Paliskunnat ja poronhoitoyhdistykset

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Lääninhallitukset 

Mitä paliskunnat ja poronhoitoyhdistykset ovat?

Paliskunta on määrätyllä alueella itsenäisesti toimiva poronomistajien yhteisö, joka yhteistyö- ja hallintoelimenä luo edellytyksiä poronhoidon harjoittamiselle. Yhteistyön lähtökohtana on, että paliskunnan osakkaiden velvollisuudet poronhoitotöissä ja -menoissa määräytyvät osakkaan poroluvun mukaan. Paliskuntien tulee suojella porokarjaa, edistää sen hoitoa ja estää poroja tekemästä vahinkoja ja menemästä toisten paliskuntien alueelle.

Paliskuntajärjestelmän juuret ovat poronhoidon luonteelle ominaisessa yhteistoiminnassa luonnonrajojen määräämillä laidunalueilla sekä sittemmin pitäjänkokouksissa ja kihlakunnankäräjillä tehdyissä poronhoidon järjestämistä koskevissa sopimuksissa. Säänneltyjä poronhoitokuntia alkoi syntyä eräisiin Pohjois-Suomen kyläkuntiin viimeistään 1800-luvun alkupuolella. Vilkkain paliskuntien perustamiskausi ajoittuu vuosisadan kolmelle viimeiselle vuosikymmenelle, kun uudisasutuksen ja maatalouden voittaessa alaa tarvittiin yhä kiinteämpää yhteistoimintaa poronhoidon järjestämiseksi.

Pohjois-Lapin saamelaisalueilla paliskuntajärjestelmä kohtasi perinteisen lapinkyliin nojautuneen poronhoitotavan. Sinne paliskuntia perustettiin vasta sen jälkeen, kun senaatti oli 1898 määrännyt, että paliskunnat olivat ehto kruununmaiden hakkuu- ja laidunoikeuksien nauttimiselle.

Samaan aikaan paliskuntien kanssa perustettiin poronhoitoyhtiöitä (ja yhdistyksiä) laatimaan pitäjäkohtaisia poronhoito-ohjesääntöjä ja selvittämään alueellisesti laajempia poronhoidossa esiintyviä ongelmia. Kuvernöörin vahvistamat ohjesäännöt järjestivät samalla paliskuntien toiminnan, mutta itse poronhoitoyhtiöiden toiminta oli vähäistä. Vähitellen niistä useimmat lakkasivat käytännössä olemasta.

Vuonna 1932 säädetty ensimmäinen poronhoitolaki velvoitti paliskunnat muodostamaan poronhoitoyhdistyksiä johtamaan, edistämään ja valvomaan alueellisesti toisiinsa liittyvien paliskuntien poronhoitoa. Kun uusienkin yhdistysten toiminta jäi heikoksi, ne lakkautettiin poronhoitolain 1948 voimaantultua. Niiden tehtävät siirrettiin Lapin lääninhallitukselle ja uudelle organisaatiolle Paliskuntain yhdistykselle, jonka jäseniksi kaikki paliskunnat tulivat.

Mitä asiakirjoja paliskuntien ja poronhoitoyhdistysten arkistot sisältävät

Vain pieni osa paliskuntien, poronhoitoyhtiöiden ja -yhdistysten arkistoista on säilynyt tai luovutettu paliskunnista arkistolaitokseen. Luovutettuja arkistoja säilytetään Oulun maakunta-arkistossa Suomen porotalouden kokoelmassa, lukuun ottamatta Kaldoaivin paliskunnan arkistoa, joka on Saamelaisarkistossa. Myös arkistojen säilymisasteessa on suuria eroja. Vanhojen poronhoitoyhtiöiden asiakirjoja on säilynyt vain yksittäisiä.

Koska paliskuntajärjestelmässä poronomistajien oikeudet ja velvollisuudet perustuvat porolukuihin, poronomistajista ja poroista alettiin varhain pitää kirjaa. Poroisännän on kuulunut laatia vuosittain erityiset poroluettelot poroerotustilaisuuksissa tehtyjen merkintöjen perusteella. Silti poroluetteloja on paliskuntien arkistoissa säilynyt vain hajanaisesti. Luetteloista oli määrä lähettää jäljennökset vuoden 1932 jälkeen perustetuille poronhoitoyhdistyksille ja vuodesta 1948 alkaen Paliskuntain yhdistykselle. Sen vanhempaa arkistoa säilytetään Oulun maakunta-arkistossa.

Poromerkkijärjestelmän valvomiseksi on ollut tarpeen paitsi merkitä muistiin paliskunnassa käytetyt merkit myös pitää niistä yhteisrekistereitä. Poronhoitoyhdistysten tehtävänä oli pitää poromerkkiluetteloa oman alueensa paliskuntien osalta. Vuodesta 1948 poromerkit on hyväksynyt ja rekisteriä niistä pitänyt Paliskuntain yhdistys, jolle poronhoitoyhdistysten hallussa olleet poromerkkiluettelot oli toimitettava. Lisäksi otteet luetteloista oli toimitettava lääninhallitukselle. Valtaosa paliskuntien arkistojen hajanaisesti sisältämistä poromerkkiluetteloista koskevat tuntemattomina myytyjä poroja.

Paliskunnan tärkeimmät päätettävät asiat on ratkaistu yleiskokouksissa, jossa paliskunnan osakkailla on porolukunsa mukainen äänioikeus. Vuodesta 1968 paliskunnalla tuli olla myös hallitus, joka johtaa sen toimintaa ja valmistelee paliskunnan kokouksessa käsiteltäviä asioita. Näiden elinten pöytäkirjat kuuluvat tiliasiakirjojen ohella paliskuntien ja myös poronhoitoyhdistysten parhaiten säilyneeseen aineistoon. Pöytäkirjaa on pidetty myös porohuutokaupoista.

Joka poronhoitovuosi paliskunnassa on tullut laatia toimintakertomus, tilinpäätös sekä tulo- ja menoarvio. Toimintakertomuksia ja talousarvioita on arkistoissa silti vain satunnaisesti. Paliskuntien tilinpäätökset on merkitty tavallisesti tilikirjoihin. Paliskuntien toimintakertomuksia on kertynyt Lapin lääninhallituksen arkistoon vuosilta 1936–1957 ja vuodesta 1949 alkaen Paliskuntain yhdistyksen arkistoon. Myös Lapin lääninhallituksen arkisto on Oulun maakunta-arkistossa.

Mitä tietoja voin löytää arkistoista?

Tietoja poronomistajista ja poroluvuista voi löytyä Poroluettelot-sarjojen lisäksi tiliasiakirjoista kuten vihkomuotoisista poroluku- ja päivätyökirjoista sekä henkilö- ja poronhoitotileistä. Poromerkkejä on piirretty varsinaisten poromerkkiluetteloiden ohella poroluku- ja päivätyökirjoihin ja huutokauppakirjoihin.

Kokouspöytäkirjoista löytyy tietoa mm. paliskuntien toimihenkilöistä, poroisännän toiminnasta, työsuorituksista, porojen aiheuttamista vahingoista ja niiden korvaamisesta, poroaitojen ja heinäsuojien rakentamisesta, poroerotusajoista ja -paikoista ja muiden poronhoitotöiden järjestämisestä, porojen myynnistä ja hankinnasta sekä poromerkkihakemuksista.

Tiliasiakirjoihin merkittiin tarkasti poronomistajien tekemät työpäivät ja suorittamat maksut.

Miten etsin tietoja arkistoista?

Paliskuntien ja poronhoitoyhdistysten arkistoihin voi tutustua Oulun maakunta-arkistossa tai Saamelaisarkistossa. Sattasniemen paliskunnan arkisto on digitoitu ja se on vanhemmalta osaltaan vapaasti tutkittavissa Digitaaliarkistossa.

Arkistot löytyvät parhaiten Vakka-arkistotietokannasta tarkennetun haun avulla. Kaikkien paliskuntien ja poronhoitoyhdistysten arkistot löytyvät valitsemalla hakuehdon 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä alavalikosta otsikon Asutus, maanmittaus ja maa- ja metsätalous alta Paliskunnat ja poronhoitoyhdistykset ja painamalla Tee haku. Painamalla etsityn paliskunnan tai poronhoitoyhdistyksen nimeä pääsee viereen avautuvalla näkymällä etenemään linkkien avulla luettelon arkisto-, sarja- ja yksikkötasoille.

Aineisto tilataan käyttöön haku- ja tilausjärjestelmä Astian kautta. Hakukenttään kirjoitetaan esim. paliskun* ja hakutuloksia rajataan vasemmalla näkyvästä arkistojoukosta.

Kirjallisuutta

Komiteanmietintö 1905:3. Komitealta Lapinmaan taloudellisten olojen tutkimista varten.
Porolaidunkomisioonin mietintö 1914:2.
Erinäisiä poronhoitoa koskevia kysymyksiä selvittämään asetetun komitean mietintö 1929:8.
Poronhoitokomitean mietintö 1942:8. Rovaniemi 1942.
Poronhoitolakitoimikunnan mietintö 1976:26.
Joona, Juha, Poronhoidon hallinto ja hallintolainkäyttö. Helsinki 1989.
Savolainen, Reijo, Suomen poronhoito-organisaatio ja -omistus autonomian ajan lopulla. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto 1984.
Palkiselta palkiselle. Paliskuntain yhdistys 1948–1998, 50 v. Rovaniemi 1998.

Paliskunta Wikipediassa




Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan


Paluu Portin etusivulle