistotietokannassa on perustiedot arkiston sisällöstä. Hakemistoina toimivien lukuisten diaarien tietosisällöt (asiat) löytyvät kuvailutiedoista, mikäli diaarin nimi ei jo kuvaa sen tietosisältöä tai minkä toimiston asiakirjojen viitetietoja se sisältää. Usein kuvailutietoihin on merkitty liittyykö diaariin jonkinlainen hakemisto (esim. aakkosellinen). Kuvailutiedoissa on yleensä myös viittaus minkä asiakirjasarjan (tehtävän) viitetietoina diaari toimii. Kirjaamisjärjestelmä muuttui vuodesta 1946 alkaen. B-sarjan luetteloista näkee yleensä aina sarjan nimestä, minkälaisiin asioihin ja tehtäviin ne liittyvät.

Samantapainen jaottelu kuin diaareissa toistuu saapuneissa asiakirjoissa (diaarit toimivat hakemistoina asiakirjoihin), joista osa on jaoteltu vuoteen 1945 saakka toimiston nimen (esim. valtionmaiden toimisto) mukaan, kun taas osa on jaoteltu tehtävän mukaan (esim. pika-asutus, rakennuslainat). Sarjojen E Saapuneet asiakirjat tai kirjetoistekirjojen luettelotiedoissa ei yleensä ole tarkempaa kuvausta asiakirjojen sisällöstä. Sarjan H Sisällön mukaan järjestetyissä asiakirjoissa sen sijaan tarkempi kuvaus on, samoin kuin tilastoasiakirjoista sekä muistioista ja suunnitelmista. Tiettyyn aihepiiriin tai tehtäviin liittyvää aineistoa voi usein joutua etsimään useista eri sarjoista.

Aineisto tilataan käytettäväksi haku- ja tilausjärjestelmä Astian avulla. Aineiston löytää Astian perushaulla hakusanoilla Maa- ja metsätalousministeriö* asutusasiainosasto*, mutta tällöin hakutuloksena on useita tuhansia arkistoyksiköitä. Arkistoon kannattaa ensin tutustua joko Vakan tai arkistoluettelon avulla, ja tämän jälkeen tilata haluttu aineisto Astian kautta käyttämällä hakusanoina Vakasta ja arkistoluettelosta saatavia tietoja. Astian käyttäjäksi kirjautunut asiakas voi hakea Astian kautta myös käyttölupaa käyttörajoitetulle aineistolle.

Miten etsin tietoja henkilöstä tai tilasta?

Etsittäessä tietoja henkilöstä tai tilasta hakua auttavat mahdollisimman tarkat esitiedot. Näitä ovat: tieto kylästä/kunnasta, jossa tila sijaitsee, tilan nimi ja rekisterinumero, omistajan ja vaimon nimet sekä molempien syntymäajat. Tallella olevat mahdolliset muut, itseltä löytyvät dokumentit on hyvä pitää saatavilla, koska niissä voi olla merkintöjä (esim. diaarinumero), jotka helpottavat oikean asiakirjan löytämistä.

Siirtoväen osalta haun voi aloittaa esimerkiksi sarjasta Bb Selvittelytoimiston hakemukset. Sen Bbc Yhteiskorvauskortistosta voi hakea tietoja luovutetulle alueelle jääneen omaisuuden korvauksista. Kortit ovat aakkosjärjestyksessä kunnan ja korvauksen saajan sukunimen mukaan. Korteissa voi olla diaarinumero, jonka perusteella asiakirjoja voi etsiä sarjasta E Saapuneet asiakirjat (ks. myös valtiokonttorin korvausasiakirjat). Toinen hyödyllinen hakukortisto on saman sarjan Bbb Nimikortisto, joka toimii selvittelytoimiston sarjan Gaa lainakansioiden hakemistokortistona. Kortit on järjestetty sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Monipuolinen, mutta ei täydellinen hakemisto, on myös sarja Bbd Siirtoväen tilaostokortisto. Neljäs vaihtoehto on käyttää sarjaa Btd MHL:n 105 § mukaiset tilamyynnit. Se on hakijan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Korteissa on seuraavia tietoja: diaarinumero, alue, kauppakirja ja myyntipäätös. Arkistosta voi etsiä tietoja myös muista kuin siirtoväen tiloista silloin kun tilan ostoon on haettu valtion lainaa. Hakua helpottavat tarkat esitiedot.

Edellä oleva ohjeistus ei ole kattava ja lueteltujen hakukeinojen lisäksi on myös muita tapoja hakea aineistoa.

Erityishuomioita arkiston käyttämisestä

Monimuotoisesta arkistointijärjestelmästä ja aineiston monipuolisuudesta johtuen asutusasiainosaston arkiston sisältöön kannattaa tutustua myös manuaalisen arkistoluettelon avulla, näin etenkin jos haut eivät tuota tulosta. Luettelon tiedot ovat hyvin yksityiskohtaisia. Arkistoluettelossa on tarkempia kuvauksia lähes kaikista sarjoista ja siihen sisältyy myös arkistoyksikköjen kuvailutietoja.

Asutusasiainosastossa käsiteltävät asiat ovat saaneet diaarinumeron (asianumeron). Kortistojen ja hakemistojen avulla voidaan selvittää numero, joka viittaa asiaan liittyviin muihin asiakirjoihin. Diaarinumerossa on ainakin juokseva numero ja asiaryhmän tunnus, yleensä myös vuosiluku. Jotkin kortistolaatikot on järjestetty asiaryhmittelyn mukaisesti, jolloin on hyvä tietää mitä asioita tai tehtäviä kyseisiin asiaryhmiin sisältyy. Tietojen haku lähtee siis liikkeelle hakemistoista (joihin jo sisältyy tietoja asiasta) ja näiden hakemistojen viitetietojen avulla päästään käsiksi asiaan liittyviin muihin asiakirjoihin, jotka on arkistoitu yleensä viitetiedon mukaiseen järjestykseen.

Kirjallisuutta

Jäntti, Reino, "Asutustoimintaan liittyvästä valtion varoin tapahtuvasta lainoitustoiminnasta." Asutushallinto 1917-1957. Asutushallituksen - maatalousministeriön asutusasiainosaston 40-vuotisjuhlajulkaisu. Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1957 26–39.

Rintamalta raivioille. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta. Toim. Laitinen, Erkki. Atena, Jyväskylä 1995.

Saarinen, Oiva, "Asutustoiminnan käytännöllisestä toimeenpanosta ja sen organisaatiosta". Asutushallinto 1917-1957. Asutushallituksen - maatalousministeriön asutusasiainosaston 40-vuotisjuhlajulkaisu. Valtioneuvoston kirjapaino, 1957 Helsinki, 13-24.

Siirtokarjalaisten tie osat 1-4. Nyky-Karjala, Turku 1970/1971.

Siirtokarjalaisten tie. Osoitehakemisto. Nyky-Karjala, Turku 1971.

Åberg, Viljo, "Maanhankintalain toimeenpano." Teoksessa Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki 1983, 286- 318.


Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle