Manufaktuurijohtokunta

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Ammattikuntia koskevat asiakirjat

Autonomian ajan viranomaiset

Oppilaitokset

Patentti- ja rekisterihallitus

Teollisuushallitus

Tervanpoltto ja tervakauppa

Tilastollisen päätoimiston teollisuustilasto -arkisto

Vuorihallitus 

Manufaktuurijohtokunta 1835–1884

Manufaktuurijohtokunta perustettiin keisarillisella asetuksella 20.5.1835 senaatin alaisuuteen uudeksi keskusvirastoksi hoitamaan Ruotsin vallan aikana manufaktuurikonttorille kuuluneita tehtäviä. Johtokunnan tehtävä oli valvoa maan manufaktuuri- ja tehdaslaitoksia ja käsityöammattien harjoittajia, kuin myös edistää niiden toimintaa ja rahvaan harjoittamaa sivutoimista kotiteollisuutta. Ennen manufaktuurijohtokunnan perustamista näitä tehtäviä oli hoitanut senaatin valtiovaraintoimituskunta.

Manufaktuurijohtokunnan tehtäviin kuului tilastotiedon kerääminen maan teollisuudesta ja käsityöläisistä, mikä tehtiin vuosittain kuvernöörien kanslioiden, maistraattien ja hallioikeuksien lähettämien tietojen pohjalta. Johtokunta valvoi myös tehtailijoille annettuja privilegioita ja niiden säännösten noudattamista. Manufaktuurijohtokunta velvoitettiin hankkimaan tietoja ulkomaiden teollisuuden kehityksestä ja uusista keksinnöistä sekä saattamaan ne maan teollisuuslaitosten ja käsityöläisten tietoon. Teollisuusnäyttelyistä oli tehtävä keisarille alistettavia ehdotuksia. Johtokunta myös valvoi Suomen ammatillista ja teknillistä koulutusta ja tämän alan Helsingin koulut olivat suoraan johtokunnan alaisuudessa.

Johtokunnan tehtäväksi tuli 1858 antaa lausunnot kuvernöörien lähettämistä anomuksista hallituksen osallistumisesta teollisiin yrityksiin. Manufaktuurijohtokunta raportoi kerran vuodessa keisarille Pietariin Suomen tehtaiden ja käsityöläisten tilasta sekä johtokunnan toiminnasta ja taloudesta. Myöhemmin raportointiväli keisarille kasvoi viiteen vuoteen ja vuosittain johtokunta raportoi toimialastaan senaatin talousosastolle.

Manufaktuurijohtokunta lakkautettiin yhdessä vuorihallituksen kanssa 1884 ja sen tehtävät siirtyivät uudelle teollisuushallitukselle.

Mitä manufaktuurijohtokunnan arkisto sisältää?

Manufaktuurijohtokunnan arkistoon kertyi sen toimikaudella laajalti tietoa Suomen suuriruhtinaskunnan alueen teollisuudesta, teollisuuslaitoksista ja käsityöaloista ja käsityöläisistä. Johtokunnan tehtäviin kuului myös Suomen ammatillisen ja teknillisen koulutuksen järjestäminen ja valvonta, jolloin sen arkistoon on kertynyt materiaalia valtiollisen ammattikoulutuksen alkuvaiheista. Arkistossa on tilastomateriaalia 1840-luvulta vuoteen 1884 johtokunnan koostamissa tilastoissa, joihin kuvernöörit keräsivät lääneittäin, kihlakunnittain ja pitäjittäin järjestetysti tiedot teollisuuslaitoksista, manufaktuureista ja käsityönharjoittajista. Maaseudulta kirjattiin kaikki pitäjänkäsityöläiset, eli virallisen ja pysyvän käsityöläisstatuksen saaneet. Käsityöläiset on kirjattu ylös ammattikunnittain lukumäärinä. Kaupungeista tietoja lähettivät maistraatit ja hallioikeudet, joiden toimintaan liittyvää materiaalia on manufaktuurijohtokunnan arkistossa.

Johtokunnan arkistossa on myös ulkomaanmatkoja koskevaa aineistoa teknillisten koulujen oppilaiden matka-avustusanomusten kautta. Matkat suuntautuivat pääasiassa Euroopan teollistuneisiin maihin tutustumaan taide- ja teollisuusalan näyttelyihin ja kohteisiin, kuten Wienin maailmannäyttelyyn vuonna 1873. Arkisto sisältää hajanaisempaa yksittäistä materiaalia teollisuuden eri aloilta, kuten patentteihin ja raaka-aineisiin sekä tuotantoresepteihin liittyvää aineistoa. Manufaktuurijohtokunnan arkistossa on myös aineistoa koskien Suomessa ja Venäjällä pidettyjä eri alojen näyttelyitä. Manufaktuurijohtokunnan arkistoon kuuluvat myös sen edeltäjän Ruotsin manufaktuurikonttorin edustajana Suomessa toimineen manufaktuurikomissaari Westbergin kirjekonseptit, jotka sisältävät tietoa Suomen teollisuuden oloista 1760-luvulla.

Mihin manufaktuurijohtokunnan arkistoa voisi käyttää?

Manufaktuurijohtokunnan arkistosta löytyy lähdeaineistoa Suomen teollistumisen ja teollisuuslaitosten tutkimukseen sekä käsityöläisiä koskevaa materiaalia, ennen kaikkea tilastotietoa teollisuuslaitosten määristä, toimialoista, raaka-aineen kulutuksesta jne., tai käsityöläisten määrästä ja jakautumisesta ammattikunnittain pitäjissä. Johtokunnan muiden tehtävien takia arkistossa on myös paljon materiaalia koskien koulutuksen ja opetuslaitoksen historiaa Suomen ammatillisen ja teknillisen koulutuksen alkuvaiheilta, kuten teknilliset reaalikoulut, iltakoulut, sunnuntaikoulut ja polyteknillinen koulu. Teknisen alan koulujen materiaalia on myös koulujen ja laitosten omissa arkistoissa sekä maakunta-arkistoissa koulujen alueellisen sijainnin mukaan.

Johtokunnan arkistoa voi hyödyntää myös suomalaisten ulkomaanmatkoja koskevaan tutkimukseen johtokunnalle lähetettyjen matkastipendianomusten ansiosta. Manufaktuurikomissaarin kirjekonsepteja voi käyttää Suomen 1700-luvun teollisuuden ja vapauden ajan teollisuuden hallinnoinnin tutkimukseen.


Miten saan johtokunnan arkiston käyttööni?

Manufaktuurijohtokunnan arkistoa säilytetään Helsingissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, missä ne ovat vapaasti käytettävissä tutkijasalissa. Arkistoaineiston kokonaismäärä on 11,5 hyllymetriä. Tarkempaa tietoa arkistosta saa arkistolaitoksen sähköisen haku- ja tilausjärjestelmän Astian kautta. Hakusanalla manufaktuurijohtokunta saa nähtäväkseen kaiken johtokunnan arkistossa olevan materiaalin.

Tilausta varten ota itsellesi ylös arkistoyksikön tunnus, esim. Aa:1. Mikäli olet rekisteröitynyt Astia-palvelun käyttäjäksi, voit tilata haluamasi aineistot Astian kautta Kansallisarkiston tutkijasaliin tai maksua vastaan johonkin muuhun arkistolaitoksen yksikköön tutkittavaksi.

Paperimuotoinen arkistoluettelo on luettavissa Kansallisarkiston tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Luettelon tunnusnumero on 515.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle