Maan jaoituksen säännöttömyyksien järjestämiskomitea

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Henkikirjoittajat

Läänintilit

Tuomiokirjat

Tuomiokunnat 

Mikä järjestämiskomitea oli?

Asutuksen laajenemisen seurauksena Suomeen oli aikojen saatossa syntynyt hallinnollisia, kirkollisia ja oikeudellisia aluejakoja, jotka tekivät hallintoalueista epäyhtenäisiä ja hankalasti ymmärrettäviä. Esimerkiksi torppia oli saattanut syntyä ikimuistoisista ajoista saakka tunnustetuille ja isossa jaossa vahvistetuille ulkopalstoille, jotka sittemmin sijaitsivat eri pitäjässä kuin päätila mutta joiden alue laskettiin yhä niihin kuuluviksi. Syntyi hankaluuksia, kun esimerkiksi lapset eivät päässeet kouluun lähimpään kansakouluun vaan heidän tuli matkustaa torpan päätilan sijaintipaikkakunnan kouluun. Ulkopalstojen asukkaat saatettiin myös merkitä päätilan sijaintipaikkakunnan kirkonkirjaan, vaikka lähempänä olisi ollut toisen seurakunnan kirkko.

Korjattavaa oli laajemmassakin mittakaavassa: jotkin pitäjät muodostuivat tuolloin maantieteellisesti kahdesta tai useammasta osasta tai yksi pitäjä oli jaettu usean käräjäkunnan kesken. Myöskään kaikkien Pohjois-Suomen pitäjien rajoja ei ollut koskaan määritelty.

Tätä ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan jo 1850-luvulla, mutta tuolloin ajatuksesta luovuttiin sen kalleuden vuoksi. Vasta vuonna 1897 muodostettiin Maan jaoituksen säännöttömyyksien järjestämiskomitea, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus koko maan hallinnollisten säännöttömyyksien poistamiseksi. Komitea keräsi tietoja maan kaikilta nimismiehiltä, kihlakunnantuomareilta, kaupunkien maistraateilta, kirkkoherranvirastoilta ja kuntakokousten esimiehiltä ja laati niiden pohjalta ehdotuksen, jossa se pyrki muodostamaan eheitä maantieteellisiä kokonaisuuksia ja jonka se julkaisi mietinnössään (6:1905) vuonna 1905. Osa komitean ehdotuksista toteutettiin nopeassa aikataulussa, mutta mietintöön merkittyjä uudistuksia oli vireillä vielä 1950-luvulla.


Mitä sen arkisto sisältää?

Kansallisarkistossa säilytettävään järjestämiskomitean arkistoon sisältyvät kaikilta edellisessä luvussa mainituilta viranomaisilta kerätyt vastauslomakkeet, jotka muodostavat arkiston pääosan. Sen sisältöön kuuluu myös jo 1850-luvulla laadittuja laskelmia pitäjien väkiluvuista ja hallinnollisista viiteryhmistä.


Mihin arkistoa voisi käyttää?

Järjestämiskomitean arkisto tuo arvokasta tietoa erityisesti paikallishistorian tutkijoille, koska vastauslomakkeisiin on merkitty tarkasti ja tiiviisti, mihin eri hallinnollisiin piireihin kukin pitäjä on 1800-luvun lopussa kuulunut. Aineisto sisältää tarkkoja tietoja siitä, mitä hallinnollisesti muihin pitäjiin kuuluneita tiloja ja torppia kuhunkin pitäjän sisällä on tuolloin sijainnut ja toisaalta siitä, mitä pitäjän hallinnon piiriin kuuluneita tiloja ja torppia on tuolloin sijainnut muiden pitäjien alueiden sisällä.

Sukututkijalle aineisto tuo tarkentavia tietoa yksittäisistä torpista siinä tapauksessa, että ne ovat kuuluneet tähän epäsäännöttömyydestä kärsivään vähemmistöön. Aineistosta on myös kohtuullisen helppo tarkistaa yksittäisenkin pitäjän osalta syyt siihen, miksi tietyt ihmiset eivät löydy tietyistä rippikirjoista, tietyt tilat tietyistä maakirjoista tai miksi tiettyä kylää koskevat oikeusasiakirjat eivät löydy siitä käräjäkunnasta, josta niiden olettaisi löytyvän.


Miten voin tutkia järjestämiskomitean arkistoa?

Järjestämiskomitean arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja sen viitetiedot löytyvät Astia-palvelun avulla. Hakusanaksi voi laittaa esim. sanan säännöttömyyksien. Mikäli kirjaudut Astiaan, voit sen avulla tilata haluamasi aineiston tutkijasalissa käytettäväksi.

Järjestämiskomitean arkisto on etäsäilytyksessä, joten se toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä.

Kirjallisuutta

Maan alemman hallinnollisen, oikeudellisen ja kirkollisen jaoituksen järjestely. Komiteanmietintö nro 6:1905, Helsinki 1905.

Maan jaoituksen säännöttömyyksien järjestämiskomitean arkistoluettelo 540:366.

Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle