Petsamo

Portti

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

 

Sisällysluettelo

Petsamo osana Suomea

Suomen valtioon vuosina 1921–1944 kuulunut Petsamon alue, Korvatunturista Kalastajasaarennon pohjoiskärkeen, syntyi Venäjän ja Norjan viimeisestä yhteisalueesta vuosien 1826 ja 1849 rajankäyntien tuloksena. Alkuperäisväestönä aluetta asuttivat kolttasaamelaiset, jotka harjoittivat puolipaimentolaista elämäntapaa kolmen kylänsä alueilla. Ortodoksinen munkkiluostari, joka oli ollut Petsamossa jo 1550-luvulla, perustettiin uudelleen 1800-luvun lopulla.

Petsamon liittämisestä itsenäiseen Suomeen sovittiin Tarton rauhassa vuonna 1920. Petsamon kysymyksen historiallisena taustana olivat Suomen Lapin asukkaiden perinnäiset kalastusoikeudet Jäämeren rannalla, suomalaisten siirtolaisuus alueelle 1800-luvun loppupuolella sekä 1. maailmansodan suurvaltapolitiikka ja suomalaisten suunnitelmat maantien rakentamiseksi Ivalosta Petsamoon.

Petsamo muodosti oman lääninsä vuonna 1921. Sen jälkeen Petsamo oli Oulun lääniin ja vuodesta 1938 Lapin lääniin kuuluva kunta ja kihlakunta. Kihlakuntaan kuuluivat vuosina 1936–1944 Petsamon lisäksi Inari ja Utsjoki. Vuodesta 1922 Petsamon tärkein valtionhallinnon virkamies oli kihlakunnan kruununvouti. Hän hoiti myös henkikirjoittajan tehtävät ja vuoteen 1936 asti nimismiehen tehtävät apunaan Petsamon rajavartiosto (v:sta 1926 Lapin rajavartiosto), jolla oli puolestaan pitkään tulli-, posti- ja muita tehtäviä. Tullikamari ja varavankila perustettiin vuonna 1934.

Petsamon kunnallishallinnon tärkeimmät tehtävät olivat köyhäinhoito, työttömyyden hoito ja terveydenhoito. Kansakoulut olivat sen sijaan valtion hallinnoimia. Valtio myös omisti puolet Oy Petsamo Ab:sta, joka perustettiin vuonna 1921 järjestämään Petsamon kalastusoloja ja vähittäiskauppaa. Yhtiön toiminta jäi lyhyeksi ja sen korvasivat vuosikymmenen loppupuolella paikallisten perustamat yhteisöt, ennen muuta Petsamon Kalanmyyntiosuuskunta ja Petsamon Osuuskauppa.

Ehdolle Petsamon tärkeimmäksi elinkeinoksi kalastuksen oheen nousi 1930-luvulla kaivosteollisuus. Englantilais-kanadalainen yhtiö suunnitteli Kolosjoelle nikkelikaivosta, mutta 2. maailmansota keskeytti hankkeen. Talvisodan jälkeen suomalainen tytäryhtiö Petsamon Nikkeli Oy teki malmintoimitussopimuksen saksalaisten kanssa. Tuotanto käynnistyi vuoden 1943 alussa.

Talvisodan edellä Valtiollinen poliisi pidätti kymmeniä petsamolaisia epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Tapahtumasarja kuulusteluineen, maanpetostuomioineen ja kuolonuhreineen tunnetaan Petsamon suurena vakoilujuttuna, jossa monet kysymykset odottavat edelleen vastausta.

Talvisodassa Petsamossa käytiin taisteluja erityisesti Jäämerentien suunnalla. Väestöä evakuoitiin Inariin ja Tervolaan, osa pakeni kaaoksessa, osa jäi vangiksi. Välirauhansopimuksessa Suomi sai pitää osapuilleen koko Petsamon, jälleenrakennus alkoi ja pääosa evakoista palasi. Välirauhan aikana Liinahamarin satama toimi Suomen ja Ruotsin tärkeänä huoltoreittinä ja vilkkaana kauttakulkupaikkana.

Jatkosodan alussa Saksan Norjan armeija aloitti Petsamosta käsin hyökkäyksen kohti Murmanskia. Siviilihallinto pysyi suomalaisten käsissä. Syyskuun alussa 1944 Suomi solmi aselevon Neuvostoliiton kanssa ja Petsamo evakuoitiin. Lokakuussa neuvostojoukot valtasivat alueen. Pääosin petsamolaiset siirrettiin Kalajoelle ja asutettiin maanhankintalain nojalla seuraavina vuosina Tervolaan.

Maanhankintalakia ei sovellettu kolttasaamelaisiin, joilta jäi Petsamoon paitsi maat ja kalavedet myös porokarja. He asettuivat ensin Nellimiin ja vuosikymmenen lopulla Lapin maatalousseuran asutussuunnitelman mukaisesti myös Näätämöön. Vasta vuoden 1955 kolttalaki ratkaisi kolttasaamelaisten maanomistuskysymyksen.


Asiakirja-aineisto

Petsamon siviilihallinnon arkistoja, kunnallishallinnon arkistot mukaan lukien, säilytetään Oulun maakunta-arkistossa. Sama koskee pääsääntöisesti niiden aluehallinnon viranomaisten arkistoja, joiden hallintoalueeseen Petsamo on kuulunut. Luterilaisen ja ortodoksisen seurakuntahallinnon arkistot ovat puolestaan Mikkelin maakunta-arkistossa. Seuraavassa Petsamoa koskevia asiakirja-aineistoja esitellään aihealueen mukaan.


Historia ennen vuotta 1918

Kysymystä Lapin asukkaiden kalastuspaikasta Jäämeren rannalla käsiteltiin Suomen suuriruhtinaskunnan hallintoelinten välisessä kirjeenvaihdossa. Kirjeenvaihtoa on säilynyt Senaatin Talousosaston registraattorinkonttorin, Kenraalikuvernöörin kanslian ja Valtiosihteerinviraston arkistoissa sekä toisaalta Oulun lääninhallituksen kanslian, Lapin kihlakunnan kruununvoudin ja Lapin nimismiesten arkistoissa. Kolmea ensiksi mainittua säilytetään Kansallisarkistossa. Hyödyllisiä ovat myös Oulun lääninhallituksen kanslian arkistosta löytyvät kuvernöörin vuosikertomukset sekä kruununvoutien ja nimismiesten kertomukset.

Suomalaisten Jäämeren -siirtolaisuutta tutkittaessa arvokkaita lähteitä ovat Petsamon seurakunnan kokoelma, joka sisältää Murmanskin alueen valtionarkistossa alkuperäisinä säilytettävien Petsamon evankelis-luterilaisen seurakunnan vuosien 1893–1917 rippikirjojen ja historiakirjojen kopiot, sekä Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin arkiston sisältämät Petsamossa käyneiden pappien matkakertomukset. Näitä säilytetään Oulun maakunta-arkistossa, jossa on tutkittavissa myös Ruijan norjalaisten seurakuntien 1800-luvun kirkonkirjat mikrofilmeinä.

Jäämerentien rakentamisesta on tietoa Tie- ja vesirakennushallituksen arkistossa ja
Kyrönkylän-Petschengan maantietyötä Suomessa johtavan insinöörin arkistossa, joka sisältyy Martti Kerkkosen kokoelmaan. Nämä arkistot ovat Kansallisarkistossa.

Petsamon kysymys ja hallinnon käynnistäminen

Tärkein lähdeaineisto tutkittaessa kysymystä Petsamon asemasta löytyy Ulkoasiainministeriön arkistosta. Myös ulkoasiainministeriön eri edustustojen, ennen muuta Tukholman, Oslon ja Lontoon lähetystöjen, arkistoissa on runsaasti asiaan liittyvää tietoa. Kysymystä valottavat myös muutamat Kansallisarkistossa säilytettävät henkilöarkistot, kuten Ilmari Bonsdorffin, Rudolf Holstin, Lauri Ingmanin, Väinö Tannerin ja K.M. Walleniuksen arkistot. Kansallisarkistossa säilytetään myös pieniä vuosien 1918 ja 1920 Petsamon retkistä kertovia asiakirjakokonaisuuksia.

Ulkoasiainministeriön arkisto on käytettävissä Ulkoasiainministeriössä. Sen sijaan edustustoarkistoja säilytetään vanhimmilta osiltaan Oulun maakunta-arkistossa.

Ulkoasiainministeriön arkisto valottaa myös Petsamon hallinnon järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Merkittäviä aineistoja siinä suhteessa kertyi luonnollisesti myös Petsamon ensimmäisille hallintoviranomaisille eli lääninhallitukselle ja kruununvoudille. Nämä olivat tiiviissä yhteydenpidossa mm. Oulun lääninhallituksen, Valtiollisen poliisin, Petsamon ja Lapin rajavartiostojen sekä Rajavartiostojen esikunnan ja Rajavartiostojen tarkastajan kanssa.

Valtiollisen poliisin arkistoja ja rajavartiostoarkistoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Väestö

Petsamon evankelis-luterilaisen seurakunnan, Petsamon ortodoksisen seurakunnan ja Paatsjoen ortodoksisen seurakunnan arkistoissa on säilynyt luovutetun Petsamon väestötiedot. Näitä tietoja täydentävät Petsamon henkikirjat, jotka löytyvät Kittilän kihlakunnan henkikirjoittajan arkistosta. Myös Petsamon kunnanarkiston kokoelmassa on runsaasti henkikirja- ja mutta väestötietoa.

Edellä mainittujen seurakuntien väestörekisteriasiakirjat on digitoitu. Niiden sisältämät henkilötiedot ovat kuitenkin käyttörajoitettuja. Tietoja ennen itsenäisyyden aikaa Petsamossa asuneista henkilöistä löytyy Oulun maakunta-arkistossa säilytettävästä Petsamon seurakunnan kokoelmasta.

Asutustoiminta ja rakentaminen

Petsamon isonjaon ja asutustoiminnan toteuttivat käytännössä aluemetsänhoitaja ja maanmittausinsinöörit. Toimitusasiakirjat löytyvät Lapin läänin maanmittauskonttorin arkistosta, kartat puolestaan Oulun läänin maanmittauskonttorin Lapin alueen karttojen arkistosta ja maanmittausarkistosta. Karttoja on myös Kansallisarkistossa säilytettävässä Maanmittaushallituksen uudistusarkistossa.

Petsamon asutusasioihin liittyviä asiakirjoja on aiheen mukaan järjestettyinä Metsähallituksen I arkistossa sekä Metsähallituksen Peräpohjolan piirikuntakonttorin ja Petsamon [[Metsähallinnon hoitoalueet | hoitoalueen] arkistoissa. Kansallisarkistossa säilytettäviin Metsähallituksen aineistoihin kuuluu historiallisten karttojen kokoelma, joka myös sisältää karttoja Petsamon asutusalueista.

Rakennussuunnitelmia ja niihin liittyviä karttoja ja asiakirjoja löytyy Lapin lääninhallituksen yhteisarkistosta. Rakennussuunnitelmakarttoja on myös Sisäasiainministeriön kaava-arkistossa. Rakennuspiirustuksia ja -asiakirjoja on puolestaan Oulun lääninrakennustoimiston ja Rakennushallituksen eri arkistoissa sekä kulkuväylien ja satamien rakentamiseen liittyviä asiakirjoja mm. Lapin tie- ja vesirakennuspiirin ja Tie- ja vesirakennushallituksen arkistoissa. TVH:n, Sisäasiainministeriön ja Rakennushallituksen arkistot ovat Kansallisarkistossa. Rakennushallituksen rakennuspiirustuksia voi tutkia myös Digitaaliarkistossa.

Arvokasta tietoa asutustoiminnasta ja rakentamisesta tarjoaa myös Petsamon kunnanarkiston kokoelma, lähinnä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen pöytäkirjat, kunnalliskertomukset sekä Petsamon kunnan asutuslautakunnan arkisto.

Yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot

Petsamon sosiaalis-taloudellisten olojen tutkimuksen tärkein aineisto löytyy Petsamon kunnan arkiston kokoelmasta. Kunnanvaltuuston ja kunnallislautakunnan lisäksi keskeisiä arkistonmuodostajia tässä suhteessa ovat terveydenhoitolautakunta, köyhäinhoitolautakunta ja työttömyyslautakunta. 1920-luvun alkupuolella tärkeää roolia Petsamon taloudellisten olojen järjestelyssä näytteli Ab Petsamo Oy, jonka arkistoa säilytetään Oulun maakunta-arkistossa. Kansallisarkistossa säilytettävään Väinö Tannerin I arkistoon on kertynyt olennaista tietoa Petsamo-yhtiön vaiheista.

Petsamon kihlakunnan kruununvoudin tehtäviin kuului erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla seurata tarkasti Petsamon oloja. Kruununvouti lähetti raporttinsa lääninhallitukseen. Petsamon nimismiehen viran perustamisen jälkeen ja varsinkin 1940-luvulla, kun kruununvoudin asemapaikaksi vaihtui Inari, Petsamon olojen tarkkailu tuli enemmän nimismiehen vastuulle.

Lapin tuomiokuntaan kuuluneen Petsamon käräjäkunnan oikeudenkäyntipöytäkirjat ovat säilyneet renovoituina. Ne on luetteloitu osaksi Vaasan hovioikeuden arkistoja, mutta niitä säilytetään Oulun maakunta-arkistossa.

Petsamon kansakoulutoiminnan valtiollisen luonteen takia keskeiset aineistot ovat Kansallisarkistossa säilytettävissä Kouluhallituksen kansanopetusosaston arkistoissa. Lisäksi on mainittava Lapin piirin kansakouluntarkastajan arkisto, Oulun lääninhallituksen ja Lapin lääninhallituksen arkistot sekä Petsamon kunnan arkiston kokoelma.

Elinkeinot

Monet Petsamon kihlakunnan kruununvoudin tehtävät liittyivät elinkeinoelämään kuten kalastukseen (alusrekisteri, lohenkalastus, kalanmyyntiosuuskunta, kalastuskorvaukset), porotalouteen (porojen rekisteröinti, porovarkaudet), liikenteeseen ja matkailuun (majatalot) sekä kaivosteollisuuteen. Kruununvoudilta asiat kulkeutuivat usein maaherralle ja asiakirjat Oulun ja Lapin lääninhallitusten arkistoihin.

Oulun maakunta-arkistossa säilytetään joidenkin Petsamossa toimineiden liikeyritysten arkistoja. Petsamo Oy:n arkistossa on tietoa mm. kalastuselinkeinosta 1920-luvun alkupuolella. Merkittäviä ovat myös Petsamon Osuuskaupan arkistot ja Petsamon Tiili Oy:n arkisto. Sen sijaan Petsamon Nikkeli Oy:n arkisto on Elinkeinoelämän keskusarkistossa Mikkelissä. Kansallisarkistossa on järjestämätön Petsamon Nikkeli -kokoelma ja Väinö Tannerin arkisto, joka sisältää Petsamon Nikkeli Oy:n hoitokunnan asiakirjoja.

Petsamon nikkelistä osana suurvaltapolitiikkaa kertovat Ulkoasiainministeriön arkistot. Petsamossa suoritetuista kairauksista löytynee puolestaan tietoa Geologisen toimikunnan arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkistossa. Petsamolaisten kalastuksesta kertovia asiakirjoja löytyy myös Maataloushallituksen kalatalousosaston arkistosta ja Petsamon Kala Oy:n johtajana 1935–1937 toimineen K.M. Walleniuksen arkistosta. Eri matkailumajojen asiakirjoja on Suomen Matkailuliiton arkistossa Kansallisarkistossa ja Koskelan perhearkistossa Oulun maakunta-arkistossa.

Petsamon suuri vakoilujuttu

1930-luvun lopun Petsamon vakoilujutun huomattavimman lähdeaineiston muodostavat Valtiollisen poliisin I arkistosta löytyvät kuulustelupöytäkirjat, henkilömapit ja erityiset Petsamo-aiheiset asiakirjakokonaisuudet. Näitä täydentävät Kemin poliisilaitoksen rikososaston arkiston tutkintapöytäkirjat ja Kemin raastuvanoikeuden arkiston tuomiokirjat sekä maanpetossyytteiden osalta Vaasan hovioikeuden ja Korkeimman oikeuden aktit ja päätöstaltiot

Sota-aika

Kansallisarkistossa säilytetään suomalaisia talvi- ja jatkosotien sotatapahtumista kertovia asiakirjoja kuten sotapäiväkirjat ja eri joukko-osastojen arkistot. Talvisodan taistelutoimia Petsamossa johdettiin aluksi Pohjois-Suomen ryhmän, sitten Lapin ryhmän esikunnasta käsin. Joukot olivat Lapin rajavartioston perustamia. Kansallisarkistossa on myös Petsamon suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön Petsamon paikallisosaston asiakirjoja sekä Osasto Pennasen komentajan Antti Pennasen arkisto.

Saksan Norjan armeijan Lappiin siirretyn esikunnan (AOK Norwegen) asiakirjojen mikrofilmejä on Kansallisarkistossa ja Oulun yliopistossa. Jatkosodan aikana Pohjois-Suomen saksalaisjoukkoihin piti yhteyttä päämajan alainen Yhteisesikunta Roi, jonka arkisto on Kansallisarkistossa. Näiden lisäksi Petsamoon sijoitetuista saksalaisjoukoista kertovia asiakirjoja on mm. Ulkoasiainministeriön arkistoissa, Lapin lääninhallituksen yleisen osaston arkistossa ja Petsamon nimismiespiirin arkistossa.

Saksalaisten taloudellista toimintaa jatkosodan Petsamossa valaisevat etenkin Petsamon Nikkeli Oy:n arkisto (Elinkeinoelämän keskusarkisto) sekä Tullihallituksen (Kansallisarkisto) ja Petsamon tullikamarin tilastot. Suomen valtion Saksan armeijan kanssa tekemät puukaupat ilmenevät Metsähallituksen ja Metsähallituksen Petsamon hoitoalueen asiakirjoista. Liinahamarin sataman kautta välirauhan aikana tapahtuneesta merikuljetuksesta ja tavaraliikenteestä kertovia asiakirjoja löytyy mm. Petsamon tullikamarin arkistosta, Kauppa- ja teollisuusministeriön Liinahamarin merikuljetustoimikunnan arkistosta (Kansallisarkisto) sekä Ulkoasiainministeriön ja sen edustustojen arkistoista.

Sota-ajan Petsamoa koskevia mielenkiintoisia asiakirjoja on myös monissa henkilöarkistoissa. Näistä mainittakoon Lapin läänin maaherran Kaarlo Hillilän asiakirjakokonaisuudet, jotka ovat jakaantuneet Urho Kekkosen arkiston (Orimattila), Kansallisarkiston ja Oulun maakunta-arkiston kesken, Martti Albin Eklundin ja Paavo Talvelan arkistot Kansallisarkistossa sekä Armas Alhavan arkisto Oulun maakunta-arkistossa.

Siirtoväkikysymys

Petsamolaisten talvisodan aikaista ja jatkosodan jälkeistä evakuointia sekä siirtoväen asuttamista koskevia asiakirjoja on sekä Kansallisarkistossa (Sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosaston ja siirtoväen huollon keskuksen arkistot, Maa- ja metsätalousministeriön asutusasiainosaston arkisto sekä Valtiokonttorin korvausasiaintoimiston arkisto ja Valtiokonttorin valtiovarainministeriön korvausosaston arkisto) että Oulun maakunta-arkistossa. Jälkimmäisessä säilytettävistä Lapin Lääninhallitukset lääninhallituksen arkistoon sisältyy laaja siirtoväen huollon asiakirjakokonaisuus ja Petsamon kunnan arkiston kokoelmaan Petsamon kunnan hoitokunnan arkisto ja siirtoväkeä koskevia rekisteritietoja.

Siirtoväen asuttamisesta löytyy tietoa myös Maanlunastuslautakunta n:o 196:n, Asukkaanottolautakunta n:o 6:n ja Lapin alueen maatalous- ja maanviljelysseurojen arkistoista sekä Lapin alueen käyttösuunnitelmien kokoelmasta. Yksityisarkistoista on mainittava Petsamon siirtoväki ry:n Ivalon ja Oulun alaosastojen arkistot, Petsamo-seura ry:n arkisto ja Risto Erkki Koiviston arkisto. Nämä ovat Oulun maakunta-arkistossa.

Petsamon kolttasaamelaiset

Kolttakylän (Suonikylän) arkisto sisältää kolttasaamelaisten vanhoja oikeuksia osoittavia asiakirjoja ja kertoo mm. suhteista Petsamon luostariin 1600-luvulta alkaen. Alkuperäisiä asiakirjoja säilytetään Saamelaisarkistossa ja ne ovat tutkittavissa Digitaaliarkistossa.

Vuonna 1925 säädetty Petsamon asutuslaki nosti esiin kysymyksen kolttasaamelaisten kulttuurin ja elinkeinojen turvaamisesta. Kymmenen vuotta myöhemmin kysymys annettiin Lapin komitean ratkaistavaksi. Komitean arkisto on järjestämättömänä Kansallisarkistossa. Kysymykseen liittyviä asiakirja-aineistoja on eri viranomaisten arkistojen lisäksi mm. Lapin sivistysseuran ja Karl Nickulin arkistoissa Kansallisarkistossa.

Lapin lääninhallituksen arkistoon sisältyvä siirtoväen huollon asiakirjojen kokonaisuus sisältää tietoja myös kolttien evakkoretkistä sota-aikana. Lapin maatalousseuran ja Peräpohjolan maanviljelysseuran asutustoiminnan johtajan arkistossa on aiheen mukaan järjestettynä Petsamon kolttasaamelaisten asuttamista toisen maailmansodan jälkeen koskevia asiakirjoja. Asuttamissuunnitelman toimitusasiakirjat löytyvät Lapin alueen käyttösuunnitelmien kokoelmasta.

Kolttasaamelaisia ja heidän kulttuuria ja elinkeinojaan koskevia asiakirjoja on runsaasti Oulun maakunta-arkistossa säilytettävissä kolttasaamelaisen luottamusmiehen Matti Sverloffin ja Eljas Aslak Ensio Outakosken arkistoissa.

Petsamon valokuvat

Petsamon luontoa, ihmisiä, rakennuksia, kulttuuria ja elinkeinoja kuvaavia valokuvia on säilynyt lukuisissa yksityisissä valokuvakokoelmissa. Oulun maakunta-arkistossa säilytettävistä valokuvista merkittävimmät löytyvät Petsamo-seura ry:n, Eljas Aslak Ensio Outakosken, Matti Sverloffin ja Eero Yrjö Pehkosen arkistoista sekä Helli Tolosen kokoelmasta. Myös esimerkiksi Museoviraston ja Lapin maakuntamuseon kokoelmissa on runsaasti Petsamo-aiheisia valokuvia.

Katso myös nämä

Petsamo-seura

Saamelaismuseo Siidan Kolttaelämää -verkkonäyttely

Petsamo Wikipediassa

Trifon Petsamolaisen luostari (näyttely)



Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Siirry haku- ja tilausjärjestelmä Astiaan

Siirry Aarre-arkistorekisteriin

Siirry digitaaliarkistoon

Siirry karttahakuun



Paluu Portin etusivulle