Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosasto
Portti
| Muista myös nämä |
|
Maa- ja metsätalousministeriön tyyppitalopiirustukset Suomen Huolto |
Sisällysluettelo |
Mikä oli asutusasiainosasto?
Organisaatio ja tehtävät
Maatalousministeriön asutusasiasianosasto (ASO) aloitti toimintansa 1.1.1938, kun ministeriön alaisuudessa toiminut asutushallitus lakkautettiin. Asutushallituksen tehtävät siirtyivät pääosin ASO:lle, josta tuli maaseudun rakennus- ja asutustoiminnan keskeinen toimeenpaneva ja valvova elin. Käytännön suunnittelutyö sekä toteuttaminen oli ASO:n alaisella Maatalousseurojen Keskusliitolla. Asutusasiainosastossa oli yleinen toimisto, yksityismaiden toimisto, valtionmaiden toimisto ja tilitoimisto sekä neuvottelukunta. Sen alaisia virkamiehiä olivat asutustarkastajat.
Asutusasiainosaston tehtävänä oli esimerkiksi harjoittaa valtion asutustoimintaa sekä valvoa kuntien ja osuuskuntien asutustoimintaa. Sen tehtävänä oli myös valtion virkatalojen hoitaminen. Asutusasiainosasto vastasi lisäksi valtion metsämailla olleiden vuokra-alueiden lunastamisesta ja sitä koskeneesta lainsäädännöstä. Jo ASO:n edeltäjän, asutushallituksen, vastuulla oli ollut tilattomalle väestölle tarkoitettujen valtionlainojen ja niistä vastanneiden kassojen valvonta. Lainoitustoiminnan mahdollistamiseksi vuonna 1898 oli perustettu tilattoman väestön lainarahasto, vuodesta 1920 asutusrahasto. Rahastosta myönnettiin esim. maalaiskunnille lainavaroja, jotka muodostivat kunnan asutuslautakunnan hoidossa olleen asutuskassan. Varoja voitiin käyttää maan ostoon tai lainoituksiin. Asutusrahaston lainoitustoiminta jatkui ASO:n aikana, mutta sitä säätelivät eri aikoina eri lait.
Sota-ajan poikkeusoloissa asutusasiainosastoon perustettiin asetuksella väliaikainen jälleenrakennustoimisto 24.3.1943. Sen pääasiallisena tehtävänä oli hoitaa asiat, jotka johtuivat valtion yhteyteen palautetun alueen maataloudellisesta jälleenrakentamistyöstä valtion varoilla ja kiinteään omaisuuteen kohdistuvasta omistusoikeuden järjestämisestä sekä vastata alueella sijaitsevasta, ulkomaalaiselta henkilöltä tai ulkomaiselta yhteisöltä valtiolle siirtyneestä kiinteästä omaisuudesta. Sen tehtävänä oli myös siirtoväen pika-asutuslain toimeenpanon loppuselvittely. Asetusta muutettiin jo vuonna 1944, jolloin asutusasiainosaston yksityismaiden toimisto korvattiin rakennustoimistolla. Muut tehtävät säilyivät pääosin samoina. Seuraavana vuonna annetussa asetuksessa asutusasiainosastoon kuului lainopillinen toimisto, maanhankintatoimisto, raivaustoimisto, rakennustoimisto, maankäyttötoimisto ja tilitoimisto. Vuosina 1948–1954 ASO:ssa toimi myös selvittelytoimisto maanhankintalakiin liittyen. Vuonna 1959 ASO lakkautettiin ja asutushallitus perustettiin uudelleen
Pika-asutuslaki, maahankintalaki ja siirtoväen asuttaminen
Talvisodan päättyminen aiheutti alueluovutusten vuoksi suuren operaation siirtoväen asuttamiseksi ja sen mahdollistamiseksi hyväksyttiin siirtoväen pika-asutuslaki. Asutusasiainosaston tehtäväksi tuli käytännössä tilojen muodostaminen ja niiden kunnossapito. Sitä suorittamaan perustettiin pika-asutustoimikuntia. Tiloja hankittiin vapaaehtoisin kaupoin ja pakkolunastuksella. Maansaantiin oikeutetulle siirtolaiselle voitiin myöntää maanosto- ja rakennuslainaa
Pika-asutuslain toimeenpano keskeytyi jatkosodan alkaessa. Asutusviranomaisten ensisijaiseksi tehtäväksi tuli Karjalan jälleenrakentaminen. Jatkosodan päätyttyä asutettavaksi tulivat siirtoväen lisäksi sotainvalidit, perheelliset rintamasotilaat, sotaorvot ja sotalesket perheineen. Lisämaata piti saada myös esimerkiksi liian pienille tiloille ja tiloilta pois joutuneille työmiehille. Tämän mahdollisti toukokuussa 1945 annettu ja pika-asutuslain korvannut maanhankintalaki. Sen mukaan tiloja, tontteja ja alueita muodostettiin ensisijaisesti valtion maista. Maata hankittiin myös luovutusvelvollisten (rappiotilat, yhtiöt, seurakunnat) avulla tai vapaaehtoisin luovutuksin. Tiloja muodostettiin lisäksi pakkolunastuksilla. Siirtoväen pika-asutuslaissa ja maanhankintalaissa oli käytännössä kyse asutusrahaston toimialan laajentamisesta. ASO:n toiminta-aikana asutettiin noin 420 000 rintamamiestä ja siirtoväkeen kuulunutta henkilöä.
Asutusasiainosaston arkisto
Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkisto sisältää aineistoa vuosilta 1938–1959. Arkisto on monitahoinen ja se sisältää esimerkiksi vuosittain järjestettyjä kirjetoistekirjoja ja toimistoittain, vuosittain tai aiheen mukaan järjestettyjä saapuneita asiakirjoja sekä pöytäkirjoja. Näiden lisäksi tiliasia- ja tilastoasiakirjat, muistiot ja suunnitelmat muodostavat omat sarjansa. Sisällön mukaan järjestetyissä asiakirjoissa on myös monipuolista aineistoa pika-asutuslakiasioista aina ylijohtaja Veikko Vennamon arkistoon. Arkiston joitakin aineistoja koskee käyttörajoitus. Asiakirjojen hakemiseen käytetään monia erilaisia luetteloita, kortistoja ja diaareita.
Arkiston monipuolisuuden ja erilaisten hakukortistojen vuoksi arkiston käyttäminen saattaa vaatia aikaa ja vaivaa. Ennen perusteellisempaa käyttöä kannattaa perehtyä asutustoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Myös asutustoimintaa ohjanneeseen lainsäädäntöön voi olla hyvä tutustua.
Asutusasiainosaston arkistoon kuuluu myös karttoja ja piirustuksia. Aineistot ovat vuosilta 1911–1967 ja ne liittyvät viljelykelpoisuustutkimukseen. Kartat ja piirustukset on erotettu omaksi kokonaisuudekseen ja niihin viitataan ASO:n lausuntoasiakirjoissa (sarja Haa). Karttoja ja piirustuksia säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston toimitusaika on vuorokausi
Myös asutusasiainosaston edeltäjän, asutushallituksen, arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa. ASO:n toimintaan liittyy sieltä erityisesti Asutushallituksen asutusasiainosaston pakkohuutokauppa-, erikoisasutus- ja työasiakirjojen arkisto. Asutushallituksen aineistoa voi tutkia Rauhankadulla, myös sen toimitusaika on yksi vuorokausi.
Mihin voin käyttää asutusasiainosaston arkistoa?
Mitä tietoja arkistosta voi saada?
Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkisto sisältää monipuolista aineistoa Suomen asutustoimintaan ja asuttamiseen liittyen. Asutusasiainosastossa jatkettiin jo Ruotsin vallan aikana alkanutta asutustoimintaa, joten sen avulla voi tutkia yleisesti Suomen asuttamisen kehittymistä. Asutustoimintaan liittyivät kiinteästi myös maa- ja metsätalouteen liittyneet tekijät, joten arkistossa on esimerkiksi erilaista tilasto- ja tutkimusaineistoa muun muassa viljelysmaihin ja metsänhoitoon liittyen. Samoin siellä on asutustoimintaan liittyneiden lakien valmistelua koskenutta aineistoa.
Sukututkijan kannalta mielenkiintoista aineistoa ovat siirtoväen ja sodan jälkeen tilattomana olleen väestön asuttamista käsittelevät asiakirjat. Tällaisia ovat esimerkiksi tiloihin liittyvät hakemukset, kauppakirjat ja selvitykset. Erilaisissa kortistoissa voi myös olla melko kattavia tietoja tiloista. Henkilöihin ja tiloihin liittyvää tietoa saa myös asutuskassalainoja koskevista asiakirjoista. Arkistossa on myös valtion virka-taloja koskevia asiakirjoja.
Arkistoon liittyviä muita aineistoja
Etsittäessä tietoja Karjalasta tulleista siirtolaisista voi olla hyödyllistä ensin etsiä tietoja Siirtokarjalaisten tie -nimisestä julkaisusarjasta, joka on järjestetty paikkakunnittain ja henkilön nimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Henkilötietojen lisäksi tietoja on vaihtelevasti esimerkiksi perheenjäsenistä, aiemmista asuinpaikoista, ammatista, luottamustoimista ja tilasta. Kuntien asutuslautakunnilla on ollut tärkeä rooli asutustoiminnan järjestämisessä, joten tietoja voi löytyä myös niiden omista arkistoista.
Talvi- ja jatkosodan alueluovutusten seurauksena valtio maksoi yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Asutusasiainosaston korvausasiakortisto (sarja BBc) liittyy korvausten maksuun, mutta erinomainen lähde sen selvittämiseksi, mitä kiinteää tai irtainta omaisuutta eri tahot luovutetuilla alueilla omistivat on valtiokonttorin korvausasiakirjat.
Arkiston käyttäminen
Miten käytän arkistoa?
Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkistoa säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Arkistoon voi tutustua Vakka-arkistotietokannan avulla kirjoittamalla sen tarkennettuun hakuun ”maa- ja metsätalousministeriö”. Hakutuloksista valitaan Maa- ja metsätalousministeriö ja seuraavasta näkymästä Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkisto. Arkiston aineistoa pääsee tarkastelemaan valitsemalla Sarjat. Arkiston henkilötietoaineistoihin liittyy käyttörajoituksia. Arkistoon voi tutustua myös arkistossa säilytettävän arkistoluettelon avulla.
Vakka-arkistotietokannassa on perustiedot arkiston sisällöstä. Osa hakemistoina toimivista diaareista ja kortistoista on nimetty esimerkiksi diaarikortistoksi, osassa taas jo nimestä selviää, mihin aiheeseen diaari liittyy. Eri vuosien diaarit ovat saaneet oman sarjatunnuksen. Kun avataan esim. alasarjan Aaf Pika-asutus- ja maanhankintalakeihin perustuvat diaarikirjat, arkistoyksikkö Aaf:1 Diaari, niin selviää mihin asiakirjasarjaan kyseinen diaari viittaa ja minkä osaston asiakirjoja se sisältää. Usein tietoa on myös asiakirjojen tietosisällöstä sekä siitä liittyykö diaariin jonkinlainen hakemisto (esim. aakkosellinen). Kuvailutiedoissa on yleensä myös viittaus mihin asiakirjasarjaan kyseinen diaari liittyy. B-sarjan luetteloista näkee yleensä aina sarjan nimestä, minkälaisiin asiakirjoihin ne liittyvät. Joistakin aineistoista on lyhyt kuvaus.
Samantapainen jaottelu kuin diaareissa toistuu esimerkiksi saapuneissa asiakirjoissa, joista osa on jaoteltu toimiston nimen (esim. valtionmaiden toimisto) ja rajavuosien mukaan, kun taas osa on jaoteltu aiheen mukaan (esim. pika-asutus, rakennuslainat). Sarjassa E Saapuneet asiakirjat tai kirjetoistekirjoissa ei yleensä ole tarkempaa kuvausta asiakirjojen sisällöstä. Sarjan H Sisällön mukaan järjestetyissä asiakirjoissa sen sijaan tarkempi kuvaus on, samoin kuin tilastoasiakirjoista sekä muistioista ja suunnitelmista. Tiettyyn aihepiiriin tai tehtäviin liittyvää aineistoa voi usein joutua etsimään useista eri sarjoista.
Miten etsin tietoja henkilöstä tai tilasta?
Etsittäessä tietoja henkilöstä tai tilasta hakua auttavat mahdollisimman tarkat esitiedot. Näitä ovat: tieto kylästä/kunnasta, jossa tila sijaitsee, tilan nimi ja rekisterinumero, omistajan ja vaimon nimet sekä molempien syntymäajat. Tallella olevat mahdolliset muut, itseltä löytyvät dokumentit on hyvä pitää saatavilla, koska niissä voi olla merkintöjä (esim. diaarinumero), jotka helpottavat oikean asiakirjan löytämistä.
Siirtoväen osalta haun voi aloittaa esimerkiksi sarjasta Bb Selvittelytoimiston hakemukset. Sen Bbc Yhteiskorvauskortistosta voi hakea tietoja luovutetulle alueelle jääneen omaisuuden korvauksista. Kortit ovat aakkosjärjestyksessä kunnan ja korvauksen saajan mukaan. Säilytysyksiköt on puolestaan järjestetty kunnittain korvaushakemusnumeron mukaan. Korteissa voi olla diaarinumero, jonka perusteella asiakirjoja voi etsiä sarjasta E Saapuneet asiakirjat (ks. myös valtiokonttorin korvausasiakirjat). Toinen hyödyllinen hakukortisto on saman sarjan Bbb Nimikortisto, joka toimii selvittelytoimiston sarjan Gaa lainakansioiden hakemistokortistona. Kortit on järjestetty nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Monipuolinen, mutta ei täydellinen hakemisto, on myös sarja Bbd Siirtoväen tilaosto, kortisto. Neljäs vaihtoehto on käyttää sarjaa Btd MHL:n 105 § mukaiset tilamyynnit. Se on järjestetty hakijan nimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Korteissa on esim. seuraavia tietoja: diaarinumero, alue, kauppakirja ja myyntipäätös. Arkistosta voi etsiä tietoja myös muista kuin siirtoväen tiloista silloin kun tilan ostoon on haettu valtion lainaa. Hakua helpottavat tarkat esitiedot.
Edellä oleva ohjeistus ei ole kattava ja lueteltujen hakukeinojen lisäksi on myös muita tapoja hakea aineistoa.
Erityishuomioita arkiston käyttämisestä
Monimuotoisesta arkistointijärjestelmästä ja aineiston monipuolisuudesta johtuen asutusasiainosaston arkiston sisältöön kannattaa tutustua myös arkistoluettelon avulla, näin etenkin jos haut eivät tuota tulosta. Luettelon tiedot ovat osittain hyvin yksityiskohtaisia. Arkistoluettelossa on tarkempia kuvauksia lähes kaikista sarjoista. Joidenkin sarjojen, kuten diaarien ja luetteloiden osalta samat tiedot löytyvät vakasta.
Asutusasiainosastossa asiat ovat saaneet diaari- ja asiaryhmittelynumeron. Kortistojen ja hakemistojen avulla voidaan selvittää numero, joka viittaa asiaan liittyviin asiakirjoihin. Diaarinumerossa osoittajana on kortin juokseva numero ja nimittäjänä asiaryhmä. Jotkin kortistolaatikot on järjestetty asiaryhmittelynumeron perusteella, joten silloin on hyvä tietää mitä asioita kyseiseen asiaryhmittelyyn sisältyy.
Kirjallisuutta
Jäntti, Reino, "Asutustoimintaan liittyvästä valtion varoin tapahtuvasta lainoitustoiminnasta." Asutushallinto 1917-1957. Asutushallituksen - maatalousministeriön asutusasiainosaston 40-vuotisjuhlajulkaisu. Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1957 26–39.
Rintamalta raivioille. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta. Toim. Laitinen, Erkki. Atena, Jyväskylä 1995.
Saarinen, Oiva, "Asutustoiminnan käytännöllisestä toimeenpanosta ja sen organisaatiosta". Asutushallinto 1917-1957. Asutushallituksen - maatalousministeriön asutusasiainosaston 40-vuotisjuhlajulkaisu. Valtioneuvoston kirjapaino, 1957 Helsinki, 13-24.
Siirtokarjalaisten tie osat 1-4. Nyky-Karjala, Turku 1970/1971.
Siirtokarjalaisten tie. Osoitehakemisto. Nyky-Karjala, Turku 1971.
Åberg, Viljo, "Maanhankintalain toimeenpano." Teoksessa Maanmittaus Suomessa 1633-1983. Maanmittaushallitus, Helsinki 1983, 286- 318.
Siirry Vakka-arkistotietokantaan
| Whos here now: Members 0 Guests 0 Bots & Crawlers 1 |