Ohjeita kantakortin merkintöjen tulkintaan

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Miksi kantakorttien merkintöjä pitää osata tulkita?

Kantakorttien merkintöjen tulkitseminen on tärkeää, koska niiden sisältämien tietojen perusteella tutkijan on mahdollista löytää tarvitsemansa sotapäiväkirjat. Seuraavassa kahdessa esimerkissä opetetaan, miten kantakorttien merkintöjä luetaan. Sivun alalaidassa kerrotaan tulkinnan apuvälineistä, joista tärkein lienee arkistolaitoksen sotilaslyhennekone.

Kantakortit jakaantuvat ennen 2. maailmansotaa laadittuihin ns. vanhoihin kantakortteihin, jotka ovat kaksipuolisia pahvikortteja, sekä ns. uusiin kantakortteihin, jotka ovat vihertäviä tai sinertäviä kaksilehtisiä vihkoja. Uudet kortit on laadittu viime sotien päättymisen jälkeen ja niiden tietoja on koottu vanhojen korttien merkintöjä kopioimalla.

Esimerkki 1: vanhan kantakortin merkintöjen tulkitseminen

Seuraavassa näkyy kuva vanhan kantakortin taustapuolesta, jonka merkinnät ovat tärkeitä oikean sotapäiväkirjan löytämisen kannalta. Kohdat 23 ja 32–33 ovat tavallisesti tärkeimmät. Alla olevassa mallissa esimerkkihenkilömme on saapunut palvelukseen Järjestelykeskus 1:n 11. komppaniaan (11./Järj.K 1) 12.6.1942 (ks. kortin kohdat 23–24). Kortin kohdasta 32 ilmenee, että hänet on tämän jälkeen siirretty 14. Divisioonan henkilötäydennyskeskukseen (HTK/14.D) 9.7.1942, josta edelleen saman divisioonan osasto Niemeen (Os. Niemi/14.D) 13.7.1942. Seuraava siirto on tapahtunut 30.9.1942, jolloin hänet on määrätty Jalkaväkirykmentti 52:n 7. komppaniaan (7./JR 52). Sodan loppupuolella hän on palvellut vielä rykmenttinsä 9. komppaniassa (9./JR 52) 30.6.1943–16.4.1944 sekä lopuksi Erillinen pataljoona 24:n 4. komppaniassa (4./Er.P 24) 17.4.1944–12.11.1944. Kohdassa 41 olevan merkinnän mukaan hänet kotiutettiin 14.11.1944.

 
Vanha kantakortti.jpg

Esimerkki 2: uuden kantakortin merkintöjen tulkitseminen

Uuteen kantakorttiin sotapäiväkirjan löytämisen kannalta keskeinen tieto on koottu sen toiselle sivulle, joka on otsikoitu nimekkeellä "VI. Palvelus puolustusvoimissa". Sivulle on koottu palvelus niin rauhan kuin sodankin aikana. Alla olevassa kuvassa näkyy juuri tuo kantakortin toinen sivu.

Esimerkkihenkilömme on suorittanut varusmiespalveluksensa (merkitty korttiin tunnuksella "V") muun muassa panssarilaiva Ilmarisella sekä koululaiva Suomen Joutsenella. Näiltä ajoilta ei sotapäiväkirjoja ole. Hän on myös toiminut palkattuna viranhaltijana 1930-luvun lopulla (merkitty korttiin tunnuksella "P"), eikä tältäkään ajalta ole päiväkirjoja. Niitä löytyy käytännössä ainoastaan sota-ajalta, joskin välirauhan ajaltakin on joitakin päiväkirjoja.

Talvisodan ajalta kortissa on vain vähän palvelustietoja. Sen sijaan jatkosodan osalta niitä on enemmän. Kuten yllä on henkilön merkitty astuneen palvelukseen Järjestelykeskus 1:n 11. komppaniaan (11./Järj.K 1) 12.6.1942. Tämän jälkeen hän on palvellut mm. 14. Divisioonan Osasto Niemessä (Os.Niemi/14.D), Jalkaväkirykmentti 52:n 7. (7./JR 52) ja 9. komppaniassa (9./JR 52). Palvelusajat on esitetty ensimmäisessä sarakkeessa.

Lyhenteiden tulkitsemisessa auttaa arkistolaitoksen sotilaslyhennekone.

Uusi kantakortti.jpg

Miten voin etsiä haluamani sotapäiväkirjan verkosta?

Yllä mainitun kantakortin tietojen tulkitsemisen jälkeen haluttua sotapäiväkirjaa voidaan ryhtyä etsimään arkistolaitoksen kotisivulla olevan Vakka-arkistotietokannan avulla. Tarkennetun haun kenttään syötetään joukko-osaston nimi ilman lyhenteitä (esim. Jalkaväkirykmentti 11). Haku suoritetaan nimekkeen alusta. Lisäksi kuvailutasot-kentästä rastitetaan Arkistoyksikkö (ks. kuva alla). Tällöin hakutulokseksi saadaan kaikki sen omat sekä sen alaisten yksiköiden sotapäiväkirjat. Itse päiväkirjaan pääsee hakusivulla esiin tulevan Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon -linkin kautta.

Halutessasi voit tulostaa kuvia omalla tulostimellasi. Tulostusohjeen löydät täältä.


Esimerkki Vakan hakunäkymästä


Paluu sotapäiväkirjaoppaan etusivulle

Paluu Portin etusivulle