Perintöverolautakunnat

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Valtionverolautakunnat

Verotoimistot

Verotus 

Perintöverolautakuntien perustaminen ja toiminta

Perintö- ja lahjaveroa alettiin kantaa vuonna 1919. Aluksi veron määräsivät kruununvouti tai maistraatti yhdessä valtion ja kunnan asiamiehen kanssa, mutta tehtävä siirtyi nopeasti erityiselle perintövero-lautakunnalle. Sen toimialue oli sama kuin tulo- ja omaisuusverolautakunnan (valtionverolautakunnan) eli kunta tai useampi kunta yhdessä veropiirijaon mukaisesti. Lautakuntia valvoivat ja ohjasivat verotarkastajat. Muutoksenhakuviranomaisena olivat läänin perintöverotarkastuslautakunnat. Veronkantoviranomaisena toimi maaseudulla kruununvouti, kaupungeissa maistraatti, kunnes tehtävä vuonna 1945 siirtyi lääninhallitukselle. Perintöverolautakunnat säilyivät edelleen verotoimistojen aloittaessa toimintansa vuonna 1960. Jokaisessa kunnassa on oma perintöverolautakuntansa. Perintö- ja lahjaveron kannosta huolehtivat 1970-luvun lopulle lääninhallitus ja osaltaan myös verotoimisto. Tämän jälkeen veronkantoviranomaiseksi tuli lääninverovirasto. Muutoksenhaku tapahtuu lääninoikeuden kautta.

Perintöverolautakunnan jäseninä olivat tulo- ja omaisuusverolautakunnasta (valtionverolautakunnasta) sen puheenjohtaja, maaherran eli myöhemmin valtion asiamieheksi nimitetty jäsen ja yksi muu maaherran, myöhemmin valtiovarainministeriön määräämä jäsen. 1960-luvun alusta lautakunta on saattanut koostua useammasta jaostosta, joiden lukumäärän päättää verohallitus. Lautakunnan jäseninä ovat puheenjohtaja, joka on veropiirin verojohtaja, riittävä määrä varapuheenjohtajia sekä vähintään kaksi muuta jäsentä verohallituksen päätöksen mukaisesti. Ennen verohallituksen aikakautta 1960-luvulla päätökset lautakunnan organisaatiosta teki valtiovarainministeriö. Perintöverolautakunnan toiminta keskittyy kokouksiin. Verotoimistot hoitavat perintöverolautakuntien toimistotehtävät.

Mikäli arkistoon sisältyy useamman kunnan lautakunnan arkistoa, on päänimeke muodoltaan X:n veropiirin perintöverolautakunta, muutoin X:n perintöverolautakunta.


Perintöverolautakuntien tehtävät

Perukirjojen ja lahjaveroilmoitusten vastaanotto, niiden tarkastaminen, mahdollisten lisäselvitysten hankkiminen, veron määrääminen, perintö- ja lahjaveroluettelon laatiminen, verolipun kirjoituttaminen, perukirjan tai lahjaveroilmoituksen palauttaminen asianmukaisilla merkinnöillä varustettuna.


Toimintaa ohjaavat säädökset

Laki perintö- ja lahjaverosta 85/27.6.1919, Perintö- ja lahjaverolaki 292/30.12.1921, Perintö- ja lahjaverolaki 378/12.7.1940, Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta 222/5.3.1945, Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta 520/30.12.1959, Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta 742/5.12.1969, Veronkantolaki 611/11.8.1978, Laki perintö- ja lahjaverolain 32 §:n muuttamisesta 190/1.2.1991.


Mitä asiakirjoja perintöverolautakuntien arkistot sisältävät?

Arkistot sisältävät luetteloita, pöytäkirjoja, kirjetoisteita ja saapuneita asiakirjoja. Verotusasiakirjojen käyttörajoitus on 50 vuotta. Salassapitoaika lasketaan asiakirjan päiväyksen tai, jollei sitä ole, verotuksen tai veron kohteena olevan verokauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Käyttölupaa voi anoa Verohallitukselta.


Mitä tietoja voi saada perintöverolautakuntien arkistoista?

Arkistojen käyttö on ajankohtaista lähinnä silloin kun halutaan selvittää perintöverotukseen liittyviä asioita. Esim. perintöverolautakunnalle saapuneiden asioiden diaaria voidaan käyttää perukirjojen jäljittämiseen ko. arkistosta sekä myös tuomiokunnan arkistosta. Diaarista selviää myös se, onko perukirjaa ylipäätään tehty. Diaarista/luettelosta ilmenee perinnönjättäjän eli kuolleen henkilön nimi, pesänhoitaja, milloin perunkirjoitus on toimitettu, milloin asia ratkaistiin perintöverolautakunnassa, määrätyn veron suuruus,

Perintö- ja lahjaveroluetteloista selviää perinnönjättäjän/lahjanantajan nimi, jäämistön tai lahjan arvo, vähennykset, verotettava määrä, verovelvollisen nimi ja ammatti sekä osoite, määrätyn perintöveron suuruus, pöytäkirjan pykälä ja mahdollinen verovapaus.

Perintöverolautakunnan pöytäkirjoista selviää perintöverolautakunnan kokouksissa käsitellyt perintö- ja lahjaveroasiat sisältäen perinnönjättäjän ja verovelvollisen nimet, jäämistön arvon, perintöosuuden arvon ja määrätyn veron suuruuden tai tiedon verovapaudesta.

Saapuneet perintö- ja lahjaveroilmoitukset sisältävät perukirjoja ja lahjakirjoja sekä edellisten lisäksi myös varsinaisia veroilmoituksia perintö- ja lahjaveron määräämistä varten. Niistä ilmenee verovelvollisen nimi, ammatti, osoite, tiedot henkilöstä jolta omaisuus on saatu, sukulaisuussuhde, saatu omaisuus ja sen arvo sekä irtaimisto ja sen arvo. Ilmoitusten hakemistona kannattaa käyttää saapuneiden asioiden diaaria. Läheskään kaikissa arkistoissa perukirjoja ja lahjakirjoja ei ole säilytetty pysyvästi. Näissä tapauksissa perukirjaa kannattaa etsiä tuomiokunnan arkistosta ja perintöverolautakunnan pöytäkirjoista saattaa olla myös apua.


Miten etsin tietoa perintöverolautakuntien arkistoista?

Perintöverolautakunnan asiakirjat sisältyvät yleensä vastaavalla alueella toimineen valtionverolautakunnan arkistoon vuoteen 1960 asti. Siitä eteenpäin perintöverolautakunnan asiakirjat sisältyvät vastaavalla alueella toimineen verotoimiston arkistoon. Asiakirjoja säilytetään arkistolaitoksen eri toimipisteissä. Arkistolaitoksen VAKKA-arkistotietokannasta löytää tiedon siitä, missä toimipisteessä kunkin perintöverolautakunnan arkistoa säilytetään. Vakka-arkistotietokantaan on luetteloitu perintöverolautakuntien arkistojen sisältö. Arkistot löytyvät Vakasta tarkennetun haun avulla. Kaikkien verolautakuntien ja verotoimistojen arkistot löytyvät valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmä ”Verohallinnon paikallisviranomaiset” ja painamalla Tee haku.

Avautuvalla sivustolla ovat listattuina kaikki arkistolaitoksen yksiköissä säilytettävät valtionvero- ja perintöverolautakuntien arkistot sekä niiden seuraajien eli verotoimistojen arkistot. Painamalla perintöverolautakunnan nimeä ja seuraavalla sivulla perintöverolautakunnan arkiston nimeä päästään sivulle, johon on merkitty arkistoa säilyttävä arkistolaitoksen toimipiste. Painamalla tältä sivulta löytyvää Sarjat-linkkiä pääsee tutkimaan perintöverolautakunnan arkistoluetteloa. Mikäli Sarjat-linkkiä ei ole, arkisto sisältyy vastaavan alueen valtionverolautakunnan arkistoon, jonka nimeä painamalla pääsee valtionverolautakunnan arkistotasolle, josta edelleen Sarjat-linkkiä painamalla pääsee tutkimaan myös perintöverolautakunnan asiakirjoja. Verotusasiakirjojen käyttörajoitus on 50 vuotta. Salassapitoaika lasketaan asiakirjan päiväyksen tai, jollei sitä ole, verotuksen tai veron kohteena olevan verokauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Käyttölupaa voi anoa Verohallitukselta. Vakkaan tai arkistolaitoksen toimipisteistä löytyviin painettuihin arkistoluetteloihin on syytä perehtyä tarkkaan ennen asiakirjojen tutkimista.


Kirjallisuutta

Nars, Kari, Suomen sodanaikainen talous ja talouspolitiikka. Taloudellisia selvityksiä 1966. Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. Sarja A:29. Helsinki 1966.

Oksa, Tuija, Joensuun maakunta-arkistossa säilytettävät verohallinnon arkistot. Arkistonhoitotutkinnon kirjoitelma 1998.

Rekola, Aarne, Tulo- ja omaisuusverolaki. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja B-sarja n:o 11. Porvoo 1947.

Rossi, Päivi, Verotoimistojen arkistot Jyväskylän maakunta-arkistossa. Arkistonhoitotutkinnon kirjoitelma 1991.

Soikkanen, Hannu, Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta. Maalaiskuntien itsehallinnon historia. Helsinki 1966.

Valvanne, Heikki, Valtionverotus vuosina 1943-1945. Taloudellisia selvityksiä 1945:II. Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. Sarja A:5. Helsinki 1946.

Verotushistoria 1. Toim. Jussi T. Lappalainen. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 51. Turku 1999.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Paluu Portin etusivulle