Maatalousoppilaitokset

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Koulut

Oppilaitokset 

Opetuksen alkuvaiheet 1800-luvulla

Maamme ensimmäinen maatalousoppilaitos aloitti toimintansa Suomen Talousseuran vaikutuksesta vuonna 1840 Lounais-Hämeessä Mustialan tilalla. Opetuksen tavoitteena oli lisätä maatalouden tuottoa väestömäärän kasvaessa. Valtion omistaman Mustialan rinnalle perustettiin 1860-luvuilla seitsemän uutta osin yksityisten kartanoiden maille sijoitettua maanviljelyskoulua. Uusien koulujen myötä koulutus laajeni alueellisesti koko maahan. Koulutusta lisättiin edelleen perustamalla 1800-luvun lopulla aluksi kaksivuotisia, ja 1900-luvun alussa yksitalvisia ja jopa kiertäviä maamieskouluja ja -kursseja.

Maataloudessa tapahtui 1860-luvun katovuosien jälkeen painopisteen muutos kasvinviljelystä karjanhoitoon, mistä seurauksena maanviljelyskoulujen rinnalle perustettiin myös karjanhoito- ja meijerikouluja. Suomen ensimmäinen meijeri- ja karjanhoitokoulu aloitti toimintansa Liperissä vuonna 1869, tosin Mustialassa annettiin yksivuotista karjakko- ja maitotalousopetusta jo tätä ennen. Erityisesti maitotalousalan koulutus lisääntyi nopeasti, koska voilla oli huomattava merkitys vientituotteena. Puutarha-alan opetusta annettiin vuodesta 1841 alkaen Kupittaan puutarhakoulussa. Koulun käyneet sijoittuivat kartanoiden puutarhureiksi eikä opetusta mielletty vielä 1800-luvulla niinkään maatalousalaan kuuluvaksi. 1900-luvun alkupuolelta lähtien maatalousalan oppilaitoksiksi luettiin sen sijaan kotitalouskoulut (talous- ja emäntäkoulut) sekä kotiteollisuusopetus.

Alempi maatalousopetus kärsi alkuun oppilaspulasta ja isona ongelmana oli myös oppilaiden heikko luku- ja laskutaito. Toisena pulmana oli opetuksen pitkä kesto, monivuotiseen opetukseen saattoivat osallistua vain varakkaiden tilallisten lapset, joiden työpanoksesta kotitila ei ollut riippuvainen. Erityisesti ruotsinkielisessä Mustialassa opiskelijat olivat 1890-luvulle asti lähinnä säätyläispoikia, joista koulutettiin suurtiloille pehtoreja. Varsinaisen maanviljelyskoulun käyneet sijoittuivatkin ennen kaikkea työnjohtotehtäviin isoille tiloille sekä esimerkiksi maanviljelysseurojen kiertäviksi ”konsulenteiksi”. Vähävaraisia maaseudun nuoria pyrittiin kannustamaan koulun penkille oppiaikaa lyhentämällä. Talonpoikien keskuudessa suosituimmiksi tulivatkin yksitalviset maamies- ja karjakkokurssit.

Korkein maatalousopetus siirrettiin vuonna 1907 Mustialasta Helsingin yliopistoon jo vuonna 1898 perustettuun maanviljelystaloudelliseen osastoon, jonka jälkeen Mustiala jatkoi toimintaansa opistotasoisena oppilaitoksena.


Pienviljelijäkouluista maatalousoppilaitoksiin

Maatalouden haasteena 1900-luvun sotien välisenä aikana oli ennen kaikkea uusien pientilojen saaminen tuottaviksi. Tuotannon kasvuun pyrittiin kehittämällä maanviljelysopetusta pienviljelijöille sopivampaan muotoon. Tästä esimerkkeinä ovat vuonna 1921 perustettu Jokioisten pienviljelijäkoulu sekä 1929 perustettu pienviljelysneuvojaopisto Hyvinkäällä. 1930-luvulla maatalousalan kouluja oli kaikkiaan satakunta. Koulut olivat tyypillisesti pieniä ja varsin kapea-alaisia: siipikarjanhoitoa, sianhoitoa ja maitotaloutta opetettiin eri kouluissa. Oppilasmäärätkin jäivät varsin pieniksi, yhteensä alle neljään tuhanteen. Vuonna 1940, jolloin maa- ja metsätaloudessa työskenteli kaksi kolmasosaa väestöstä, alan kouluja oli yli puolet kaikista ammatillisista oppilaitoksista. Ammatillisten koulujen oppilaista kuitenkin vain kolmasosa opiskeli maatalousalan oppilaitoksissa.

Maatalouskoulujen määrä kääntyi laskuun 1960-luvulla elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaltamuuton vauhdittuessa. Yksityiset oppilaitokset valtiollistettiin, pieniä oppilaitoksia yhdistettiin ja keskitettiin isompiin yksiköihin samalla kun opetusta nykyaikaistettiin ja laajennettiin. Edelleen koulutuksen sisällöt ja rakenne ovat kokeneet muutoksia keskiasteen koulutuksen uudistuksen yhteydessä. Maatalousalan ammatillinen opetus siirtyi valtiolta kunnille 1990-luvun kuluessa.

Maatalousopetuksen yleinen kehittäminen oli vuodesta 1892 maanviljelyshallituksen tehtävänä. Koulutuksen kehittämistyötä vietiin eteenpäin kiinteässä yhteistyössä maatalousalan järjestöjen kanssa. Kehittämistehtävät siirtyivät maataloushallituksen maatalousopetusosastolta 1.3.1971 Ammattikasvatushallitukselle.


Maatalousalan kouluja koskevat aineistot

Maatalousalan koulujen arkistoista löydät tietoja koulujen ja koulutilojen toiminnasta. Opiskelijaluettelot tai hakemukset voivat kertoa oppilaiden sosiaalisesta taustasta, opintomenestyksestä sekä sijoittumisesta työelämään koulun jälkeen. Koulutilan taloudesta ja tuotosta kertovat asiakirjat valottavat uusien menetelmien käyttöönottoa ja menestystä. Karjan kantakirjat puolestaan kertovat karjanjalostuksen vaiheista. Mahdolliset opiskelijalehdet voivat puolestaan antaa välähdyksen nuorison ajatusmaailmasta.

Maataloushallituksen maatalousopetusosaston arkistoon sisältyy osaston alaisten maatalous- ja kotitalouskoulujen vuosikertomuksia sekä tulo- ja menoarvioita, toimintakertomuksia, koulujen tarkastuskertomuksia, historiikkeja, rakennuspiirustuksia sekä mm. tietoa koulujen valtiollistamisesta 1960-luvulla. Maanviljelysseurojen ja maamiesseurojen arkistot pöytäkirjoineen ja toimintakertomuksineen puolestaan valaisevat maakunta- ja paikallistasolla tietojen ja taitojen leviämistä ja levittämistä. Monet maatalousoppilaitoksista valmistuneet työskentelivät maanviljelysseurojen, Marttaliiton tai Maa- ja Kotitalousnaisten kiertävinä neuvojina.


Mihin aineistoa voi käyttää?

Aineistoa voi käyttää paitsi maatalousalan opetuksen tutkimiseen, myös laajemmin maatalouden menetelmien sekä karjanhoidon ja jalostuksen tutkimukseen. Aineistosta voi selvittää esimerkiksi oppilaiden sosiaalista taustaa sekä koulutuksen merkitystä sosiaalisen nousun välineenä. Aineistoa voi hyödyntää myös paikallishistorian ja sukututkimuksen tarpeisiin.


Aineiston hakuohjeita

Valtiollisten sekä huomattavaa määrää yksityisten oppilaitosten arkistoja säilytetään arkistolaitoksessa. Maatalousalan ammatillinen opetus siirtyi valtiolta kunnille 1990-luvun kuluessa, joten uudemmat aineistot löytyvät kunnallisten toimijoiden hallusta. Arkistolaitoksessa säilytettävien maatalousoppilaitosten aineistot löydät valitsemalla Vakka-arkistotietokannan tarkennetussa haussa arkistonmuodostajaluokan ”Maatalousalan oppilaitokset”. Emäntä- ja talouskoulut löydät valitsemalla arkistonmuodostajaluokaksi ”Kotitalous- sekä hotelli- ja ravintola-alan oppilaitokset”. Maataloushallituksen arkiston löydät Vakka-arkistotietokannasta valitsemalla arkistonmuodostajaluokaksi ”Maatilahallitus”. Maanviljelyseurat, maamiesseurat sekä maa- ja kotitalousnaiset yms. löydät Vakka-arkistotietokannasta valitsemalla arkistonmuodostajaluokaksi ”Maataloudelliset järjestöt”. Marttayhdistykset löydät arkistonmuodostajaluokasta ”Naisjärjestöt”.


Kirjallisuutta

Vihola, Teppo, "Pärjääkö pienviljelys?" Suomen maatalouden historia, osa 2, Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. Toim. Matti Peltonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2004, 198-203.

Niemelä Jari, "Hevosista traktoreihin – lannasta väkilannoitteisiin", Suomen maatalouden historia, osa 3. Suurten muutosten aika. Jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen. Toim. Pirjo Markkola. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2004, 187-192.

Klemelä Kirsi, ”Auran takaa ammattikoulun penkille. Maatalousväestön ammatillinen koulutus.” Ammattia oppimassa. Toim. Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta. Väki Voimakas 14. Työväen historian ja perinteen seura, Helsinki 2001, 144-164.

Suomalaisen ammattikasvatuksen historia. Toim. Anneli Rajaniemi. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – Okka-säätiön julkaisuja, Saarijärvi 2000.

Muuttuva maaseutu. Historiallinen maatalous. Verkko-opetuspaketti. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede.

Halonen, Tero, Maaseutuopistoista yliopistoon. Maatalous- ja metsätieteiden tutkimus- ja opetustoiminnan akatemisoitumisprosessi Helsingin Yliopistossa vuoteen 1945. Tampere 2010.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siiry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan



Paluu Portin etusivulle