Päiväkäskyt 1918-1992

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Kantakortit

Palvelus armeijassa

Sotapäiväkirjat

Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet 

Mitä ovat päiväkäskyt?

Päiväkäskyt ovat sotilaallisia kirjallisia käskyjä tai kirjelmiä. Päiväkäskyjen tiedot kertovat joukko-osastojen arjesta. Esimerkiksi 1920–luvulla päiväkäskyistä selviävät komennukset, päivystykset, rangaistukset, muonavahvuudet, siirrot, lomat, tarve-esineiden kulutukset, sotaoikeuden asiat ja monet muut tiedot. Päiväkäskyissä on myös otteita ylempien joukkojen, kuten divisioonien päiväkäskyistä.

Päiväkäskyjä ovat antaneet yhtymien, joukko-osastojen tai vastaavien yksiköiden komentajat ja päälliköt. Päiväkäskyjä ovat antaneet myös sotaväen päällikkö ja tasavallan presidentti. Tasavallan presidentin antamat päiväkäskyt ovat yleensä tasavallan presidentin sotilaskäskyn nimellä tai ylipäällikön käskyn nimellä.

Tavallisesti päiväkäskyt on annettu rykmenttitasolla. Mutta joissain tapauksissa päiväkäskyjä ovat antaneet myös pataljoonat ja pienemmät joukko-osastot. Myös suomalaisissa YK-joukoissa laadittiin päiväkäskyjä. Joukko-osastoissa päiväkäskyjä annettiin vuoteen 1992 asti.

Päiväkäskyt on jaettu karkeasti kolmeen ryhmään. Aikaan ennen sotaa (1918–1939), sota-aika (1939–1945) ja sodan jälkeinen aika (1945–1992).


Mitä tietoja päiväkäskyt sisältävät?

Päiväkäskyjä on hyvin monenlaisia ja ne sisältävät erilaisia tietoja. Ylipäällikön antamat päiväkäskyt ovat yleensä varsin mahtipontisia, mutta alempien tasojen päiväkäskyt ovat taas paljon maanläheisempiä ja sisältävät sangen arkistakin tietoa.

Yleisenä sääntönä on, että mitä vanhemmasta päiväkäskystä on kyse, niin sitä yksityiskohtaisempaa tietoa päiväkäskyt sisältävät. Päiväkäskyjä annettiin esimerkiksi Suomen Valkoisessa Kaartissa 1920–luvulla lähes joka päivä kun taas esimerkiksi Viestirykmentissä Riihimäellä päiväkäskyjä annettiin 1980–luvun lopulla noin kerran kuukaudessa.

Sota-aikaisetkin päiväkäskyt ovat varsin maanläheisiä. Ne sisältävät monia arkipäiväisiltäkin tuntuvia tietoja, kuten ohjeita hevosen hoidosta ja käytösohjeita. Päiväkäskyissä on myös tietoa siitä tehtävästä jota joukot ovat olleet suorittamassa. Sota-ajan päiväkäskyissä mainitaan yleensä myös joukko-osaston kaatuneet. Päiväkäskyt sisältävät myös tietoja palkitsemisista, kuten kunniamerkkien jakamisesta ja niissä kiitetään usein joukko-osastoja ansiokkaista teoista.

Sotien jälkeisen ajan päiväkäskyissä on monia samanlaisia tietoja kuin sotaa edeltävän ajan päiväkäskyissä, joskaan ne eivät ole yhtä yksityiskohtaisia kuin esimerkiksi 1920–luvun päiväkäskyt. Esimerkiksi 1980–luvulla joukko-osastojen päiväkäskyt sisältävät tietoja niin ikään palkitsemisista ja muista tunnustuksista, organisaatiomuutoksista, nimityksistä ja ylennyksistä, määräyksistä, eroista, työsuhteen päättymisistä sekä virkavapauksista. Lisäksi päiväkäskyt sisältävät tietoa vapauttamisista, siirroista, komennuksista, ilmoittautumisista, rangaistuksista, sotilaskarkureista, palveluskelpoisuusluokan määräämisestä ja tehtävien luovutuksista.

Ylempien tahojen antamat päiväkäskyt eivät ole niin yksityiskohtaisia, eikä niitä ole annettu niin usein kuin esimerkiksi rykmenttien päiväkäskyjä. Sotaväen päällikön antamat päiväkäskyt sisältävät tietoja upseerien määräämisestä uusiin tehtäviin, siirroista, vapautuksista, kunniamerkeillä palkitsemisista, upseerien virkalomista ja sotaväen päällikön katselmuksista. Osa käskyistä sisältää myös pysyväiskäskyjä, joilla sotaväen päällikkö on määrännyt jonkin asian.

Tasavallan presidentin antamat päiväkäskyt eli presidentin sotilaskäskyt tai ylipäällikön käskyt ovat niin ikään sangen lyhyitä. Presidentin käskyt koskevat yleensä lähinnä vain ylempien upseerien virkanimityksiä tai muita vastaavia asioita. Lisäksi käskyt sisältävät määräyksiä siirroista, eroista, virka-arvon menetyksistä, ylennyksistä ja upseerien oikeudesta kantaa ulkomaisia kunniamerkkejä. Tasavallan presidentin antamat sotilaskäskyt on lähes poikkeuksetta painettu.


Miten voin hyödyntää päiväkäskyjä?

Päiväkäskyt ovat monipuolinen ja mielenkiintoinen lähde sotahistoriasta kiinnostuneille ja sukututkijoille. Sukututkija voi päiväkäskyistä löytää esimerkiksi tiedon siitä kirkosta, jossa henkilö on antanut sotilasvalansa.

Sota-ajan päiväkäskyjä tutkimalla voi hyvin täydentää tietojaan vaikkapa oman isoisän tai muun itseä kiinnostavan henkilön vaiheista. Tällöin kannattaa tutustua myös muihin lähteisiin, kuten esimerkiksi joukkojen sotapäiväkirjoihin, joista löytää tietoa täältä.

Päiväkäskyjen käyttöä ja tutkimista voi helpottaa, jos on perehtynyt sotahistoriaan kirjallisuuden avulla. Eri joukko-osastoja käsitteleviä kirjoja on olemassa mittava valikoima.

Miten löydän etsimäni päiväkäskyn?

Päiväkäskyjä ei toistaiseksi ole digitoitu mutta halutun joukko-osaston päiväkäskyjen olemassaolon voi tarkistaa digitoidusta hakukortistosta. Päiväkäskyt ovat etäsäilytyksessä ja niitä voi tilata tutkittavaksi Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijasalissa.


Yleisenä sääntönä on, että rauhan ajan päiväkäskyt ovat sidottu niteiksi vuosittain (joissakin tapauksissa aika vaihtelee) ja sodan ajan päiväkäskyt taas ovat kansioissa irtolehtinä.

Kansallisarkiston päiväkäskykokoelma sisältää niin rauhanajan joukkojen kuin sodan ajan joukkojen sekä ylempien komentajien päiväkäskyjä. Kansallisarkiston päiväkäskykokoelma ei ole aivan täydellinen vaan joitakin päiväkäskyjä on vielä eri joukko-osastojen hallussa tai jäänyt saapumatta arkistoon. Arkiston henkilökunta auttaa tarvittaessa ongelmatilanteissa.

Sota-ajan ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin, päiväkäskyjä voi myös tutkia kirjoista, sillä osa niistä on aikoinaan julkaistu kirjana Puhtain asein. Suomen marsalkan päiväkäskyjä vuosilta 1918–44.

Kirjallisuutta

Isoisän sotatie, Reserviläinen 2/2008.

Puhtain asein. Suomen marsalkan päiväkäskyjä vuosilta 1918–44. Helsinki 1970. Toim. Einari Kaskimies.

Päiväkäsky. Artikkeli Otavan Ison Tietosanakirjan osassa X. Helsinki 1936.

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti. Kansallisarkisto 2008.

Päiväkäskyt Wikipediassa


Paluu Portin etusivulle