Maatalouslaskenta-aineistot

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Piirieläinlääkärit

Tilastollinen päätoimisto

Tilastollisen päätoimiston teollisuustilasto -arkisto

Tilattoman väestön alakomitea 

Mitä maatalouslaskenta-aineistot ovat?

Maatalouden, valtakunnan tärkeimmän elinkeinon, olosuhteita tarkkailtiin jo Ruotsin vallan aikana. Ensimmäiset tilastotyyppiset tiedot julkaistiin 1720-luvulla. Vuodesta 1802 lähtien maataloutta koskeva tiedonkeruu tapahtui siten, että nimismies lähetti kertomuksen piirinsä elinkeinoista, vuodentulosta jne. esimiehelleen kruununvoudille, joka laati niiden perusteella oman kertomuksen kihlakuntansa tilasta. Kruununvoutien kertomukset toimivat maaherran laatimien ns. kuvernöörien kertomusten pohjana. Kuvernöörien kertomuksia lähetettiin eri instansseille, mm. tilastokeskukselle.

Vasta vuonna 1910 alkoi varsinainen tiedonkeruuseen perustunut maataloustilasto. Sen toimittaminen säädettiin vuonna 1892 toimintansa aloittaneelle Maanviljelyhallitukselle (1917-1970 Maataloushallitus, 1971-1992 Maatilahallitus, 1993- Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike). Tietyt vuosittain ja kuukausittain kerätyt tiedot julkaistiin Suomen Virallisen Tilaston (SVT) III osana, joka tätä ennen (vuodesta 1869) oli pohjautunut kuvernöörien kertomuksiin.

Vuodesta 1910 alettiin n. kymmenen vuoden välein (1910, 1920, 1929-1930, 1941, 1950, 1959, 1969) laatia myös uutta, paikallisien olosuhteiden perusteelliseen selvittämiseen pohjautuvaa maataloustiedustelua. Vuoden 1969 laskennan jälkeen tilastoja laaditaan taas tasakymmenvuosina vuodesta 1990 lähtien. Tilastot on julkaistu SVT:n erillisjulkaisuina.

Maataloustiedustelu otti selvää ”maaomaisuussuhteista, maanviljelystilain luvusta ja suuruudesta, maan käyttämisestä, maanviljelyskoneitten lukuisuudesta, karjaston paljoudesta ja voinvalmistuksesta ynnä muista seikoista, jotka koskevat maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen vaatimuksia ja tilaa” (asetus 26/1907). Jokaisessa kyselyssä tietoja tuli lisää.

Maataloustilaston perusaineisto

Siinä missä historian- ja yhteiskuntatutkimus on kiinnostunut tilastollisesta aineistosta, suku- tai paikallishistorian tutkijaa kiinnostavat yksittäisen tilan tiedot. Maatalouslaskentojen alkuaineistot eli paikan päällä kerätyt tilakohtaiset tiedot vuosilta 1910-1969 sisältyvät Arkistolaitoksessa säilytettävään Maataloushallituksen arkistoon. Aineisto ei ole aina täydellinen, esim. vuoden 1941 aineistossa on suuria puutteita.

Tiedot on alkujaan tarkoitettu vain tilaston perusaineistoksi eikä niitä ole järjestetty tutkimusta silmällä pitäen. Kyselylomakkeita selaamalla voidaan kuitenkin palata yksittäisen tilan tietoihin. Koska suurin osa suomalaisista asui 1900-luvun alkupuoliskolla maalla ja heistä melkoisen suuri osa sai ainakin osan toimeentulostaan maanviljelystä tai karjanhoidosta, aineistossa on yksityiskohtaisia tietoja todella suuren joukon elinolosuhteista kunakin tutkimusvuonna.

Vuotta 1910 edeltävältä ajalta vastaavia, mutta viranomaisten keräämiä, tietoja voi etsiä lääninhallitusten, kruununvoutien ja nimismiesten arkistoista. Merkittävä tietolähde 1900-luvun alusta on Tilattoman väestön alakomitean arkisto. Vuoden 1877 asetuksen mukaan kunnallislautakuntien piti lähettää kylvö-, sato- ja karjatietonsa kuvernöörille erityisen kaavakkeen mukaan; 1888 asetuksessa tällaista kaavaketta ei enää ollut. Vuosilta 1881-1889 lähetetyt tilakohtaiset tiedot löytyvät Kamarikonttorin arkistosta myös Digitaaliarkistosta. Myös Carl Christian Böckerin 1830-luvulla keräämä aineisto – ns. Böckerin kokoelma – löytyy Kansallisarkistosta. Ruotsin aikaiset maaherrojen kertomukset löytyvät Ruotsin Riksarkivetistä (ks. esim. NAD: Skrivelser till KM:t).

Miten maatalouslaskenta-aineistot saa käyttöönsä?

Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla (ks. Vakka: Maataloushallituksen arkisto, sarja Ha). Yksittäisen kunnan aineisto on helppo löytää ja tilata käyttöön Astia-hakupalvelun avulla kirjoittamalla hakukenttään maatalouslask* <kunta> <vuosi> (esim. maatalouslask* janakkala 1959 ).

Tietyn tilan tietojen löytäminen kansiosta voi olla hankalaa ja viedä aikaa, sillä lomakkeet on järjestetty kuntien sisällä vaihtelevien periaatteiden mukaan. Selaaminen kuitenkin kannattaa, sillä itse kortissa tiedot ovat pikkutarkkoja ja kertovat tiivistetysti sellaista tietoa, jota ei saa mistään muualta. Oliko talossanne sähköliesi? Kuinka monta kriikunapuuta naapurillanne oli? Osallistuivatko lapset maataloustöihin? Oliko tilalla scootereita tai mopedeita?

Kirjallisuutta


Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Vakka-arkistotietokantaan



Paluu Portin etusivulle