Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkisto

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Oikeusistuimet

Lääninvankilat

Nimismiehet

Vankeinhoitohallitus 

Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto

Mikä oli Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto?

Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto oli vuodesta 1923 vuoteen 2001 vankeinhoidosta ja sen suunnittelusta vastannut virasto.

Suomen vankeinhoidon keskushallinnon organisaatio uudistettiin itsenäisyyden alkuvuosina. Aiemmin vankiloista ja vankeinhoidosta oli vastannut vankeinhoitohallitus. Vankeinhoitohallitus oli perustettu vuonna 1881, ja se oli toiminut aluksi senaatin talousosaston siviilitoimituskunnan alaisena, sittemmin kamaritoimituskunnan ja vuodesta 1892 oikeustoimituskunnan alaisuuteen.

Itsenäisenä keskusvirastona toiminut vankeinhoitohallitus lakkautettiin vuonna 1922 ja sen tehtävät siirrettiin oikeusministeriölle. Oikeusministeriöön perustettiin erillinen vankeinhoitoasiain osasto. Vuonna 1936 vankeinhoito-osasto muutettiin keskusvirastotyyppiseksi vankeinhoitovirastoksi, joka jatkoi toimintaansa oikeusministeriön osastona.

Vankeinhoitovirasto lakkautettiin vuonna 1950 ja silloin palattiin ennen vuotta 1936 vallinneeseen järjestelmään. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto lakkautettiin 31.7.2001, jonka jälkeen oikeusministeriöön sen hallinnonalaan kuuluvia kriminaalipoliittisia tehtäviä hoitamaan muodostettiin kriminaalipoliittinen osasto. Osa tehtävistä siirrettiin Rikosseuraamusvirastolle.

Miten vankeinhoito-osasto toimi?

Oikeusministeriöstä annetun asetuksen mukaan vankeinhoitoasiainosaston piti käsitellä asiat, jotka liittyivät vankeinhoitolaitokseen ja vankien kuljetuksiin sekä rangaistusten toimeenpanoon.

Vankeinhoito-osasto jakautui eri toimistoihin. Aluksi toimistoja oli kaksi, tilitoimisto ja taloustoimisto. Vuonna 1950 näitä toimistoja oli neljä: tarkastustoimisto, taloustoimisto, kansliatoimisto ja tilitoimisto. Tarkastustoimiston tehtävänä oli huolehtia vankiloiden kurista ja järjestyksestä, kansliatoimiston hallinnosta, tilitoimiston hoitaa tilit ja valmistella talousarvio ja taloustoimiston valvoa ja johtaa vankiloiden taloutta sekä vastata ravintoaineiden, työtarpeiden sekä kaluston hankkimisesta.

Vuonna 1962 vankeinhoito-osaston organisaatiota uudistettiin siten, että tarkastustoimisto muutettiin valvonta- ja koulutustoimistoksi, taloustoimisto työ- ja taloustoimistoksi ja kansliatoimisto hallinnolliseksi toimistoksi. Tilitoimisto muuttui oikeusministeriön yleiseksi tilitoimistoksi. Vuonna 1977 perustettiin vielä suunnitteluyksikkö laatimaan vankeinhoitoa koskevia suunnitelmia ja tutkimuksia.


Mitä vankeinhoito-osaston arkisto sisältää?

Vankeinhoito-osaston arkisto sisältää huomattavan määrän erilaista materiaalia. Sitä on niin vangeista kuin vankiloistakin. Vankeinhoito-osaston arkisto voidaan jakaa kahteen osa-arkistoon, kirjaamon arkistoon ja keskusvankirekisteriin. Kirjaamon arkisto käsittää kanslian, taloustoimiston ja tilitoimiston asiakirjat, joissa on diaarit, konseptit ja saapuneet asiakirjat jne. Keskusvankirekisterissä säilytetään vankiaisakirjoja ja kortistoja.

Vankeinhoito-osaston arkistoon liittyy myös vankiloiden tutkimustoimiston arkisto. Vankiloiden tutkimustoimisto oli 1945–47 toiminut oikeusministeriön alainen toimisto, jonka tehtävänä oli tutkia vankiloiden oloja sodan aikana.

Vankeinhoito-osaston arkisto sisältää myös vankiloiden piirustuksia, joista osa on mikrofilmattu. Vankilapiirustuksia on myös kahdessa muussa kokoelmassa, jotka eivät kuulu oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkistoon.

Parhaiten tutustumisen oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkistoon voi aloittaa Vakka-tietokannasta.


Miten voin hyödyntää vankeinhoito-osaston arkistoa?

Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkisto soveltuu hyvin henkilöhistorialliseen tai vankeinhoidon historian tutkimukseen.

Mikäli ollaan kiinnostuneita jostakin tietystä henkilöstä, jonka tiedetään kärsineen vankeusrangaistuksen, antavat etenkin keskusvankirekisteristä poistetut kuolleiden vankien asiakirjat varsin kattavan kuvan hänen vankeusajastaan. Asiakirjat sisältävät yleensä selostuksen rangaistuksen täytäntöönpanosta, rikosrekisteriotteen, rangaistusluettelon, otteita ja jäljennöksiä oikeuden pöytäkirjoista, todistuksia, valvontakirjoja, vangista käytyä vankeinhoitoviranomaisten kirjeenvaihtoa, vankipasseja ja monesti mukana on valokuvakin.

Vankeinhoidon historian tutkimukseen vankeinhoito-osaston arkisto on myös hyvä apuväline. Se sisältää laajasti tietoa Suomen vankeinhoidosta. Tutkimusta helpottaa, jos on perehtynyt alan kirjallisuuteen, esimerkiksi Suomen vankeinhoidon 4-osaiseen historiaan.


Miten löydän etsimäni vankeinhoito-osaston arkistosta?

Vankeinhoito-osaston arkistoon tutustuminen kannattaa aloittaa arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokannasta, josta vankeinhoito-osaston löytää kirjoittamalla hakukenttään ”vankeinhoito-osasto”. Hakutuloksista valitaan oikeusministeriön vankeinhoito-osaston arkisto. Valitsemalla vankeinhoito-osaston arkisto -sivulta kohta ”Sarjat” päästään arkistoluetteloon.

Vankeinhoito-osaston arkistoon pääsee tutustumaan Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Arkistossa kannattaa ensimmäisenä tutustua erikoisluetteloon 434:3, josta saa apua aineiston tilaamiseen. Vankeinhoito-osaston arkiston aineistoa säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä ja aineisto on tutkittavissa Rauhankadun toimipisteessä vasta tilauksen jälkeisenä päivänä.


Keskusvankirekisteristä poistetut kuolleiden vankien asiakirjat

Mielenkiintoisinta aineistoa vankeinhoito-osaston arkistossa ovat keskusrekisteristä poistetut kuolleiden vankien asiakirjat. Kuolleiden vankien asiakirjoihin tutustuminen kannattaa aloittaa luetteloista. Luettelot voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sisältää aakkostetun kortiston, joka sisältää keskusvankirekisteristä vuonna 1962 poistetut rekisteriasiakirjat. Tämä kortisto on koottu seitsemään kansioon (kansiot Bb:1 – Bb:7). Kortistossa on mainittu usein myös henkilön entinen sukunimi, joka helpottaa henkilön etsimistä.

Mainittu kortisto on melko hyvä, mutta sen lisäksi on olemassa kansio Bab2:1, joka on suppeampi ja sisältää kolme ohutta luetteloa vuoden 1963 jälkeen rekisteristä poistetuista vankiasiakirjoista.

Asiakirjan löytää siten, että etsii sen henkilön nimen, josta ollaan kiinnostuneita. Jos nimi löytyy kortistosta tai luetteloista, otetaan nimen jälkeen oleva numero ylös. Asiakirjat on koottu numerojärjestyksessä mappeihin. Oikea numero on halutun henkilön asiakirjoja etsittäessä ehdottoman välttämätön, sillä asiakirjoja sisältäviä koteloita on arkistossa 975. Kotelot Ha:1-Ha:759, sisältävät vuonna 1962 keskusvankirekisteristä poistettujen vankien asiakirjat ja kotelot Ha:760-Ha:975 taas vuoden 1963 jälkeen poistetut asiakirjat.

Tutkijan pitää muistaa, että vankeja koskevat salassa pidettävät asiakirjat tulevat julkisiksi 50 vuoden kuluttua asianomaisen kuolemasta, tai jos siitä ei ole tietoa, 100 vuoden kuluttua asiakirjan viimeisestä päiväyksestä (L 621/1999).


Vankeinhoito-osaston kirjaamon arkisto

Vankeinhoito-osaston kirjaamon arkisto sisältää kanslian, taloustoimiston ja tilitoimiston asiakirjat, joissa on tavanomaiset pääsarjat, diaarit, konseptit ja saapuneet asiakirjat, jne.

Asioiden kirjaamisessa käytettiin vuosina 1923-34 valtionhallinnossa yleistä kirjediaaria. Kirjaaminen on suoritettu asian lähettäjän mukaisesti ryhmiteltynä ja asiakirjat on arkistoitu samassa järjestyksessä.

Asiakirjan etsiminen kirjaamon arkistosta tapahtuu seuraavasti. Jos ollaan kiinnostuneita esimerkiksi vuoden 1931 asioista, on tutustuttava kyseisen vuoden diaareihin, esimerkiksi Aaa 18 Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston Diarioon 1931 I.

Diaarin alussa on rekisteri siitä, mitä diario sisältää. Esimerkiksi Aaa 18 oikeusministeriön vankeinhoito-osaston diariosta 1931 I selviää, että numero 1 viittaa tasavallan presidentin kansliaan ja valtioneuvostoon lähteneisiin kirjeisiin, jotka löytyvät siis diaarin aukeamalta 1.

Diaarin aukeamalla on seitsemän saraketta: tulonumero, tulopäivä, lähettäjä, kirjeen päiväys ja sisällys, välitoimi, saapuneita vastauksia ja lopullinen toimi. Näistä sarakkeista viimeinen, ”lopullinen toimi”, on tärkein. Siitä selviää yleensä se mitä on tehty. Esimerkiksi sarakkeesta voi selvitä onko asiassa lähetetty kirje tasavallan presidentin kansliaan, tämän jälkeen katsotaan päivämäärä jolloin kirje on lähetetty. Kirjeen voi sitten löytää sen perusteella Daa 25 vankeinhoito-osaston kirjekonsepteista 1931 I.

Kirjekonseptienkin alussa on rekisteri, jonka mukaan voidaan edetä, ja koska tiedetään että kirje on lähetetty tasavallan presidentin kansliaan, löytyy haettu asia aivan rekisterin alkupuolelta. Päivämäärän ja nimen perusteella löytyy numero ja sen perusteella kirje joka on lähtenyt esimerkiksi juuri tasavallan presidentin kansliaan. Pitää kuitenkin huomata, että joissakin tapauksissa kirjeet on voitu hävittää.

Vuodesta 1935 eteenpäin siirryttiin järjestelmään, jossa käytössä oli kaksi diaaria: A-lehtidiaari eli ajanmukainen luettelo ja Vuonna 1935 siirryttiin yhdistettyyn kortti- ja lehtidiaariin, jossa A-lehtidiaari muodostaa ajanmukaisen luettelon ja asian mukaan ryhmitelty B-kortisto toimii varsinaisena diaarina, johon merkinnät on tehty. Diaarin asiaryhmittely on vuosittain sidottujen diaarikirjojen yhteydessä. Asiakirjat on arkistoitu diaarin juoksevan numeron mukaisessa järjestyksessä.

B-korttidiaarin kannesta, joka toimi varsinaisena diaarina, löytyy asiaryhmittely. Ryhmien ”kantena” on vielä kortti, josta käy ilmi missä järjestyksessä kortit ovat: ministeriöt, keskusvankilat, nuorisovankilat, vankimielisairaala, varavankilat ja erinäiset aloitteet.

Kortissa on yleensä alariveillä päivämäärä, mikäli asialle on tehty jotakin. Tämän päivämäärän perusteella voi löytää sen kirjeen joka on lähetetty esim. vankilaan koskien vaikkapa jonkin tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoa. Kyseisen päivämäärän ja paikan perusteella haetaan kirjekonsepteista kirje, josta on kiinnostuttu. Kirje löytyy numeron perusteella, mutta jos kortissa on leima ”asiakirja hävitetty”, sitä ei ole säilytetty.

Kirjallisuutta

Nuorteva, Jussi, Vangit, vankilat, sota. Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana. Suomen vankeinhoidon historiaa osa 3. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1987.

Nuorteva, Jussi, Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881 – 1988. Suomen vankeinhoidon historiaa osa 2. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.

Oikeusministeriö, vankeinhoito-osasto 1923–1950. Valtionarkiston luettelo 434:3.

Savolainen, Raimo, Keskusvirastolinnakkeista virastoarmeijaksi. Senaatin ja valtioneuvoston alainen keskushallinto Suomessa 1809–1995. Hallintohistoriakomitea ja Edita, Helsinki 1996.

Suominen, Elina, Katsauksia vankeinhoidon kehitykseen. Suomen vankeinhoidon historiaa osa 1. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1981.

Siirry Vakka-arkistotietokantaan

___________________________


Paluu Portin etusivulle