Maanmittaushallitus

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Geologinen tutkimuslaitos

Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto

Maanmittaushallituksen verollepanokartat

Maanmittaustoimistot 

Sisällysluettelo

Maanmittaushallituksen historiaa

Maanmittaushallitus (lyh. MMH) oli maa- ja metsätalousministeriön alainen keskusvirasto, joka vastasi Suomen maanmittauksesta. Maanmittaushallituksen toimintaa jatkaa Maanmittauslaitos (lyh. MML) vuodesta 1994 alkaen.

Ruotsin maanmittauslaitoksen alkuna pidetään vuotta 1628, jolloin suurvaltakuningas Kustaa II Aadolf johtosäännöllään määräsi täydellisen taloudellisen kartaston laatimisesta koko valtakunnassa. Vuonna 1633 Tukholman kamarikollegion määräyksellä myös Suomeen asetettiin ensimmäinen virallinen maanmittari, jonka toiminta-alueeksi määriteltiin Turun lääni. Tästä vuodesta Suomen oman maanmittaustoiminnan katsotaan alkavan. 1600-luvun puoliväliin mennessä Suomen muihinkin lääneihin nimitettiin maanmittarit. 1680-luvulta Ruotsin maanmittaustointen johdossa oli Tukholman maanmittauskonttori, jonka nimi sittemmin muuttui Päämaanmittauskonttoriksi. Maan maantieteellistä kartoittamista varten Suomeen asetettiin 1747 erityinen mittauskomissio, jonka tärkeimpiin kuuluvia tehtäviä oli isojaon toimeenpano. Mittauskomission päällikkö toimi Suomen maanmittauslaitoksen johtajana Ruotsin vallan ajan loppuun saakka. Vuonna 1783 annettiin koko Ruotsi-Suomea koskenut maanmittausasetus, jossa myös määrättiin järjestettäväksi lääninmaanmittauskonttorit lääninhallitusten yhteyteen.

Suomen oma Päämaanmittauskonttori perustettiin 1812, kun Suomi oli jo liitetty Venäjän alaisuuteen, ja viraston nimi muutettiin Maanmittauksen ylihallitukseksi 1848. Tämä nimi oli voimassa aluksi vain vuoteen 1850, sillä 1851–1863 nimenä oli Maanmittauksen ja metsänhoitolaitoksen ylihallitus, kunnes uudelleen käyttöön otettu Maanmittauksen ylihallitus tuli taas voimaan. Se lyheni 1916 muotoon Maanmittaushallitus.

Maanmittauslaitoksen päätehtävät ovat kauan olleet samankaltaisia. Jos katsomme esimerkiksi vaikkapa 15.6.1918 annettua asetusta, Maanmittaushallituksen tehtävänä on sen mukaan johtaa ja valvoa maanmittaus-, jako- ja verollepanotointa, maarekisterin pitämistä sekä maantieteellisiä karttatöitä, samoin kuin niitä varten tarpeellisia mittauksia ja laskelmia. Vuosien mittaan Maanmittaushallitus on myös mm. valvonut mittojen ja painojen tarkastamista ja samoin esimerkiksi harjoittanut karttojen ja toimialansa muiden julkaisujen painatuksen lisäksi myös niiden kustannus- ja myyntitoimintaa.

Historiansa eri vaiheissa Maanmittaushallituksen organisaatioon on myös kuulunut erilaisia osastoja. Esimerkiksemme otetun asetuksen vuonna 1918 virastoon kuului vain maantieteellinen osasto, mutta pari vuotta aikaisemmassa, 9.6.1916 annetussa asetuksessa mainitaan hallinnollinen, teknillinen ja maantieteellinen osasto. Maanmittaushallituksen topografinen osasto perustettiin 1919.

Maanmittaushallituksen arkistoista

Monet Kansallisarkistossa olevista Maanmittaushallituksen arkistoista ovat suuria ja tärkeitä kartta-aineistoja, joista osasta on jo esittely Portissa (ks. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto ja Maanmittaushallituksen verollepanokartat). Maanmittaushallituksen kartta-arkistojen aineistoja on jo myös digitoitu melko paljon Kansallisarkiston digitaaliarkistoon. Tässä käsitellään vain Maanmittaushallituksen asiakirja-aineistoja eli Maanmittaushallituksen vanhempaa ja uudempaa arkistoa sekä Maanmittaushallituksen maakirjojen ja kruununmaaluetteloiden arkistoa.

Maanmittaustoiminta on pitkän historiansa aikana vaikuttanut läheisesti suomalaisten elämään. Merkittäviä ovat olleet esimerkiksi isojaon, torpparivapautuksen sekä siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisen vaiheet. Maanmittaushallituksen arkistoista kiinnostavaa aineistoa voi löytää niin historioitsija, arkeologi ja kansatieteilijä kuin paikallishistorian tutkijakin, esimerkiksi kylä- tai talohistorian kirjoittaja. Sukututkijalle Maanmittaushallituksen arkistoista kaikkein antoisimpia lienevät kartat.


Maanmittaushallituksen I ja II arkisto

Maanmittaushallituksen arkiston vanhempi osa, Maanmittaushallituksen arkisto eli Maanmittaushallituksen I arkisto on melko laaja kokonaisuus, jonka äärirajat eli rajavuodet ovat 1757–1975 ja joka sisältää asiakirjoja etenkin vuosien 1900–1944 väliseltä ajalta. Tämän arkiston pääosan muodostavat maanmittarien päiväkirjat, revisioniasioiden pöytäkirjat ja päätökset sekä maanmittauskonttoreissa laaditut kirjanpidot. Arkiston karttoihin liittyvistä asiakirjoista pitäjänkarttojen ja yleiskarttojen materiaalit on siirretty Kansallisarkiston kartta- ja piirustuskokoelman joukkoon, Maanmittaushallituksen historialliseen kartta-arkistoon.

Maanmittaushallituksen II arkistossa on aineistoa, jonka rajavuodet ovat 1912–1996 ja päävuodet 1945–1993. Maanmittaushallituksen II arkisto sisältää, samoin kuin edellinenkin arkisto, viraston omaan toimintaan liittynyttä hallintoaineistoa kuten esimerkiksi pöytäkirjoja. Sisällön mukaan järjestettyjen H-sarjojen joukosta kiinnittyy huomio Kartografisen asiakirja-aineiston useisiin alasarjoihin, joiden joukossa on esimerkiksi harvinaisuutena karttojen luovutukseen valvontakomissiolle liittyvää aineistoa.


Maakirjat ja kruununmaiden luettelot

Maakirjoista Maanmittaushallituksen hallussa ovat olleet Suomen autonomian aikaiset maakirjat. Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkiston rajavuodet ajoittuvat vuosille 1820–1939 ja päävuodet 1820–1905. Maakirja toimi verotuksen pohjana, ja sen pitämisestä päätettiin jo Kustaa Vaasan aikana 1524. Veroa maksavat talonpojat luetteloitiin alkuaan lääneittäin, pitäjittäin ja kylittäin, mutta 1689 henkikirjoittajille annettiin tarkempi johtosääntö maakirjojen pidosta. Sen mukaisesti maakirjaan tuli merkitä pitäjittäin ja kylittäin kaikki talot manttaaleineen, nimineen, asukkaineen, luontoineen, verolukuineen, maaveroineen ja myös kaikki muut veroa maksavat yksiköt. Maaverot lakkautettiin 1924, jolloin maakirjan merkitys maaveroluettelona myös lakkasi.

Kruununmaiden luettelot ovat metsänhoitajien laatimia. Luettelossa on mainittu kruununmailla sijaitsevat metsänvartijoiden tilat, torpat, mäkitupalaiset ja edellä mainitussa käytössä olevat pellot, niityt ja laidunmaat. Luetteloon on merkitty myös mäkitupalaisten ja torppareiden maksamat verot. Lisäksi metsänhoitajat ovat inventoineet kruununmailla olevat metsät.

Miten saan Maanmittaushallituksen aineistoa tutkittavaksi?

Maanmittaushallituksen edellä mainittuja asiakirja-aineistoja kannattaa aluksi katsoa Vakka-arkistotietokannasta. Tarkennetun haun nimihakuun kirjoitetaan ”maanmittaushallitus”, jolloin valitsemalla hakutulokseksi saadun Maanmittaushallitus-sanan saa tämän otsikon alta näkyviin kaikki Maanmittaushallituksen arkistot. Jos valitsee listasta otsikon Maanmittaushallituksen arkisto ja sen jälkeen sanan Sarjat, pääsee tutkimaan tämän arkistoaineiston sisällysluetteloa pidemmälle. Jos tekee esimerkiksi valinnan Aa Saapuneiden kirjeiden diaarit ja sen jälkeen vaikka Aa:152 Saapuneiden kirjeiden diaari 1940–1941, pääsee näkemään, että kyseinen diaarisidos tietosisältönsä mukaan liittyy pika-asutusasioihin.

Maanmittaushallituksen arkiston paperisen arkistoluettelon numero on 508, ja luettelo löytyy Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteestä. Maanmittaushallituksen arkiston II arkistosta on olemassa vain sähköinen arkistoluettelo, joka siis löytyy arkistotietokanta Vakasta. Maakirjoja ja kruununmaaluetteloita sisältävän arkiston manuaaliluettelon numero on 508:1. Tämän arkiston asiakirjoista vain pieni osa on käytettävissä alkuperäisenä, muut on mikrofilmattu tai digitoitu. Tiedot mikrofilmirullan tunnuksesta tai linkki digitaaliarkistoon löytyvät Vakasta kyseisen arkistoyksikön kohdalta.

Maanmittaushallituksen arkistot sijaitsevat Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä, joten tehdyt tilaukset toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Aineisto tilataan Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä.


Kirjallisuutta

Suomen asetuskokoelma.

Huhtamies, Mikko, Maan mitta. Maanmittauksen historia Suomessa 1633–2008. Maanmittauslaitos/Edita, Helsinki 2008.

Maanmittaus Suomessa 1633–1983. Maanmittaushallitus, Helsinki 1983.

Suomen maanmittauksen historia. I osa. Ruotsinvallan aika. WSOY, Porvoo 1933.

Suomen maanmittauksen historia. II osa. Venäjänvallan ja itsenäisyyden aika. WSOY, Porvoo 1933.

Suomen maanmittauksen historia. III osa. Erikoisaloja koskevia kirjoituksia. WSOY, Porvoo 1933.

Rantalainen, Kari, Maanmittauslaitoksen arkistot kertovat maanomistuksesta, Sukutieto 3 (2011), 17–18.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon


Paluu Portin etusivulle