Metsähallitus

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Asutustoiminta itsenäisyyden ajalla

Asutusviranomaiset

Metsähallinnon hoitoalueet

Metsähallinnon tarkastuspiirit 

Metsähallituksen historiaa

Teollistumista seuranneen puunkäytön lisääntymisen myötä valtio sääti vuonna 1851 metsälain, jonka noudattamista valvomaan tarvittiin metsähallinto. Se luotiin aluksi maanmittauksen ylihallituksen alaisuuteen. Metsähallinto erotettiin maanmittaushallinnosta 1.8.1863 annetulla asetuksella, jolla perustettiin metsähallitus. Uuden keskusviraston päällikkönä oli ylijohtaja, jolla oli yksin päätösvalta. Viraston alaisuuteen kuuluivat vain niin sanotut kruununpuistot eli valtion metsätaloutta varten erotetut yhtenäiset maa-alueet. Julistus Evon metsäopiston perustamisesta metsänhoitohenkilökunnan koulutusta varten annettiin 10.3.1858. Oppilaitos aloitti toimintansa virallisesti 1.3.1862.

Paikallistason metsänhoidosta vastasivat aluksi maaherran alaisuudessa toimineet lääninmetsänhoitajat. Metsähallinnon vakinaistamisen yhteydessä vuonna 1859 valtion metsät jaettiin 11 tarkastuspiiriksi ja 50 hoitoalueeksi, jotka jakautuivat edelleen vartioalueisiin. Lääninmetsänhoitajien virat yhdistettiin ylimetsänhoitajien virkoihin. Kuhunkin tarkastuspiiriin asetettiin ylimetsähoitaja, hoitoalueeseen metsänhoitaja ja vartioalueeseen metsänvartija

Metsähallituksen tehtäviä ja organisaatiota muutettiin vuonna 1908. Asetuksen mukaan viraston kuului pitää silmällä myös yksityisiä metsiä ja valvoa metsäoppilaitoksia sekä metsästystä ja kalastusta valtion mailla. Uusi johtosääntö määräsi, että metsähallitus käsitteli ja ratkaisi tärkeimmät asiat kollegisesti istunnoissa, joita johti ylitirehtööri.

Metsäasiat käsiteltiin senaatin valtiovaraintoimituskunnassa vuoteen 1863 asti. Vuonna 1864 metsähallinto siirtyi maanviljelystoimituskunnalle ja 1888 kamaritoimituskunnalle. Marraskuussa 1917 metsähallituksesta tuli maanviljelystoimituskunnan alainen, ja itsenäistymisen jälkeen alueesta vastasi maatalousministeriö.

Vuonna 1921 Metsähallitus jakaantui valtionmetsäin jaostoon ja yksityismetsäin jaostoon. Jaostot jakaantuivat osastoihin joilla oli eri tehtävät. Metsähallituksen alaiset valtion maat jaettiin asetuksella 3.6.1921 neljään piirikuntaan.

Vuoden 1921 laki kumottiin 1966 annetulla lailla. Tämän lain mukaan tuli metsähallituksen metsähallintoa johtavana keskusvirastona. Muiden tehtävien ohella metsähallituksen tehtävänä oli nyt edustaa valtakunnan metsätaloutta.

Mitä Metsähallituksen arkistoon kuuluu?

Arkisto käsittää seuraavat asiakirjat: A. Diaarit, B. Luettelot, C. Pöytäkirjat, D. Konseptit ja taltiot, E. Saapuneet asiakirjat, G. Tilit, G II. Tilit vuodesta 1901, H. Sisällön mukaan järjestetyt asiakirjat, I. Kartat ja piirustukset, J. Sekalaiset asiakirjat, K. Hovinsaaren kruununpuiston asiakirjat.

Metsähallituksen perustamisesta aina vuoteen 1918 käytössä oli keskusvirastojen yleinen kirjaamistapa kuitenkin siten, että viranomaisilta saapuneet kirjeet ja yksityisiltä saapuneet anomukset vietiin samaan diaariin. Vuonna 1919 kirjaaminen muutettiin yhdistetyksi diaarikirja-ja korttijärjestelmäksi.


Metsähallituksen arkistot I, II ja III

Metsähallituksen arkiston ydin muodostuu kolmesta arkistokokonaisuudesta. Metsähallituksella on myös karttakokoelmia jotka on järjestetty erikseen.

Metsähallituksen arkisto I, vuosilta 1830 – 1928. Vanhin osa metsähallituksen arkistoa vuoteen 1919 siirrettiin valtionarkistoon 1929. Vuosina 1931, 1933, 1935 ja 1937 siirrettiin metsähallituksen tilit vuoteen 1926 saakka. Vuosien 1927 – 1940 tilit hävitettiin valtionarkiston antaman luvan perusteella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vuosina 1959 – 1963 metsähallitus on siirtänyt arkistonsa pääosan vuoteen 1928 valtionarkistoon. Vuoden 1922 asutuslain toimeenpanoon liittyvät, valtionarkistoon siirretyt asiakirjat ulottuvat kuitenkin aina vuoteen 1949 saakka.

Metsätalouden tarkastusasiakirjat ja metsätaloussuunnitelmat on järjestetty hoitoalueittain: Niistä käyvät ilmi metsän kunto ja kasvullisuus. Karttaliitteisiin on merkitty maa-alueitten rajat ja luonnonpiirteet. Tiedot kruununtorpista sisältyvät tähän osaan Metsähallituksen arkistoa. Tässä arkistossa on myös virkataloja koskevia asiakirjoja sekä seurakuntien metsäasiakirjoja. Näitä aineistoja koskevat kartat säilytetään karttakokoelmassa.

Metsähallituksen arkisto II, vuosilta 1874 – 1969 (1929 – 1947) sisältää muun muassa vuoden 1936 asutuslakiin perustuvien asunto- ja viljelystilojen sekä lisämaiden luovutuskirjojen luettelot. Asutustoiminnasta kertovat myös vuoden 1945 maanhankintalakiin perustuvat asiakirjat sekä vuonna 1940 annettu siirtoväen pika-asutuslakiin perustuvat asiakirjat. Osa II arkiston asiakirjoja käsittelee myös muita kuin kotimaan asioita, esimerkiksi Saksan armeijan puuhankintaa ja Neuvostoliittoon toimitettuja puutavaralähetyksiä sekä puolukan ja jäkälän vientiä.

Metsähallituksen uusin osa, arkisto III, 1848 – 1979 (1948– 1967) luovutettiin elokuussa 1991 valtionarkistoon. Arkistokokonaisuuden laajuus on 113 metriä. Arkistossa on tietoa metsänhoidon lisäksi esimerkiksi uittoväylistä.


Mihin arkistoa voi käyttää?

Arkistoa voi hyödyntää esimerkiksi tutkittaessa metsänhoitoa ja metsätaloutta. Aineistosta löytyy yksityiskohtaista tietoa metsänkäytöstä, puunmyynnistä ja hakkuista sekä paikallisista metsätuhoista.

Metsänhoitoa ja kartoitusta tutkimalla on mahdollista seurata paikallista historiaa ja maiseman muutoksia. Metsäalueet ovat jakautuneet yksityisomisteisiin ja valtion metsiin sekä viljely- ja asumiskäyttöön erilaisissa prosesseissa. Kulttuurimaisemaa muokanneista päätöksistä, kuten tiesuunnitelmista ja uittoväylistä, löytyy luonnoksia ja kirjeenvaihtoa suunnitelmien eri vaiheissa.

Arkistossa I olevat Metsähallituksen kiertokirjeet kertovat kruununmetsätorppien asemasta. Metsätorppien vuokrasopimukset on järjestetty tarkastuspiirien mukaan. Valtionmetsätorpan perustamiseen tarvittiin metsähallituksen lupa. Vuokrasopimuksen torpparin kanssa teki paikallinen metsänhoitaja, mutta siihen oli haettava metsähallituksen vahvistus. Vuokra-alueiden lunastaminen torpparin omistukseen mahdollistui vuonna 1922. Silloin säädettiin laki valtion metsämaiden asuttamisesta ja torpista muodostettiin asutustiloja. Arkistossa on myös vanhempia maankäyttöön ja asutukseen liittyviä, isonjaon ja uusjaon toimeenpanoon asiakirjoja.

Arkistosta II löytyvät asutustoimintaa koskevat asiakirjat koskevat vuoden 1936 asutuslakia. Sen mukaan vuokralla olleet valtionmetsätorpat sai lunastaa itsenäisiksi, mutta niistä ei muodostettu enää asutustiloja, vaan käyttöoikeutta rajoitettiin.

Arkiston kolmannessa osassa on metsätalousasiakirjojen lisäksi tietoa esimerkiksi uittoväylistä.

Kuinka käytän aineistoa?

Metsähallituksen arkistot I-III on luetteloitu Kansallisarkiston arkistoluetteloissa 510, 510:1 ja 510:2. Nämä paperimuotoiset arkistoluettelot ovat käytettävissä Kansallisarkiston tutkijasalissa. Luettelot ovat arkiston käyttäjälle tarpeellinen apuväline. Niissä on arkiston käyttämistä helpottavia hakemistoja, luetteloita ja huomautuksia. Luettelossa 510:1 on listattu asetuksia ja lakiuudistuksia, joiden tuntemisesta voi olla arkiston tutkijalle hyötyä. Metsähallituksen rakenneuudistuksia voi hahmottaa luettelon 510:1 liitteistä löytyvillä organisaation kuvilla.

Arkistoon kannattaa ensin tutustua joko Vakka-arkistotietokannan tai arkistoluetteloiden avulla ja tämän jälkeen tilata haluttu aineisto Astian kautta käyttämällä hakusanoina Vakasta ja arkistoluettelosta saatavia tietoja. Metsähallituksen arkisto löytyy kun valitset Vakka arkistotietokannasta tarkennetun haun ja arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmäksi Metsähallitus. Aineisto tilataan käytettäväksi haku- ja tilausjärjestelmä Astian avulla. Aineiston löytää Astian perushaulla hakusanalla Metsähallitus. Metsähallituksen arkistot I, II ja III ovat kaukosäilytyksessä. Astia- palvelussa tehdyt tilaukset toimitetaan seuraavana arkipäivänä Rauhankadulle, jossa ne ovat luettavissa tutkijasalissa (os. Rauhankatu 17, Helsinki).