Maahanmuuttoon liittyvät aineistot

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Siirtolaisuus Suomesta ulkomaille

Sukututkimuksen aloittaminen

Jatkosodan aikaiset väestönsiirtoasiakirjat

Valtion pakolaisavustuskeskus 


Maahanmuutto ja sen tutkiminen

Suomeen suuntautuneen maahanmuuton historia on pitkä, vaikka usein sen ajatellaan toden teolla alkaneen vasta 1970-luvulla. Kautta aikain Suomeen tai nykyisen Suomen alueelle on saapunut muualta maailmasta yksittäisiä ihmisiä ja ihmisryhmiä, esimerkiksi vallonit 1600-luvulla tai Itä-Karjalan ja Venäjän pakolaiset 1900-luvun alkupuolella. Myös viranomaisten maahan tuleviin ja maassa oleskeleviin ulkomaalaisiin kohdistuneella mielenkiinnolla on pitkä historia, joten heistä on kertynyt monenlaisia arkistolähteitä.

Tässä artikkelissa tarkoituksena on tarkastella lähinnä pitempiaikaista maassa oleskelun tuottamaa lähdeaineistoa, mutta osa aineistosta voi soveltua myös esimerkiksi Suomeen kohdistuneen turismin tutkimiseen. Artikkelissa ei niinkään käsitellä kansallisia vähemmistöjä koskevaa lähdeaineistoa.

Lähteitä voidaan hyödyntää niin tutkittaessa ulkomaalaisten Suomessa oleskelua ilmiönä kuin henkilöhistorialliseenkin tutkimukseen. Artikkeli on jaoteltu teemoittain Suomeen tulon ja siellä oleskelun eri vaiheiden perusteella. Eri vaiheet ovat tuottaneet erilaisia arkistolähteitä, mutta luonnollisesti useampia eri lähdetyyppejä voi sisältyä samoihin arkistoihin.

Yleiskuvan itsenäisen Suomen ulkomaalaishallinnosta saa Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkistoa kuvaavan Portti-artikkelin ensimmäisestä kappaleesta. Aihetta käsitteleviä lähteitä sisältyy kuitenkin varsin monien viranomaisten arkistoihin.

Tutkimusta aloitettaessa on syytä tutustua myös aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Artikkelin lopussa on kirjallisuusluettelo, missä on mainittu muutamia aihetta valottavia teoksia.


Passiasiakirjat ja maahan saapuminen

Kenraalikuvernöörinkanslian arkistossa on passiasiakirjojen sarja, joka sisältää muun muassa ulkomaalaisten passeja ja oleskelulupia sekä luetteloita maahan saapuneista ja maassa oleskelevista ulkomaalaisista. Asiakirjat ovat vuosilta 1820–1896. Ulkomaalaisten jättämiä matkapasseja sisältyy myös lääninhallitusten arkistoihin.

Maahan saapuvista ulkomaalaisista on pidetty luetteloja kaupunkien poliisilaitoksissa. Helsingin ja Turun osalta varhaisimpia näistä luetteloista sisältyy Senaatin kansliatoimituskunnan arkistoon. Joidenkin poliisilaitosten arkistoihin sisältyy myös erillisiä ulkomaalaisten passiluetteloja. Myös eräiden maistraattien ja kruununvoutien arkistoihin sisältyy luetteloita kyseiselle paikkakunnalle saapuneista ulkomaalaisista.

Ulkoasiainministeriön arkistossa on viisumianomuksia (arkistoluettelon kohta 20) sekä muita maahanmuuttoon liittyviä asiakirjoja (luettelon kohta 36).


Maassa oleskeluun liittyvät asiakirjat

Eri maakunta-arkistoissa säilytettävissä lääninhallitusten arkistoissa on vaihtelevasti säilynyt autonomian ja itsenäisyyden ajalta oleskelu- ja työlupien anomuksia sekä luetteloja näistä. Sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston arkisto sisältää oleskelu- ja työlupakortiston sekä oleskelu- ja työlupa-anomusten kokonaisuuden. Anomukset sisältyvät vuosien 1939–1950 osalta sarjaan C Hakemukset ja vuosien 1951–1977 osalta sarjaan H Oleskelu- ja työluvat. Aineisto on käyttörajoitettua. Vuodesta 1978 eteenpäin oleskelulupa-anomukset ovat Maahanmuuttoviraston arkistossa.

Poliisilaitokset ja nimismiespiirit pitivät kirjaa paikkakunnalla oleskelevista ulkomaalaisista. Nämä asiakirjat ovat yleisesti ulkomaalaisluettelojen ja -kortistojen nimellä ja pitävät sisällään lähinnä 1900-luvun tietoja.

Lääninhallitusten arkistoissa on myös maistraattien ja poliisilaitosten lähettämiä raportteja paikkakunnalla oleskelevista ulkomaalaisista lähinnä autonomian ajalta.

Tietoja ulkomaalaisten Suomessa omistamista kiinteistöistä sisältyy joihinkin nimismiesten ja lääninhallitusten arkistoihin. Viipurin lääniin asetettiin 1924 erityinen hoitokunta ulkomaalaisten hoidotta jäänyttä omaisuutta varten. Hoitokunnan arkistoa säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Suomessa asuvia ulkomaalaisia on kirjattu vaihtelevasti myös henkikirjoihin ja seurakuntien kirkonkirjoihin.


Kansalaisuusanomukset

Ruotsin vallan aikana kansalaiseksi pääsy oli säädeltyä vain porvarielinkeinonharjoittajien kohdalla. Autonomian aikana Suomeen asettumista pysyvästi alettiin säädellä tarkemmin ja ulkomaalaisten sekä venäläisten tuli anoa kansalaisuutta. Kansalaisuusanomukset löytyvät katkeamattomana sarjana vuodesta 1832. Ne osoitettiin vuoteen 1904 saakka keisarille, mutta käsiteltiin Senaatin kansliatoimituskunnassa (1832–1869 ja 1888–1892), siviilitoimituskunnassa (1869–1888) tai oikeustoimituskunnassa (1892–1918).

Oikeustoimikunnasta muodostetusta Oikeusministeriöstä kansalaisanomusasiat siirrettiin Sisäasiainministeriöön 1919. Kansalaisanomusasioita voi hakea näiden Kansallisarkistossa säilytettävien viranomaisten arkistoihin kuuluvien anomusdiaarien, päätöstaltioiden ja luetteloiden avulla. Vuosien 1918–1929 kansalaisuusanomusaktit sisältyvät valtioneuvoston yleiseen anomusaktisarjaan ja siitä eteenpäin sisäasiainministeriön anomusakteihin. Maahanmuuttoviraston arkistossa on tietoja kansalaisuusanomuksista vuodesta 1968 lähtien.

Vuoteen 1941 asti hakijan tuli hyväksytyn kansalaisuusanomuksen vahvistamiseksi vannoa uskollisuudenvala läänin kuvernöörille, itsenäisyyden aikana maaherralle. Lääninhallitusten arkistoissa on säilynyt vaihtelevasti uskollisuudenvalan vannomisiin liittyviä asiakirjoja ja luetteloita valan vannoneista. Lääninhallitukset toimivat myös kansalaisiksi otettujen rekisteriviranomaisina 1920–1968 ja pitivät kansalaisuuspäätöksistä rekisteriä.

Myös Ulkoasiainministeriön arkistossa on kansalaisuusasioihin liittyvää aineistoa.

Antero Leitzinger on laatinut tietokannan autonomian aikana Suomen kansalaisuuden saaneista ulkomaalaisista. Tietokanta on käytettävissä Siirtolaisuusinstituutissa.


Muut lähteet

Valtiollinen poliisin ja sen edeltäjän Etsivän keskuspoliisin tehtäviin kuului Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten tarkkailu. Ulkomaalaisia koskevia aineistoja sisältyy niin valtiollisen poliisin pääosaston kuin sen alaosastojenkin arkistoihin. Osastojen asiamapeissa on ulkomaalaisia koskevia sarjoja. Lisäksi tarkkailluista ulkomaalaisista voi olla omia henkilökortteja tai -mappeja. Oulun osaston henkilökorttiarkistossa ulkomaalaisten henkilökortit on ryhmitelty erikseen. Henkilökortistot on digitoitu.

Muita arkistolaitoksessa säilytettäviä lähteitä kannattaa hakea Astia-verkkopalvelun kautta esimerkiksi hakutermillä ”ulkomaal*”.

Nykyään sisäasiainministeriön alainen Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä kansalaisuuteen liittyviä asioita. Virasto aloitti toimintansa 1995 ja toimi vuoteen 2008 nimellä Ulkomaalaisvirasto. Maahanmuuttovirasto muun muassa ylläpitää ulkomaalaisrekisteriä.


Kirjallisuutta

Leitzinger, Antero, Ulkomaalaiset Suomessa 1812–1972, East-west books Helsinki 2008.

Leitzinger, Antero, Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812–1972, East-west books, Tampere 2008.

Tiedonjyväsiä. Asiakirja-aineistojen käyttäjän opas. Kansallisarkisto, Helsinki 2002.

Seppälä, Antti, Muukalainen ja virkavalta Ulkomaalaishallinto Suomessa vuosina 1973–2003, Työministeriö, Helsinki 2004.




Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan


Portin etusivulle