Pergamentti-kokoelma

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Keskiajan asiakirjat

Kansallisarkiston vanhin asiakirja (Arkistolaitoksen äänitepankki)

Perinnöksiosto, lainhuuto ja kiinnekirja (Arkistolaitoksen äänitepankki) 

Mikä on pergamentti-kokoelma?

Kansallisarkiston pergamentti-kokoelma koostuu 286 pergamentille kirjoitetusta asiakirjasta. Kokoelman yhdistävä tekijä on asiakirjojen materiaali eli kalkilla käsitelty nahka. Kokoelma on muodostettu eri tahoilta saaduista pergamenteista. Pergamentti-kokoelman, ja samalla Kansallisarkiston, vanhin asiakirja on kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille vuodelta 1316. Nuorin asiakirja on puolestaan vuonna 1836 laadittu kauppasopimus hautapaikan ostamisesta Hampurin Nikolauksenkirkon hautausmaalta. Suurin osa pergamenteista on 1500- ja 1600-luvuilta.

Pergamentti-kokoelma Kansallisarkistossa

Pergamentteja on Kansallisarkiston kokoelmassa vuosilta 1316–1836 ja ne on järjestetty kronologisesti. Koko Kansallisarkiston pergamentti-kokoelma on digitoitu.

Pergamentti-kokoelman suurimman asiakirjaryhmän muodostavat laamannien ja kihlakunnantuomarien käräjillä antamat kiinnekirjat aatelisherrojen toisiltaan tai talonpojilta ostamiin maa-alueisiin. Kokoelmassa on myös näiden vidimaatiot eli virkamiesten oikeiksi vahvistamat asiakirjakopiot. Lisäksi pergamentteihin sisältyy maanomistukseen liittyviä rajatuomioita, kuninkaiden myöntämiä aatelis- ja läänityskirjeitä sekä muutamia testamentteja ja perinnönjakoasiakirjoja.

Osa pergamentti-kokoelman keskiaikaisista ja 1500-luvun alkupuolen asiakirjoista on julkaistu lähdesarjoissa Bidrag till Finlands historia tai Finlands medeltidsurkunder (FMU). Dokumentteja Finlands medeltidsurkunder -teossarjasta on tallennettu myös Diplomatarium Fennicum -tietokantaan.

Tutkimuksen tekeminen

Pergamentti-kokoelma lähteenä

Pergamentti-kokoelmaa voi käyttää lähteenä esimerkiksi Ruotsin ajan yhteiskunnallisten, maanomistus- ja taloudellisten olojen tutkimuksessa. Asiakirjoista voi saada tietoja myös sosiaalisista oloista. Myös henkilöhistoriallisessa tai sukututkimuksessa pergamentti-kokoelman dokumenteista saattaa olla apua, koska monissa asiakirjoissa on tietoja yksittäisistä henkilöistä.

Pergamentti-kokoelman muodostamisessa yhdistävä tekijä on ollut asiakirjojen materiaali. Tämä saattaa hankaloittaa kokoelman käyttöä ja yksittäisten tietojen etsiminen voi olla vaikeaa. Tästä syystä etenkin keskiaikaisten asiakirjojen kohdalla kokoelman asiakirjoja kannattaa käyttää lähdesarjoista löytyvien editioiden tietojen tarkistamiseen ja täydentämiseen.

Kokoelman luonteesta johtuen asiakirjat voivat toimia lisälähteinä esimerkiksi 1400–1500-lukujen sekä 1600-luvun alun tutkimisessa. Niiden avulla voi täydentää muun muassa voudintilien tietoja, 1630-luvulta lähtien läänintilien tietoja.

Kokoelman käyttöön vaikuttaa myös se, että Vakka-arkistotietokannassa henkilönimet on suomennettu. Käytettäessä lähde-editioita henkilön nimi on siis tarkistettava alkuperäisestä asiakirjasta, koska lähdejulkaisuissa nimet ovat ruotsinkielisessä muodossa

Muita lähteitä

Mainintoja keskiaikaisista asiakirjoista löytyy suomalaisen Diplomatarium Fennicum -tietokannan lisäksi Ruotsin valtionarkiston ylläpitämästä, hieman monipuolisemmasta, Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven -tietokannasta. Molempia tietokantoja voi käyttää muun muassa keskiaikaisissa asiakirjoissa esiintyvien henkilöiden ja paikkojen tutkimiseen. Niiden avulla voi esimerkiksi etsiä maininnat kaikista asiakirjoista, joissa Kaarle Knutinpoika esiintyy.

Pergamentti-kokoelman kaltaista asiakirja-aineistoa on myös muissa Kansallisarkiston kokoelmissa, kuten paperisessa Suomea koskevassa Acta historica (1365–1921)-kokoelmassa. Sen osalta voi hyödyntää myös Finlands medeltidsurkunder -lähdesarjaa. Jonkin verran samantyyppistä aineistoa on myös Ecclesiastica (1546–1838)- ja Topographica -kokoelmissa sekä Ruotsiin liittyvässä Suecica (1457–1827) -kokoelmassa.

Kansalliskirjastossa on pergamentti-kokoelmaa vastaava kokoelma Pergamenttikirjeet. Siihen sisältyy 115 pergamenttiasiakirjaa vuosilta 1328–1863. Asiakirjat ovat pääasiassa ulkomaihin (etupäässä Ruotsiin) liittyviä.

Sen lisäksi Kansalliskirjastossa säilytetään laajaa keskiaikaista pergamenttifragmenttien kokoelmaa. Tämä Fragmenta membranea -kokoelma koostuu pääosin latinankielisestä kirjallisuudesta, jota käytettiin katolisen kirkon messuissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa.

Miten käytän pergamentti-kokoelmaa?

Pergamentti-kokoelman käyttäminen on helppoa, koska se on kokonaisuudessaan digitoitu. Pergamentti-kokoelma löytyy Vakka-arkistotietokannasta kirjoittamalla sen tarkennettuun hakuun hakusana pergamentti-kokoelma. Asiakirjat löytyvät kokoelman valinnan jälkeen avautuvasta näkymästä valitsemalla ensin Sarjat ja sen jälkeen ASIAKIRJAT. Arkistoyksikkötasolta päästään tutkimaan tiettyä digitoitua pergamenttia valitsemalla linkki Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon.

Myös pergamenttien selkäpuoli on digitoitu. Selkäpuolella on usein tietoa asiakirjan sisällöstä ja/tai sen omistushistoriasta.

Pergamentit on luetteloitu kronologisesti ja paikkakunnan nimen mukaan. Siten esimerkiksi kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille vuodelta 1316 on luettelossa ensimmäisenä nimellä 1 Yninge 1316–1316.

Vakka-arkistotietokannassa on yleensä selostettu lyhyesti kunkin pergamentin aihe- tai tietosisältö, omistushistoria ja luovutustiedot. Joistakin dokumenteista saattaa olla myös esimerkiksi sinetteihin liittyviä huomioita. Vakassa on merkintä, jos asiakirja löytyy Rheinhold Hausenin kokoamista lähdejulkaisuista.

Henkilönimissä on käytetty suomalaisia nimimuotoja, joten käytettäessä lähde-editioita henkilön nimi on tarkistettava alkuperäisestä asiakirjasta. Lähdejulkaisuissa nimet ovat ruotsinkielisessä muodossa.

Pergamentti-kokoelman asiakirjojen tutkimuksessa hyödyllinen apuväline voi olla vanhan ruotsin verkkosanakirja Fornsvenks lexikalisk databas, joka kattaa keskiaikaisen ja 1500-luvun kielen sanaston.

Kirjallisuutta

Reinhold Hausen, Finlands medeltidsurkunder I-VIII (FMU), Helsingfors 1910-1935.

Reinhold Hausen, Bidrag till Finlands historia 1-5, Helsingfors 1881-1917.


Diplomatarium Fennicum

Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven.

Fornsvenks lexikalisk databas


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry Digitaaliarkistoon



Paluu Portin etusivulle