Nimismiehet

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Hollikyytiasiakirjat

Kestikievariasiakirjat

Kruununvoudit

Kyytilaitokseen liittyvät aineistot

Lääninhallitukset

Oikeusistuimet

Poliisilaitokset

Tullikamarit

Ulosottoviranomaisten asiakirjat 

Nimismiehet

Nimismies (usein käytetään myös ruotsinkielestä peräisin olevaa ”vallesmanni” nimitystä) on nykyisin virkamies, joka toimii poliisipäällikkönä, ulosottomiehenä, yleishallintovirkamiehenä ja yleisenä syyttäjänä. Historiallisesti nimismiehet ovat vuosisatojen ajan olleet maaseutupaikkakuntien poliiseja, joiden tehtäviin on sisältynyt laajasti järjestyksenpitoon ja lainkäyttöön liittyviä tehtäviä. Vanhoissa kaupungeissa nimismiesten tehtäviä ovat hoitaneet muut virkamiehet.

Ensimmäiset nimismiehet nimitettiin 1400-luvulla, jolloin pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehet keskuudestaan. Nimismiehet olivat eräänlaisia pitäjien luottamusmiehiä, jotka vastasivat yleisen järjestyksen pitämisestä ja verojen kokoamisesta sekä järjestivät käräjät ja toimivat niissä syyttäjinä. Ruotsin keskushallinto alkoi tiukentaa otettaan valtakunnasta 1600-luvulla, mikä näkyi myös nimismiesten roolissa. Nimismiesten nimittäminen siirtyi maaherroille, ja talonpoikaistaustaiset nimismiehet korvattiin vähitellen aatelisilla. Autonomian aikana keskushallinto halusi kaventaa paikallista itsehallintoa ja sitoi nimismiehet selkeästi kruunun palvelijoiksi. Nimismiesten aseman muuttumisesta huolimatta heidän tehtävänsä ja toimenkuvansa säilyivät hyvin samanlaisina aina itsenäisyyden aikaan asti. He olivat paikallishallinnon yleisvirkamiehiä, joiden tehtäväkenttä oli todella laaja kattaen ennen kaikkea yleiseen järjestykseen liittyviä asioita.

Nimismiesten tosiasiallinen rooli on muuttunut vasta itsenäisyyden aikana. Suomen hallintojärjestelmän kehittyessä nimismiesten tehtävät alkoivat muuttua hiljalleen hallinnollisiksi. Käytännön työt ovat siirtyneet vähitellen palkatuille syyttäjille ja poliiseille. Suurin osa nimismiesten viroista muutettiin poliisipäällikön viroiksi kihlakuntauudistuksessa vuonna 1996. Nykyään nimismiehiä toimii enää Pohjois-Suomessa.

Nimismiehen toimialue oli vuoden 1996 kihlakunnanuudistukseen asti nimismiespiiri. Nimismiespiirit koostuivat yhdestä tai muutamasta paikkakunnasta.

Mitä asiakirjoja nimismiespiirien arkistot sisältävät?

Arkistolaitoksen yksiköissä säilytetään 335 nimismiespiirin arkistoa. Lähes kaikki asiakirjat ovat 1800- ja 1900-luvuilta. Joissain arkistoissa on materiaalia myös 1700-luvulta.

Nimismiespiirien arkistot sisältävät nimismiesten toiminnasta syntyneitä asiakirjoja. Arkistot sisältävät esimerkiksi luetteloita, pöytäkirjoja, kirjeitä sekä erilaisia hakemuksia ja anomuksia. Mielenkiintoisimpia asiakirjoja ovat pääsääntöisesti erilaiset luettelot ja pöytäkirjat. Luetteloita löytyy monista nimismiesten käsittelemistä asioista kuten rikos- ja syyteasioista sekä erilaisista lupa-asioista, jotka koskivat esimerkiksi aseenkantoa, arpajaisia tai tapahtumien järjestämistä. Pöytäkirjoja on muun muassa poliisitutkimuksista, ulosotoista ja pakkohuutokaupoista.

Pienessä osassa asiakirjoja on voimassa käyttörajoitus.


Mitä tietoja voin saada nimismiespiirien arkistoista?

Nimismiespiirien arkistot ovat tärkeitä lähteitä ennen kaikkea tutkittaessa rikollisuutta ja erilaisia luvanvaraisia asioita. Arkistoista saa mielenkiintoista tietoa paikallisista asioista, mutta aineistoja voi käyttää myös laajemmin vertailtaessa eri paikkakuntien kehitystä. Arkistoista voi myös saada tietoa yksittäisten henkilöiden tekemistä rikoksista.

Rikollisuutta tutkittaessa tärkeimpiä asiakirjoja ovat luettelot, joista voi seurata rikollisuuden kehitystä. Luettelot ovat tärkeitä myös tutkittaessa asioita, joista tarvitsi antaa ilmoitus tai anoa lupaa nimismieheltä. Näitä ovat elinkeinojen harjoittamiseen, tapahtumien järjestämiseen, yhdistystoimintaan ja aseenkantoon liittyvät asiat. Henkilöhistorialliseen tutkimukseen kiinnostavia asiakirjoja ovat lähinnä tutkimuspöytäkirjat, joista löytyy tietoja henkilöiden tekemistä rikoksista.

Nimismiehet toimivat yleisviranomaisina, joiden tehtäväkenttä oli paikoin todella laaja. Monia nimismiesten käsittelemiä asioita käsittelivät myös muut viranomaiset. Nimismiesten hoitamista asioista voikin saada tietoa monesti myös kruununvoutien, lääninhallitusten sekä keskusvirastojen ja ministeriöiden arkistoista.


Miten etsin tietoa nimismiespiirien arkistoista?

Nimismiespiirien arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri toimipisteissä. Arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokannasta löytää merkinnän siitä, missä toimipisteessä kunkin nimismiespiirin arkistoa säilytetään.

Vakka-arkistotietokantaan on luetteloitu nimismiespiirien arkistojen sisältö. Arkistot löytyvät Vakasta tarkennetun haun avulla. Kaikkien nimismiespiirien arkistot löytyvät valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmät ”Nimismiehet” ja painamalla Tee haku.


Nimismiehet.JPG


Avautuvalla sivulla ovat listattuina kaikki arkistolaitoksen yksiköissä säilytettävät nimismiespiirien arkistot. Painamalla nimismiespiirin nimeä ja seuraavalla sivulla nimismiespiirin arkiston nimeä päästään sivulle, johon on merkitty arkistoa säilyttävä arkistolaitoksen toimipiste. Painamalla tältä sivulta löytyvää Sarjat-linkkiä pääsee tutkimaan nimismiespiirin arkistoluetteloa.

Nimismiespiirien arkistojen tutkimisen perustana on tarkka tutustuminen Vakkaan tai arkistolaitoksen toimipisteistä löytyviin painettuihin arkistoluetteloihin. Diaarit eivät ole nimismiespiirien arkistoissa kovin käyttökelpoisia hakemistoja, koska niihin ei ole merkitty asioiden käsittelyn eri vaiheita.


Kirjallisuutta

Onnela, Samuli & Orrman Eljas, "Lääninhallinnon ja muun valtionhallinnon arkistot". Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Orrman, Eljas & Pispala, Elisa. Kansallisarkisto ja WSOY, Porvoo 1994, 129—143.

Ylikangas, Heikki, Wallesmanni. Kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1996.

Nimismiehet wikipediassa.



Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Palaa sivun alkuun

___________________________

Paluu Portin etusivulle