Metsähallinnon hoitoalueet

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Metsähallinnon tarkastuspiirit

Metsähallitus 

Mitä olivat metsähallinnon hoitoalueet?

Metsähallinnon hoitoalueet olivat osa valtion metsähallinnon paikallishallintoa. Ensimmäiset hoitoalueet perustettiin metsähallinnon (ja metsähallituksen) perustamisen yhteydessä vuonna 1859. Valtion metsät jaettiin 11 tarkastuspiiriksi ja ne kaikkiaan 50 hoitoalueeksi. Hoitoalueen päällikkönä toimi metsänhoitaja, vuodesta 1921 lähtien aluemetsänhoitaja. Hoitoalueet jaettiin vartiopiireihin, joissa kussakin toimi metsänvartija.

Metsähallinnon organisaatiouudistus 1921, jolloin tarkastuspiirit lakkautettiin ja tilalle perustettiin piirikuntakonttorit, ei vaikuttanut hoitoalueiden toimintaan. Hoitoalueet lakkautettiin vuoden 1993 lopussa, jolloin metsähallituksesta muodostettiin valtion liikelaitos ja metsähallinto organisoitiin uudelleen.

Hoitoalueiden rajoja on niiden toiminta-aikana muutettu ja niitä on yhdistetty ja jaettu. Enimmillään hoitoalueita oli vuonna 1918 yhteensä 86 kappaletta. Niiden määrä alkoi supistua 1950-luvulta lähtien. 1970-luvun aikana hoitoalueiden määrä väheni 60 hoitoalueesta 29:ään.

Alkuvaiheessa hoitoalueiden rajat pyrittiin vetämään vesistöjä pitkin niin, että hoitoalue kuuluisi samaan vesistöalueeseen. Uiton merkityksen vähennyttyä aluejärjestelyjen yhteydessä pyrittiin noudattamaan yleisiä hallinnollisia rajoja ja kuntakokonaisuuksia.

Alkuvaiheessa metsänhoitajan tärkeimpänä tehtävänä oli valtion metsien käytön valvonta, esimerkiksi luvattoman metsänkäytön tai kulojen valvonta ja tarvittaessa tapausten tutkinta. Lisäksi metsänhoitaja antoi lausuntonsa uudistilojen perustamishakemuksiin.

Metsähallinnon uudistuksen 1921 jälkeen aluemetsänhoitajan tehtävänä oli johtaa ja valvoa hoitoalueen metsänhoitotöitä piirikuntakonttorilta saamiensa määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Aluemetsänhoitaja laati leimausehdotukset ja -kertomukset sekä huolehti metsänviljelytöistä. Lisäksi hän hoiti puun myynnit metsähallituksen ja piirikuntakonttorin määräämissä rajoissa. 1970-luvulle tultaessa tehtävät muuttuivat yhä enemmän kehittämis- ja suunnittelutehtäviksi.


Mitä asiakirjoja metsähallinnon hoitoalueiden arkistot sisältävät?

Arkistolaitoksessa on noin 140 eri metsähallinnon hoitoalueen arkistot. Hoitoalueita on niiden 130-vuotisen toiminta-ajan kuluessa moneen kertaa lakkautettu ja perustettu, ja vain muutama hoitoalue on toiminut koko ajanjakson. Yksittäisen hoitoalueen arkiston sisältöön vaikuttaa siten se, milloin se on toiminut ja miten hoitoalueen tehtävät ovat sinä aikana painottuneet. Vanhimmat asiakirjat ovat ruotsinkielisiä.

Tyypillisesti hoitoalueen arkistoon sisältyy kirjeenvaihtoa, jota on käyty erityisesti metsähallituksen ja metsähallinnon muiden viranomaisten kanssa sekä asutusviranomaisten kanssa. Metsänhoitoa koskevia tietoja sisältyy esimerkiksi työohjelmiin, metsänarviokirjoihin sekä metsätaloussuunnitelmiin. Asutustoiminnan asiakirjoja löytyy mm. erilaisista kruununmetsätorppia koskevista luetteloista ja katselmusasiakirjoista. Näiden lisäksi arkistoissa on erilaisia metsänkäyttöön ja metsäluontoon liittyviä asiakirjoja, jotka yleensä muodostavat aiheenmukaisia kokonaisuuksia. Vuosikertomukset ja tilastoasiakirjat antavat puolestaan kokonaiskuvaa hoitoalueen toiminnan tuloksista. Arkistoihin sisältyy myös karttoja, erityisesti hoitoalueiden talouskarttoja.

Pienessä osassa asiakirjoja on voimassa käyttörajoitus.


Mihin arkistoa voi käyttää?

Metsähallinnon hoitoalueiden arkistot ovat keskeinen lähde tutkittaessa metsänhoitoa ja metsätaloutta. Koska metsänhoitoa ohjattiin tiukasti keskushallinnosta, kannattaa hoitoalueiden arkistojen rinnalla käyttää myös metsähallituksen sekä tarkastuspiirien ja piirikuntakonttoreiden arkistoja.

Hoitoalueiden arkistoissa on monipuolisesti tietoa erilaisista metsänkäyttöön ja metsäluontoon liittyvistä asioista. Puunmyynnin, hakkuiden ja metsänuudistustöiden lisäksi asiakirjat kertovat myös metsätuhoista, kuten metsien väärinkäytöstä tai metsäpaloista ja myrskytuhoista. Tietoa löytyy metsäteiden, siltojen ja uittoväylien rakentamisesta sekä metsätyömaista ja kämpistä. Arkistoista löytyy tietoja riista- ja kalakannan hoidosta ja luonnonsuojelusta, mutta myös metsästykseen ja kalastukseen liittyviä asiakirjoja.

Asutushistoriaa tutkiva voi löytää tietoja mm. erilaisista kruununmetsätorppia koskevista luetteloista ja katselmusasiakirjoista tai virkatalojen katselmusasiakirjoista. Arkistoista löytyy lisäksi tietoa vuokra-alueiden itsenäistymisestä ja asutuslainsäädännön mukaisesta asutustoiminnasta 1920-luvulta lähtien, joskin laajemmin näihin liittyviä asiakirjoja on metsähallinnon piirikuntakonttoreiden arkistoissa.


Miten voin tutkia arkistoa?

Metsähallinnon hoitoalueiden arkistoja säilytetään maakunta-arkistoissa. Arkistotietokanta Vakan tarkennetussa haussa hoitoalueiden arkistot saa esille esimerkiksi valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä vaihtoehdon Metsänhoitoalueet ja muu metsähallinnon paikallishallinto, joka löytyy pääryhmän Asutus, maanmittaus ja maa- ja metsätalous kohdalta.

Avautuvasta hakutuloksesta näkyy arkistolaitoksessa säilytettävät hoitoalueiden arkistot. Valitsemalla hoitoalueen avautuu oikealle perustietoa hoitoalueesta sekä mm. tietoa sen edeltäjistä ja seuraajista. Valitsemalla arkiston nimen saa tietoa mm. arkiston rajavuosista ja säilyttävästä arkistolaitoksen yksiköstä. Valitsemalla Sarjat-linkin saa nähtäväkseen arkiston sisällysluettelon ja saa yleiskuvan niistä asiakirjaryhmistä, joista arkisto koostuu.

Tilausjärjestelmän haussa hakusana metsä on liian yleinen. Hakusanoina kannattaa käyttää toimintaa tai aihetta kuvaavia hakusanoja sopivasti tähdellä katkaisten, esimerkiksi:

  •  hakkuu*
  •  leimau*
  •  *myynti*
  •  *viljely*
  •  työohjelm*
  •  *kart*
  •  talouskart*
  •  *torp*
  •  *uitto*
  •  kämp*
  •  metsäpalo*

Mikäli haluaa kohdistaa haun vain metsähallinnon hoitoalueiden arkistoihin, voi hakusanaan yhdistää "metsähall* hoitoalu*" rajaamaan hakua.


Kirjallisuutta

Hertz, Martti, Metsähallitus 1859-1934. Helsinki 1934.

Laitakari, Erkki, Metsähallinnon vuosisataistaival 1859-1959. Silva Fennica 107. Tampere 1960.

Parpola, Antti, Åberg, Veijo, Metsävaltio – Metsähallitus ja Suomi 1859-2009. Metsähallitus, Helsinki, 2009.

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry karttahakuun


Paluu Portin etusivulle