Maistraatit

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kestikievariasiakirjat

Kihlakunnanoikeudet

Kunnanhallitukset

Kyytilaitokseen liittyvät aineistot

Ulosottoviranomaisten asiakirjat

Tiedon jyväsiä: Henkilönnimet (äänite) 

Mitä maistraatit ovat?

Maistraatit olivat vuoteen 1978 asti niin sanottujen vanhojen kaupunkien, eli ennen vuotta 1959 perustettujen kaupunkien, virastoja, jotka ratkaisivat muun muassa lupa-asioita ja joilla oli toimivaltaa järjestysasioissa. Maistraatti toimi myös ulosotonhaltijana ja suoritti kiinteistöjen pakkohuutokaupat alueellaan sekä toimi muutoksenhakuelimenä kaupunginvoutien ratkaisuihin.

Keskiajalla kaupunkien itsehallinto toimi siten, että vouti edusti kuningasta ja raati kaupunkia. Maistraatti kaupungin hallintoelimenä tuli viralliseen kieleen 1600-luvun alussa kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Nimitys kuitenkin vakiintui hitaasti. Maistraatin tehtäviin kuului kaupungin taloudenhoitoa, elinkeinoa ja hallintoa koskeneiden säännösten julkaiseminen. Näiden lisäksi maistraatti hoiti kaupungin omaisuutta ja piti huolta rakennustoiminnasta. Maistraatti muodostui kaupungin keskeisimmäksi hallintoelimeksi. Maistraatit saivat hoitaakseen myös valtion tehtäviä ja ne valvoivat valtion puolesta raastuvankokousten ja kaupunginvanhinten päätösten lainmukaisuutta. Usein maistraatti puuttui myös kaupungin elinten tosiasialliseen päätösvaltaan.

Isoissa kaupungeissa maistraatit pyrkivät erottamaan oikeudelliset tehtävät kunnallisista ja taloudellisista tehtävistä. 1800-luvun kuluessa maistraatit jakautuivatkin kahteen osastoon: raastuvanoikeuksiksi ja maistraateiksi. Maistraattia johti kunnallispormestari ja jäseninä olivat kunnallisraatimiehet. Raastuvanoikeutta johti oikeuspormestari ja jäseninä olivat oikeusraatimiehet. Tärkeissä asioissa maistraatti käsitteli asioita kokonaisuudessaan.

Kunnallishallintoa uudistettaessa 1870-luvulla maistraattien merkitys väheni. 1873 kaupunkeihin perustettiin kaupunginvaltuustot, joille siirtyi ylin kunnallinen päätäntövalta, joka aikaisemmin oli ollut maistraateilla. Myös rahatoimikamareista muodostui tärkeitä vallankäyttäjiä kaupunkeihin. Maistraatit muuttuivat valtuustopäätösten valmistelijoiksi ja toimeenpanijoiksi.

Maistraattien merkitys väheni edellen Suomen itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 1927 annettiin uusi kunnallislaki, jonka myötä kaupunkeihin perustettiin kaupunginhallitukset. Maistraatista tuli nyt valtion tehtäviä kaupungeissa hoitanut viranomainen ja järjestys- ja talousasioiden tuomioistuin. Vaikka maistraattien valta väheni, jäi niille edelleen tärkeitä tehtäviä. Kaupunkeihin, jotka perustettiin Suomen itsenäistymisen jälkeen, ei enää perustettu maistraatteja vaan järjestysoikeudet.

Maistraatit valtiollistettiin vuonna 1978. Samalla lakkautettiin myös kaupunkien velvollisuus ylläpitää maistraattia ja raastuvanoikeutta. Lopulta vanhanmalliset maistraatit oikeushallintoviranomaisina lakkautettiin alioikeusuudistuksen myötä vuonna 1993, ja perinteikäs nimi annettiin vuonna 1996 aikaisemmin rekisteritoimistoiksi kutsutulle valtion paikallishallintoviranomaiselle.

Mitä asiakirjoja maistraattien arkistot sisältävät?

Arkistolaitosten toimipisteissä säilytetään 36 maistraatin arkistoja. Maistraattien arkistoissa on asiakirjoja 1400-luvulta aina 1990-luvulle asti. Maistraattien asiakirjat ovat aluksi ruotsiksi mutta 1800-luvun lopussa kieli alkaa vähitellen muuttua suomeksi.

Maistraattien arkistot sisältävät runsaasti erilaista asiakirjamateriaalia. Aineisto koostuu esimerkiksi erilaisista diaareista, luetteloista, pöytäkirjoista, toisteista, saapuneista asiakirjoista ja tiliasiakirjoista, kartoista ja rakennuspiirustuksista.

Maistraattien vanhimmista arkistoista on säilynyt vain rippeitä. 1700- ja 1800-luvuilta arkistomateriaalia on säilynyt jo paljon runsaammin. Maistraattien arkistoissa on myöhemmiltäkin ajoilta aukkoja ja joissakin tapauksissa maistraattien arkistoja säilytetään osittain tai kokonaan sen kaupungin kaupunginarkistossa, jossa maistraatti on toiminut.

Miten voin hyödyntää maistraattien arkistoja?

Maistraattien arkistot ovat tärkeä lähde varsinkin tutkittaessa hallintohistoriaa tai alue- ja paikallishistoriaa. Myös talous-, oikeus-, suku- ja kaupunkihistorian tutkijoille maistraattien arkistoissa on hyviä lähteitä.

Suku- ja henkilöhistorian tutkijoille maistraattien arkistoista voi olla hyötyä, sillä maistraattien arkistoista löytyy vihkimisluetteloita ja siviiliavioliittoasiakirjoja. Henkilöhistorian tutkijat voivat olla kiinnostuneita myös porvariston luetteloista, vankipassiluetteloista ja ulkomaalaisluetteloista.

Maistraattien arkistojen avulla voi tutkia myös kaupunkien elinkeinoelämää. Arkistoista on elinkeinoilmoituksia, kaupparekisteri-ilmoituksia ja kaupparekistereitä. Joidenkin maistraattien arkistoissa on myös teollisuustyölaitosten ja käsityöläisten luetteloita. Satamakaupunkien maistraattien arkistoissa on laivarekistereitä ja muita merenkulkua koskevia asiakirjoja.

Rakennushistorian tutkijoille maistraattien arkistot tarjoavat hyvän lähteen. Useiden maistraattien arkistot sisältävät erilaisia rakennuspiirustuksia, sillä maistraatit valvoivat rakennustoimintaa kaupunkien alueella.


Miten voin tutkia maistraattien arkistoja?

Maistraattien arkistoihin voi tutustua maakunta-arkistoissa ja Helsingin maistraatin arkistoon Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokannasta löytää merkinnän siitä, missä arkistolaitoksen toimipisteessä kunkin maistraatin arkistoa säilytetään. Sodissa luovutetun alueen kaupunkien (Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen) maistraattien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Tampereen maistraatin arkistoa säilytetään Tampereen kaupunginarkistossa ja Turun maistraatin vuotta 1978 edeltävää aineistoa säilytetään pääasiassa Turun kaupunginarkistossa.

Vakka-arkistotietokantaan on luetteloitu kunkin maistraatin arkiston sisältö. Arkistot löytyvät tarkennetun haun avulla. Maistraattien arkistot löytyvät valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmät ”Maistraatit” ja painamalla Tee haku.

Maistraatit Vakka haku.JPG

Avautuvalla sivulla ovat listattuina kaikki arkistolaitoksen yksiköissä säilytettävät maistraattien arkistot. Painamalla maistraatin nimeä ja seuraavalla sivulla maistraatin arkiston nimeä päästään sivulle, johon on merkitty arkistoa säilyttävä arkistolaitoksen toimipiste. Painamalla tältä sivulta löytyvää Sarjat -linkkiä pääsee tutkimaan maistraatin arkistoluetteloa. Tutkijan tulee huomata, että joissakin pienissä kaupungeissa maistraattien arkistot ja raastuvanoikeuksien arkistot ovat yhteisessä kokonaisuudessa. Asiasta on tällaisissa tapauksissa merkintä Vakassa.

Kirjallisuutta

Hakalehto, Ilkka, ”Kunnallisen kansavallan kehitys, kunnallisvaalit ja valtuustot”. Suomen kaupunkilaitoksen historia 3. Itsenäisyyden aika. Päätoim. Päiviö Tommila. Suomen kaupunkiliitto, Vantaa 1984, 107–212.

Kallenautio, Jorma, ”Kaupunkien keskushallinto ja henkilöstöpolitiikka”. Suomen kaupunkilaitoksen historia 3. Itsenäisyyden aika. Päätoim. Päiviö Tommila. Suomen kaupunkiliitto, Vantaa 1984, 215–267.

Kuusanmäki, Jussi, ”Kunnallisen kansanvallan kehitys ja kunnallishallinnon organisaatio 1875– 1917”. Suomen kaupunkilaitoksen historia 2. 1870-luvulta autonomian ajan loppuun. Päätoim. Päiviö Tommila. Suomen kaupunkiliitto, Vantaa 1983, 51–125.

Kuusanmäki, Jussi, ”Kunnalliset asiakirjat”. Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman & Elisa Pispala. Kansallisarkisto ja WSOY, Porvoo 1994, 215–227.


Nikula, Oscar, ”Kaupunkilaitos”. Suomen kaupunkilaitoksen historia 1. Keskiajalta 1870-luvulle. Päätoim. Päiviö Tommila. Suomen kaupunkiliitto, Vantaa 1981, 135–301.

Pietiläinen, Kimmo, Helsingin maistraatin vaiheita 1550–1992. Art House, Jyväskylä 1992.

Ranta, Raimo, ”Suurvalta-ajan kaupunkilaitos”. Suomen kaupunkilaitoksen historia 1. Keskiajalta 1870-luvulle. Päätoim. Päiviö Tommila. Suomen kaupunkiliitto, Vantaa 1981, 51–133.

Tommila, Päiviö, ”Suomen kaupunkilaitoksen kehityslinjat”. Suomen kaupunkilaitoksen historia 3. Itsenäisyyden aika. Päätoim. Päiviö Tommila. Suomen kaupunkiliitto, Vantaa 1984, 547–595.

Maistraatti Wikipediassa

Pormestari Wikipediassa

Vanha kaupunki Suomessa Wikipediassa

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

___________________________


Paluu Portin etusivulle